Pakettiradio
"pakettiradio = 30-luvulla syntyneet, 40-luvun pula-aikamentaliteetin sisäistäneet sedät tekivät 50-luvun protokollilla, 60-luvun radioilla ja 70-luvun modeemistandardeilla 80-luvulla radioverkkoa 90-luvun tarpeisiin (kjt 02.12.2001 19:36)"
Pakettiradio on
Pakettiradiolla tarkoitetaan joukkoa radioamatööritaajuuksilla käytettäviä modulaatioita ja protokollia, joilla kuljetetaan erilaisia datasanomia enemmän tai vähemmän automaattisesti paikasta toiseen..
2000-luvulla tärkein käyttötapa pakettiradiolle on ollut APRS järjestelmä.
Runkoverkko
Pakettiradion runkoverkko on nykyisin pääasiassa Internet ja 1980-luvun puheet tämän tekniikan käytöstä hätäapuna kaiken muun petettyä voidaan unohtaa.
Liityntärajapinnat
Pakettiradion liityntärajapintana on enimmäkseen 1200 baud AFSK, jota erityisesti APRS käyttää. Myös nopeampia liityntämoodeja on tarjolla, alkaen G3RUH:in 9600 bps RUH-modeemeista kapeakaista-FM radioiden audion päällä.
Pakettiradioliikenne on pääosin 2m taajuusalueella NBFM modulaation päällä. Jonkin verran liikennettä on myös 70cm taajuusalueella ja harvinaisia tapauksia 23cm taajuusalueella.
Modulaatioita:
- BELL-202/NBFM ("AFSK") 1200 bps
- G3RUH/NBFM ("RUH") 9600 bps
Linkki-protokollia:
Sovellusprotokollia:
N1VG:
- Pieni APRS ja OpenTRAC yhteensopiva trakkeri: http://n1vg.net/opentracker/
- Pakettiradion teknisten perusteiden yhteenveto: http://n1vg.net/packet/
Puutteet ja ongelmat
Radiot ja modulaatio:
- FM radioita käytettäessä on vastaanotossa ylimääräinen "FM-kynnys", noin 10-15 dB jonka verran parempi signaalin pitää olla, kuin vastaava SSB vastaanotto.
- Kaistaleveys on ylipäätään pieni
- Surplussaa radioina käytettäessä, tarjolla on käytännössä:
- Puhekäyttöön suunniteltuja NBFM radioita
- Jotka käsittelevät sisään ja uloskulkevaa audiosignaalia yleensä varsin rumasti suhteessa datamodulaatioiden tarpeisiin
- Ryhmäkulkuajat vaihtelevat
- DC-kytkentää modulaattorille ei ole saatavilla
- DC-kytkentää ilmaisimelta ei ole saatavilla
- Modulaatio (Bell-202) on tarkoitettu lankamodeemiliikenteeseen ja sitä tukevia analogisia piirejä ei enää saa (mutta mikroprosessoreissa on niin paljon tehoa, että se voidaan tehdä pienellä halvalla prosessorilla)
- Modulaation päällä ei ole minkäänlaista virheenkorjausta:
- jos 200 tavua pitkän paketin lähetyksen aikana yksikin bitti menee rikki, koko paketti on kelvoton ja se joudutaan lähettämään uudestaan.
- Pakettimodulaation kantama on 10-50 km, suunta-antennisilla linkki-asemilla ehkä jopa 80 km.
- Helsinki-Tampere väliin tarvitaan ainakin 2 väliasemaa
- Jos 200 tavuisen paketin yksikin bitti (1600 bittiä) menee rikki yhdelläkään välihypyllä, ei viesti mene ehjänä perille.
- Jotta viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, yhteyden linkkien toimivuuden pitää olla parempi, kuin 96%. (Ptot = P1 * P2 * P3 ...)
- Jotta 1600 bittisen viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, kolmiportaisen linkin kullekin bitille laskettava perillemenon onnistumistodennäköisyys pitää olla parempi, kuin: 0.901/(3*1600) = 0.999978 = 1 - 2.2*10-5
- Linkkien halutun BERrin pitää olla siis parempi, kuin: 2.2*10-5
Linkkiprotokollat:
- AX.25:n luojat myöntävät avoimesti, että he eivät tienneet että mitä olivat tekemässä sitä tehdessään, erityisesti he eivät ymmärtäneet X.25 protokollan toimintaa
- Eksplisiittinen hop-routing HDLC-kehyksen osoitekentässä on hirvittävä teko
- Protokollassa ei ole mitään virheenkorjausta itsessään, vaan se luottaa HDLC-kehyksen CRC:n löytävän kaikki virheet
- Linkkitasolla viitataan noin tusinaan SSID:hen, joita AX.25 asemalla voi olla ja sovellukset joutuvat sitten pärjäämään parhaansa mukaan, koska tärkeimmät nykyisistä sovelluksista käyttävät AX.25:n UI (Unnumbered Information) kehyksiä, joiden sisällä ei ole automaattista tapaa tunnistaa käytettyä sovellusta...
Sovellusprotokollat:
- APRS on hirveä ad-hoc temppujen kokoelma ilman alkeellisimpiakaan protocol-id tietoja siitä:
- että kyseessä on APRS:ää sisältävä UI kehys
- mitä APRS varianttia kehys sisältää
Tulevaisuus ?
- Japanissa on menossa aktiivinen digitaalisen radioamatööriradioverkon (D-STAR) kehitys, mutta informaation saatavuus muutoin kuin Japaniksi on hieman heikkoa.