Ero sivun ”EME-matkavaimennus” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (vapaa avaruus -> vapaa tila)
>Oh2mqk
p (kertoimen korjaus DF9CY:n xls-filettä vastaavaksi)
 
(10 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:


Viestikallion webissä on laskin EME-yhteyden laskentaan: [http://www.viestikallio.fi/tools/eme-pathloss.php EME-pathloss laskin]
Viestikallion webissä on laskin EME-yhteyden laskentaan: [http://www.viestikallio.fi/tools/eme-pathloss.php EME-pathloss laskin]
Muita refrenssejä: http://www.df9cy.de/pathloss.htm


==EME-systeemimatematiikkaa==
==EME-systeemimatematiikkaa==
Rivi 13: Rivi 15:
*<math>T_{Rx}</math> on esivahvistimen sisäinen lämpötila ''Kelvineinä'' (yleensä noin +20&deg;C = 293&deg;K)
*<math>T_{Rx}</math> on esivahvistimen sisäinen lämpötila ''Kelvineinä'' (yleensä noin +20&deg;C = 293&deg;K)
*<math>BW_{Rx}</math> on vastaanottimen kaistaleveys (''Hertzeinä'')
*<math>BW_{Rx}</math> on vastaanottimen kaistaleveys (''Hertzeinä'')


Jos tavoitellaan vastaanottimen sisäisen kohinatehon puolittamista (3 dB vähennystä) puhtaasti
Jos tavoitellaan vastaanottimen sisäisen kohinatehon puolittamista (3 dB vähennystä) puhtaasti
komponentteja jäähdyttämällä, pitää niiden ''absoluuttinen lämpötila'' saada puolitettua, eli laskettua tästä melkein 300 Kelvinin lämpötilasta noin 150 Kelvinin lämpötilaan (-123 &deg;C) joka on epäkäytännöllistä amatöörikäytössä.   
komponentteja jäähdyttämällä, pitää niiden ''absoluuttinen lämpötila'' saada puolitettua, eli laskettua tästä melkein 300 Kelvinin lämpötilasta noin 150 Kelvinin lämpötilaan (-123 &deg;C) joka on epäkäytännöllistä amatöörikäytössä.   
Ammattilaisilla on vastaanottimia joiden lämpötila on 90 - 4 Kelviniä, mutta jäähdytinkalusto on yleensä paljon suurempi, kuin koko muu radio.
Ammattilaisilla on vastaanottimia joiden lämpötila on 90 - 4 Kelviniä, mutta jäähdytinkalusto on yleensä paljon suurempi, kuin koko muu radio.


Kuun etäisyys (<math>s_{moon}</math>) vaihtelee kierroksen myötä, lähimmillään (perigeum) 356400 km, keskimäärin 384400 km ja kaukaisimmillaan (apogeum) 406700 km.
Kuun etäisyys (<math>s_{moon}</math>) vaihtelee kierroksen myötä, lähimmillään (perigeum) 356400 km, keskimäärin 384400 km ja kaukaisimmillaan (apogeum) 406700 km.
Rivi 24: Rivi 26:
Jos lähettimellä ei ole erityisen kapeakeilaista antennia (alle puolen asteen keilaleveys), käytännössä koko kuu saa radiotehoa: 3400 km.
Jos lähettimellä ei ole erityisen kapeakeilaista antennia (alle puolen asteen keilaleveys), käytännössä koko kuu saa radiotehoa: 3400 km.


Kuun heijastavuuden (<math>\eta_{moon}</math>) radiotaajuuksilla välillä 10 MHz - 30 GHz on todettu olevan varsin tasaisesti 7 % taajuudesta riippumatta.
Kuun heijastavuuden (<math>\eta_{moon} \,</math>) radiotaajuuksilla välillä 10 MHz - 30 GHz on todettu olevan varsin tasaisesti 7 % taajuudesta riippumatta.


Vastaanottimen:
Vastaanottimen:
Rivi 32: Rivi 34:
|align="right"|<math>P_{RxNoise} [dBm]</math>
|align="right"|<math>P_{RxNoise} [dBm]</math>
|<math>=</math>
|<math>=</math>
|align="left"|<math>10 * \log_{10} \left ( BW_{Rx} * k * T_{Rx} \right ) + 30.0 </math>
|align="left"|<math>10 * \log_{10} \left ( BW_{Rx} * k * T_{Rx} \right ) + 30.0 \,</math>
|-
|-
|align="right"|<math>T_{\mbox{NF}_{Rx}} </math>
|align="right"|<math>T_{\mbox{NF}_{Rx}} </math>
|<math>=</math>
|<math>=</math>
|align="left"|<math>\left ( 10^{(0.1 * \mbox{NF}_{Rx})} \right ) * T_{Rx} - T_{Rx}</math>
|align="left"|<math>\left ( 10^{(0.1 * \mbox{NF}_{Rx})} \right ) * T_{Rx} - T_{Rx} \,</math>
|-
|-
|align="right"|<math>T_{Loss_{Rx}}</math>
|align="right"|<math>T_{Loss_{Rx}}</math>
|<math>=</math>
|<math>=</math>
|align="left"|<math>\left ( 10^{(0.1 * Loss_{Rx})} \right ) * T_{Rx} - T_{Rx}</math>
|align="left"|<math>\left ( 10^{(0.1 * Loss_{Rx})} \right ) * T_{Rx} - T_{Rx} \,</math>
|-
|-
|}
|}
Rivi 56: Rivi 58:
|align="right"|<math>T_{SystemNoise}</math>
|align="right"|<math>T_{SystemNoise}</math>
|<math>=</math>
|<math>=</math>
|align="left"|<math>T_{Sky} + T_{\mbox{NF}_{Rx}} + T_{Loss_{Rx}}</math>
|align="left"|<math>T_{Sky} + T_{\mbox{NF}_{Rx}} + T_{Loss_{Rx}} \,</math>
|-
|-
|align="right"|<math>P_{SystemNoise} [dBm]</math>
|align="right"|<math>P_{SystemNoise} [dBm]</math>
|<math>=</math>
|<math>=</math>
|align="left"|<math>10 * \log_{10} \left ( BW_{Rx} * T_{SystemNoise} * k \right ) + 30.0</math>
|align="left"|<math>10 * \log_{10} \left ( BW_{Rx} * T_{SystemNoise} * k \right ) + 30.0 \,</math>
|-
|-
|}
|}
Rivi 66: Rivi 68:
Jossa:
Jossa:
* <math>T_{Sky}</math> on antennin näkemän taivaan kohinalämpötila. Erittäin kapeakeilaisilla antenneilla kuun pintalämpötila tuottaa merkittävän osan taivaskohinasta.  Ilmakehäkohina on korkeammilla elevaatiokulmilla melko vähäistä, VHF nelikolla tässä voidaan käyttää arvoa: 20 K
* <math>T_{Sky}</math> on antennin näkemän taivaan kohinalämpötila. Erittäin kapeakeilaisilla antenneilla kuun pintalämpötila tuottaa merkittävän osan taivaskohinasta.  Ilmakehäkohina on korkeammilla elevaatiokulmilla melko vähäistä, VHF nelikolla tässä voidaan käyttää arvoa: 20 K


Näistä saadaan vastaanoton odotettu pohjakohinan tehotaso käytettävällä kaistaleveydellä:
Näistä saadaan vastaanoton odotettu pohjakohinan tehotaso käytettävällä kaistaleveydellä:
<center><math>P_{RxSensitivity} [dBm] = P_{SystemNoise} + NF_{Rx}</math></center>
<center><math>P_{RxSensitivity} [dBm] = P_{SystemNoise} + NF_{Rx} \,</math></center>


Etäisyysvaimennusbudjetti saadaan laskemalla lähettimen ja vastaanottimen antennivahvistukset, lähetinteho ja vähentämällä siitä vastaanottimen herkkyyskynnys:
Etäisyysvaimennusbudjetti saadaan laskemalla lähettimen ja vastaanottimen antennivahvistukset, lähetinteho ja vähentämällä siitä vastaanottimen herkkyyskynnys:
<center><math>P_{PathLossBudget} [dB] = G_{RxAnt} + G_{TxAnt} + P_{Tx} - P_{RxSensitivity}</math></center>
<center><math>P_{PathLossBudget} [dB] = G_{RxAnt} + G_{TxAnt} + P_{Tx} - P_{RxSensitivity} \,</math></center>


Tutkayhtälöllä laskien:
[[Tutkayhtälö]]llä laskien:
<center><math>P_\mbox{EME radar eq} [dB] = 10 * \log_{10} \left ( \frac{ 16 * s_{moon}^2 }{ d_{moon}^2 } \right )</math></center>
<center><math>P_\mbox{EME radar eq} [dB] = 10 \log_{10} \left( \frac{ 4 s_{moon}^2 }{ d_{moon}^2 } \right) \,</math></center>


EME-etäisyysvaimennus:
EME-etäisyysvaimennus, '''''etäisyys kilometreinä''''', '''''taajuus megahertzeinä''''':
<center>
<center>
{|
{|
|-
|-
|align="right"|<math>P_\mbox{EME Path Loss} [dB] = (</math>
|align="right"|<math>P_\mbox{EME Path Loss} [dB] = ( \,</math>
|align="left"|<math>32.45</math>
|align="left"|<math>32.44 \,</math>
|align="left"| # Maaginen tutkavakio
|align="left"| # Maaginen vapaatilan vakio
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>+ 10 * \log_{10} \left ( f ^ 2 \right )</math>
|align="left"|<math>\ + 10 \log_{10}\left( f^2 \right) \,</math>
|align="left"| # <math>f</math> taajuus ''gigaHertsiä''
|align="left"| # taajuus (MHz)
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>+ 10 * \log_{10} \left ( s_{moon}^2 \right )</math>
|align="left"|<math>\ + 10 \log_{10}\left( s_{moon}^2 \right) \,</math>
|align="left"| # Kuun etäisyys menomatka
|align="left"| # Kuun etäisyys: menomatka (km)
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>+ 10 * \log_{10} \left ( s_{moon}^2 \right )</math>
|align="left"|<math>\ + 10 \log_{10}\left( s_{moon}^2 \right) \,</math>
|align="left"| # Kuun etäisyys paluumatka
|align="left"| # Kuun etäisyys: paluumatka (km)
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>+P_\mbox{EME radar eq} )</math>
|align="left"|<math>\ + P_\mbox{EME radar eq} \,</math>
|align="left"| # Tutkayhtälö  
|align="left"| # Tutkayhtälö  
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>- 10 * \log_{10} \left ( \eta_{moon} \right ) )</math>
|align="left"|<math>- 10 * \log_{10}\left( \eta_{moon} \right)\ ) \,</math>
|align="left"| # Kuun radioheijastavuus
|align="left"| # Kuun radioheijastavuus
|-
|-
Rivi 107: Rivi 110:
</center>
</center>
Jossa
Jossa
*''Maaginen tutkavakio'' tulee geometrialuvuista ja skaalauskertoimista joilla tutkayhtälö muodostetaan lähtien säteilevästä dipolista.  Sen syntyä sivutaan [[vapaan tilan matkavaimennus]] artikkelissa.
*''Maaginen vapaatilan vakio'' tulee geometrialuvuista ja skaalauskertoimista joita kuvataan [[vapaan tilan matkavaimennus]] artikkelissa.


Tekemällä edelliseen yhtälöön logaritmijumppaa, saamme:
<center>
{|
|-
|align="right"|<math>P_\mbox{EME Path Loss} [dB] = ( \,</math>
|align="left"|<math>32.44 \,</math>
|align="left"| # Maaginen vakio
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(f) \,</math>
|align="left"| # taajuus [MHz]
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(s_{moon}) \,</math>
|align="left"| # Kuun etäisyys: menomatka [km]
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(s_{moon}) \,</math>
|align="left"| # Kuun etäisyys: paluumatka [km]
|-
|
|align="left"|<math>\ + P_\mbox{EME radar eq} \,</math>
|align="left"| # Tutkayhtälö (?)
|-
|
|align="left"|<math>\ - 10 \log_{10}( \eta_{moon}) \ )\,</math>
|align="left"| # Kuun radioheijastavuus
|-
|align="right"|<math>\ = ( \,</math>
|align="left"|<math>32.44 \,</math>
|align="left"| # Maaginen vakio
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(f) \,</math>
|align="left"| # taajuus
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(s_{moon}) \,</math>
|align="left"| # Kuun etäisyys: menomatka
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(s_{moon}) \,</math>
|align="left"| # Kuun etäisyys: paluumatka
|-
|
|align="left"|<math>\ +12.04 + 20 \log_{10}(s_{moon}) \,</math>
|rowspan="2" valign="top" align="left"| # Tutkayhtälö
|-
|
|align="left"|<math>\  - 20 \log_{10}(d_{moon}) \,</math>
|-
|
|align="left"|<math>\ - 10 \log_{10}( \eta_{moon}) \ )\,</math>
|align="left"| # Kuun radioheijastavuus
|-
|align="right"|<math>\ = ( \,</math>
|align="left"|<math>44.48 \,</math>
|align="left"| # Maagiset vakiot
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(f) \,</math>
|align="left"| # taajuus [MHz]
|-
|
|align="left"|<math>\ + 60 \log_{10}(s_{moon}) \,</math>
|align="left"| # Kuun etäisyys [km]
|-
|
|align="left"|<math>\ - 20 \log_{10}(d_{moon}) \,</math>
|align="left"| # Kuun läpimitta [km]
|-
|
|align="left"|<math>\ - 10 \log_{10}( \eta_{moon}) \ )\,</math>
|align="left"| # Kuun radioheijastavuus
|-
|}
</center>


Lopulta saamme odotettavan SNR luvun:
Lopulta saamme odotettavan SNR luvun:
Rivi 115: Rivi 196:


Negatiivinen tulos ei lupaa signaalille helppoa kuuluvuutta.
Negatiivinen tulos ei lupaa signaalille helppoa kuuluvuutta.
----
Tuossa yllä on kuitenkin jotain vikaa, sillä [[Tutkayhtälö#L.C3.A4hetin_ja_vastaanotin_erill.C3.A4.C3.A4n|bistaattisen tutkan yhtälö]]:
<center>
{|
|-
|align="right"|<math>P_r =</math>
|align="left"|<math>10 \log_{10}(P_t) + 10 \log_{10}(G_t) + 20 \log_{10}(c) - 20 \log_{10}(f)\,</math>
|-
|
|align="left"|<math>+ 10 \log_{10}(G_r) - 30 \log_{10}(4\pi) - 20 \log_{10}(R_t)\,</math>
|-
|
|align="left"|<math>- 20 \log_{10}(R_r) + 10 \log_{10}(\sigma)\,</math>
|-
|}
</center>
Kääntämällä etumerkit, sijoittamalla lähetetehoksi refrenssitaso (log(ref) = 0) ja antennivahvistukset ykkösiksi (log(G) = 0), säätämällä <i>f</i> megahertseiksi (ja valonnopeudeksi 300 Mm/s), sekä etäisyyksiksi ja kuun läpimitaksi kilometrejä, saamme:
<center>
{|
|-
|align="right"|<math>P_{\rm{}EME\_path\_loss} =</math>
|align="left"|<math>\ + 44.48 + 20 \log_{10}(R_{t\rm[km]}) + 20 \log_{10}(R_{r\rm[km]})\,</math>
|-
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(f_{\rm[MHz]}) - 10 \log_{10}(\eta_{moon}) - 20 \log_{10}(d_{moon\rm[km]})</math>
|-
|}
</center>
joka on "vain" tekijää <math>20 \log_{10}(R_{t\rm[km]})\,</math> pienempi (luokkaa 100 dB), kuin ylempänä saatu...
----
TODO: [[Tutkayhtälö]]n perustelut ja kokonaismatematiikan verifiointi
[[Category:Teoria]]

Nykyinen versio 1. toukokuuta 2005 kello 04.37

EME-yhteyksien hankalin seikka on pitkän välimatkan tuottama matkavaimennus, joka levittää lähetettävän signaalitehon kauas passiivisen heijastimen ohi ja paluumatkalla levittää heijastuneen signaalitehon kauas vastaanottimen ohi.


Viestikallion webissä on laskin EME-yhteyden laskentaan: EME-pathloss laskin

Muita refrenssejä: http://www.df9cy.de/pathloss.htm

EME-systeemimatematiikkaa

Vastaanottimen sisäinen kohinateho:

Jossa:

  • on vastaanottimen sisäinen kohinateho (Watteja)
  • on Bolzmanin vakio:
  • on esivahvistimen sisäinen lämpötila Kelvineinä (yleensä noin +20°C = 293°K)
  • on vastaanottimen kaistaleveys (Hertzeinä)


Jos tavoitellaan vastaanottimen sisäisen kohinatehon puolittamista (3 dB vähennystä) puhtaasti komponentteja jäähdyttämällä, pitää niiden absoluuttinen lämpötila saada puolitettua, eli laskettua tästä melkein 300 Kelvinin lämpötilasta noin 150 Kelvinin lämpötilaan (-123 °C) joka on epäkäytännöllistä amatöörikäytössä. Ammattilaisilla on vastaanottimia joiden lämpötila on 90 - 4 Kelviniä, mutta jäähdytinkalusto on yleensä paljon suurempi, kuin koko muu radio.

Kuun etäisyys () vaihtelee kierroksen myötä, lähimmillään (perigeum) 356400 km, keskimäärin 384400 km ja kaukaisimmillaan (apogeum) 406700 km.

Kuun läpimitta () on sen alueen läpimitta, johon radiotehoa levitetään. Jos lähettimellä ei ole erityisen kapeakeilaista antennia (alle puolen asteen keilaleveys), käytännössä koko kuu saa radiotehoa: 3400 km.

Kuun heijastavuuden () radiotaajuuksilla välillä 10 MHz - 30 GHz on todettu olevan varsin tasaisesti 7 % taajuudesta riippumatta.

Vastaanottimen:

Jossa:

  • kertoo vastaanottimen pohjakohinan tehon
  • on esivahvistimen kohinaluku (Noise Figure) (dBm)
  • kertoo antennin ja vastaanottimen häviöt ennen esivahvistinta (dB)


Taustan, antennin ja vastaanottimen yhteinen systeemikohinalämpötila ja systeemikohinateho:

Jossa:

  • on antennin näkemän taivaan kohinalämpötila. Erittäin kapeakeilaisilla antenneilla kuun pintalämpötila tuottaa merkittävän osan taivaskohinasta. Ilmakehäkohina on korkeammilla elevaatiokulmilla melko vähäistä, VHF nelikolla tässä voidaan käyttää arvoa: 20 K


Näistä saadaan vastaanoton odotettu pohjakohinan tehotaso käytettävällä kaistaleveydellä:

Etäisyysvaimennusbudjetti saadaan laskemalla lähettimen ja vastaanottimen antennivahvistukset, lähetinteho ja vähentämällä siitä vastaanottimen herkkyyskynnys:

Tutkayhtälöllä laskien:

EME-etäisyysvaimennus, etäisyys kilometreinä, taajuus megahertzeinä:

# Maaginen vapaatilan vakio
# taajuus (MHz)
# Kuun etäisyys: menomatka (km)
# Kuun etäisyys: paluumatka (km)
# Tutkayhtälö
# Kuun radioheijastavuus

Jossa


Tekemällä edelliseen yhtälöön logaritmijumppaa, saamme:

# Maaginen vakio
# taajuus [MHz]
# Kuun etäisyys: menomatka [km]
# Kuun etäisyys: paluumatka [km]
# Tutkayhtälö (?)
# Kuun radioheijastavuus
# Maaginen vakio
# taajuus
# Kuun etäisyys: menomatka
# Kuun etäisyys: paluumatka
# Tutkayhtälö
# Kuun radioheijastavuus
# Maagiset vakiot
# taajuus [MHz]
# Kuun etäisyys [km]
# Kuun läpimitta [km]
# Kuun radioheijastavuus

Lopulta saamme odotettavan SNR luvun:

Negatiivinen tulos ei lupaa signaalille helppoa kuuluvuutta.


Tuossa yllä on kuitenkin jotain vikaa, sillä bistaattisen tutkan yhtälö:

Kääntämällä etumerkit, sijoittamalla lähetetehoksi refrenssitaso (log(ref) = 0) ja antennivahvistukset ykkösiksi (log(G) = 0), säätämällä f megahertseiksi (ja valonnopeudeksi 300 Mm/s), sekä etäisyyksiksi ja kuun läpimitaksi kilometrejä, saamme:

joka on "vain" tekijää pienempi (luokkaa 100 dB), kuin ylempänä saatu...


TODO: Tutkayhtälön perustelut ja kokonaismatematiikan verifiointi