Ero sivun ”Aaltoputkien teoria” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (markup viilaa)
>Oh2mqk
p (matemaattista punnerrusta)
 
(10 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 668: Rivi 668:
pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa.
pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa.
Seuraten edellä mainitusta, Helmholtzin yhtälöstä tulee:
Seuraten edellä mainitusta, Helmholtzin yhtälöstä tulee:
::<math>\nabla^2 E_z = \gamma^2 E_z\,</math> (eq.37)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\nabla^2 E_z = \gamma^2 E_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.37)
|-
|}
</blockquote>
jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:
jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:
<blockquote>
<blockquote>
Rivi 693: Rivi 700:
Samoin <math>E_z = 0\,</math>-ehto reunoilla ''0, b'' pakottaa: <math>D_n = 0\,</math>.
Samoin <math>E_z = 0\,</math>-ehto reunoilla ''0, b'' pakottaa: <math>D_n = 0\,</math>.
Näin yhtälö (eq.38) pelkistyy muotoon:
Näin yhtälö (eq.38) pelkistyy muotoon:
::<math>E_z = E_{0z}\sin\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math> (eq.39)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>E_z = E_{0z}\sin\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.39)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>m = 1, 2, 3, \dots  \quad n = 1, 2, 3, \dots</math>.
missä <math>m = 1, 2, 3, \dots  \quad n = 1, 2, 3, \dots</math>.


Rivi 799: Rivi 813:


Useimmat '''TM'''-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä
Useimmat '''TM'''-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä
'''TM'''-moodin kanssa, mutta pari poikkeustakin on:
'''TE'''-moodin kanssa, mutta yksi poikkeuskin on:
 


Alarajataajuus <math>f_c</math> on kuten TE-moodilla yllä.
Alarajataajuus <math>f_c</math> on kuten TE-moodilla yllä.
Rivi 809: Rivi 822:


Ominaisaaltoimpedanssi TM-moodeille voidaan lausua:
Ominaisaaltoimpedanssi TM-moodeille voidaan lausua:
::<math>Z_g = \frac{\beta_g}{\omega\epsilon}
<blockquote>
            = \eta \sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}</math> (eq.43-Zg)
{| style="width:100%"
|-
|<math>Z_g = \frac{\beta_g}{\omega\epsilon}
          = \eta \sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.43-Zg)
|-
|}
</blockquote>
missä: <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeen
missä: <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeen
ominaisimpedanssi kuten TE-moodilla.
ominaisimpedanssi kuten TE-moodilla.
Rivi 821: Rivi 841:
voidaan laskea kompleksisessa [[Poynting teoreema|Poynting teoreemalla]].
voidaan laskea kompleksisessa [[Poynting teoreema|Poynting teoreemalla]].
Lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa aaltoputki on äärettömän
Lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa aaltoputki on äärettömän
pitkä suhteessa aallonpituuteen ja että se on päätetty ideaaliseen kuormaan siten,
pitkä suhteessa aallonpituuteen ja että se on päätetty ideaaliseen kuormaan
ettei päistä tule heijastuksia.
siten, ettei päistä tule heijastuksia.
Aaltoputkessa siirrettävä teho on lausuttavissa:
Aaltoputkessa siirrettävä teho on lausuttavissa:
::<math>P_{tr} = \oint\mathbf{p}\cdot d\mathbf{s} = \oint\frac{1}{2}\left(\mathbf{E}\times\mathbf{H*}\right)\cdot d\mathbf{s}</math> (eq.44)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \oint\mathbf{p}\cdot d\mathbf{s}
              = \oint\frac{1}{2}\left(\mathbf{E}\times\mathbf{H*}\right)
                \cdot d\mathbf{s}</math>  
|align=right style="width:100%"|(eq.44)
|-
|}
</blockquote>


Häviöttömälle eristeelle saadaan aaltoputken läpi kulkevan tehon aika-keskiarvo lausuttua:
Häviöttömälle eristeelle saadaan aaltoputken läpi kulkevan tehon aika-keskiarvo lausuttua:
::<math>P_{tr} = \frac{1}{2 Z_g}\int_a \left|E\right|^2\,da
<blockquote>
              = \frac{Z_g}{2}\int_a \left|H\right|^2\,da</math> (eq.45)
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2 Z_g}\int_a \left|E\right|^2\,da
              = \frac{Z_g}{2}\int_a \left|H\right|^2\,da</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.45)
|-
|}
</blockquote>
missä:
missä:
:::<math>Z_g = \frac{E_x}{H_y} = -\frac{E_y}{H_x}</math>
:::<math>Z_g = \frac{E_x}{H_y} = -\frac{E_y}{H_x}</math>
Rivi 835: Rivi 871:


Näin TE<sub>mn</sub>-moodeille on keskimääräinen suorakaideaaltoputken läpi kulkeva teho:
Näin TE<sub>mn</sub>-moodeille on keskimääräinen suorakaideaaltoputken läpi kulkeva teho:
::<math>P_{tr} = \frac{\sqrt{1 -\left(f_c/f\right)^2}}{2\eta}
<blockquote>
                \int_0^b\int_0^a\left(\left|E_x\right|^2 +
{| style="width:100%"
                                      \left|E_y\right|^2\right)\,dx\,dy</math> (eq.46-TE)
|-
|<math>P_{tr} = \frac{\sqrt{1 -\left(f_c/f\right)^2}}{2\eta}
                \int_0^b\int_0^a\left(\left|E_x\right|^2 +
                                      \left|E_y\right|^2\right)\,dx\,dy</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.46-TE)
|-
|}
</blockquote>
Vastaavasti TM<sub>mn</sub>-moodeille se on:
Vastaavasti TM<sub>mn</sub>-moodeille se on:
::<math>P_{tr} = \frac{1}{2\eta\sqrt{1 -\left(f_c/f\right)^2}}
<blockquote>
                \int_0^b\int_0^a\left(\left|E_x\right|^2 +
{| style="width:100%"
                                      \left|E_y\right|^2\right)\,dx\,dy</math> (eq.46-TM)
|-
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2\eta\sqrt{1 -\left(f_c/f\right)^2}}
                \int_0^b\int_0^a\left(\left|E_x\right|^2 +
                                      \left|E_y\right|^2\right)\,dx\,dy</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.46-TM)
|-
|}
</blockquote>
edellä <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen ominaisimpedanssi.
edellä <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen ominaisimpedanssi.


Rivi 887: Rivi 937:
=== Aaltoputken seinien tehohäviöt ===
=== Aaltoputken seinien tehohäviöt ===
Seuraavaksi tutkitaan aaltoputken seinissä tapahtuvia tehohäviöitä.
Seuraavaksi tutkitaan aaltoputken seinissä tapahtuvia tehohäviöitä.
Aaltoputkessa etenevien sähkö- ja magneettikenttien intensiteetit voidaan lausua muodossa:
Aaltoputkessa etenevien sähkö- ja magneettikenttien intensiteetit voidaan
lausua muodossa:
<blockquote>
<blockquote>
{| style="width:100%"
{| style="width:100%"
Rivi 899: Rivi 950:
|}
|}
</blockquote>
</blockquote>
missä <math>E_{0z}\,</math> ja <math>H_{0z}\,</math> ovat kenttäintensiteetit z-akselilla kohdassa <math>z=0\,</math>.
missä <math>E_{0z}\,</math> ja <math>H_{0z}\,</math> ovat kenttäintensiteetit  
z-akselilla kohdassa <math>z=0\,</math>.


On huomionarvoisaa todeta, että pienihäviöisessä putkessa tehovirran aikakeskiarvo pienenee
On huomionarvoista todeta, että pienihäviöisessä putkessa tehovirran
suhteessa tekijään  <math>e^{-2\alpha_g z}\,</math>.
aikakeskiarvo pienenee suhteessa tekijään  <math>e^{-2\alpha_g z}\,</math>.
Näin ollen:
Näin ollen:
::<math>P_{tr} = \left(P_{tr} + P_{loss}\right) e^{-2\alpha_g z}\,</math> (eq.50)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \left(P_{tr} + P_{loss}\right) e^{-2\alpha_g z}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.50)
|-
|}
</blockquote>
Erityisesti kun <math>P_{loss} <\!\!< P_{tr}\,</math> ja <math>2\alpha_g z <\!\!< 1\,</math>:
Erityisesti kun <math>P_{loss} <\!\!< P_{tr}\,</math> ja <math>2\alpha_g z <\!\!< 1\,</math>:
::<math>\frac{P_{loss}}{P_{tr}} + 1 = 1 + 2 \alpha_g z</math> (eq.51)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{P_{loss}}{P_{tr}} + 1 = 1 + 2 \alpha_g z</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.51)
|-
|}
</blockquote>
Lopulta:
Lopulta:
::<math>\alpha_g = \frac{P_L}{2P_{tr}}</math> (eq.52)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\alpha_g = \frac{P_L}{2P_{tr}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.52)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>P_L\,</math> on tehohäviö yksikköpituutta kohti.
missä <math>P_L\,</math> on tehohäviö yksikköpituutta kohti.


koskapa sähkö- ja magneettikentät aaltoputken johdepinnalla vaimenevat eksponentiaalisesti
Koskapa sähkö- ja magneettikentät aaltoputken johdepinnalla vaimenevat
mentäessä syvemmälle seinämän aineeseen, on helpompi määritellä aaltoputken pinnan ominaisvastus:
eksponentiaalisesti mentäessä syvemmälle seinämän aineeseen, on helpompi  
::<math>R_s \equiv \frac{\rho}{\delta} = \frac{1}{\sigma\delta} = \frac{\alpha_g}{\rho}
määritellä aaltoputken pinnan ominaisvastus:
             = \sqrt{\frac{\pi f\mu}{\sigma}} \quad \Omega</math> (eq.53)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>R_s \equiv \frac{\rho}{\delta} = \frac{1}{\sigma\delta}
            = \frac{\alpha_g}{\rho}
             = \sqrt{\frac{\pi f\mu}{\sigma}} \quad \Omega</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.53)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\rho\,</math> (rho) seinämän materiaalin [[ominaisvastus]] [[ohmi]]-metriä,
missä <math>\rho\,</math> (rho) seinämän materiaalin [[ominaisvastus]] [[ohmi]]-metriä,
<math>\sigma\,</math> (sigma) [[johtavuus]] [[siemens|siemensseinä]],
<math>\sigma\,</math> (sigma) [[johtavuus]] [[siemens|siemensseinä]],
<math>\delta\,</math> (delta) [[tunkeumasyvyys]] metreinä.
<math>\delta\,</math> (delta) [[tunkeumasyvyys]] metreinä.


Tehohäviö per pituusmittayksikkö saadaan integroimalla pituusmittayksikön matkalla johteen
Tehohäviö per pituusmittayksikkö saadaan integroimalla pituusmittayksikön
pinnan tehotiheys:
matkalla johteen pinnan tehotiheys:
::<math>P_L = \frac{R_s}{2}\int_s \left|H_t\right|^2 \,ds\,</math> W/yksikköpituus (eq.54)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_L = \frac{R_s}{2}\int_s \left|H_t\right|^2 \,ds\,</math>
|W/yksikköpituus
|align=right style="width:100%"|(eq.54)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>H_t\,</math> on johteen seinällä olevan magneettikentän intensiteetin
missä <math>H_t\,</math> on johteen seinällä olevan magneettikentän intensiteetin
tangenttikomponentti.
tangenttikomponentti.
Sijoittamalla yhtälöt (eq.45) ja (eq.54) yhtälöön (eq.52) saadaan:
Sijoittamalla yhtälöt (eq.45) ja (eq.54) yhtälöön (eq.52) saadaan:
::<math>\alpha_g = \frac{R_s\int_s\left|H_t\right|^2 ds}{2 Z_g\int_a\left|H\right|^2 da}</math> (eq.55)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\alpha_g = \frac{R_s\int_s\left|H_t\right|^2 ds}
                      {2 Z_g\int_a\left|H\right|^2 da}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.55)
|-
|}
</blockquote>
missä:
missä:
::<math>\left|H\right|^2 = \left|H_x\right|^2 + \left|H_y\right|^2</math> (eq.56)
<blockquote>
::<math>\left|H_t\right|^2 = \left|H_{tz}\right|^2 + \left|H_{ty}\right|^2</math> (eq.57)
{| style="width:100%"
 
|-
|<math>\left|H\right|^2</math>
|<math>= \left|H_x\right|^2</math>
|<math>+ \left|H_y\right|^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.56)
|-
|<math>\left|H_t\right|^2</math>
|<math>= \left|H_{tz}\right|^2</math>
|<math>+ \left|H_{ty}\right|^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.57)
|-
|}
</blockquote>


= Pyöreä aaltoputki =
= Pyöreä aaltoputki =
Rivi 950: Rivi 1 060:


Skalaarimuotoinen Helmholtz-yhtälö sylinterikoordinaateissa saa muodon:
Skalaarimuotoinen Helmholtz-yhtälö sylinterikoordinaateissa saa muodon:
::<math>\frac{1}{r}\frac{\partial}{\partial r}\left(r\frac{\partial\psi}{\partial r}\right)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{1}{r}\frac{\partial}{\partial r}\left(r\frac{\partial\psi}{\partial r}\right)
         + \frac{1}{r^2}\frac{\partial^2\psi}{\partial\phi^2} + \frac{\partial^2\psi}{\partial z^2}
         + \frac{1}{r^2}\frac{\partial^2\psi}{\partial\phi^2} + \frac{\partial^2\psi}{\partial z^2}
         = \gamma^2\psi</math> (eq.58)
         = \gamma^2\psi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.58)
|-
|}
</blockquote>
Käyttäen muuttujien erottelua tämä saadaan muotoon:
Käyttäen muuttujien erottelua tämä saadaan muotoon:
::<math>\Psi = R\left(r\right)\Phi\left(\phi\right)Z\left(z\right)\,</math> (eq.59)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Psi = R\left(r\right)\Phi\left(\phi\right)Z\left(z\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.59)
|-
|}
</blockquote>
missä:
missä:
*<math>R\left(r\right)\,</math> = r-koordinaatin funktio
*<math>R\left(r\right)\,</math> = r-koordinaatin funktio
Rivi 961: Rivi 1 085:


Sijoittamalla yhtälö (eq.59) yhtälöön (eq.58) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.59), saadaan:
Sijoittamalla yhtälö (eq.59) yhtälöön (eq.58) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.59), saadaan:
::<math>\frac{1}{rR}\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dr}\right) + \frac{1}{r^2\Phi}\frac{d^2\Phi}{d\phi^2}
<blockquote>
         + \frac{1}{Z}\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2</math> (eq.60)
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{1}{rR}\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dr}\right) + \frac{1}{r^2\Phi}\frac{d^2\Phi}{d\phi^2}
         + \frac{1}{Z}\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.60)
|-
|}
</blockquote>


Koskapa kolmen riippumattoman termin summa on vakio, jokaisen kolmesta termistä pitää olla vakio.
Koskapa kolmen riippumattoman termin summa on vakio, jokaisen kolmesta termistä pitää olla vakio.
Asetetaan nyt kolmas termi vakioksi <math>\gamma_g^2\,</math>:
Asetetaan nyt kolmas termi vakioksi <math>\gamma_g^2\,</math>:
::<math>\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2_g Z</math> (eq.61)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2_g Z</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.61)
|-
|}
</blockquote>
Yhtälön ratkaisu on muotoa:
Yhtälön ratkaisu on muotoa:
::<math>Z = A e^{-\gamma_g z} + B e^{\gamma_g z}</math> (eq.62)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>Z = A e^{-\gamma_g z} + B e^{\gamma_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.62)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\gamma_g\,</math> on aallon etenemisvakio aaltoputkessa.
missä <math>\gamma_g\,</math> on aallon etenemisvakio aaltoputkessa.


Sijoittamalla <math>\gamma_g^2\,</math> kolmanneksi termiksi yhtälön (eq.60) vasemmalle puolelle
Sijoittamalla <math>\gamma_g^2\,</math> kolmanneksi termiksi yhtälön (eq.60) vasemmalle puolelle
ja kertomalla saatu yhtälö <math>r^2\,</math>:lla, saadaan:
ja kertomalla saatu yhtälö <math>r^2\,</math>:lla, saadaan:
::<math>\frac{r}{R}\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dR}\right)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{r}{R}\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dR}\right)
         + \frac{1}{\Phi}\frac{d^2\Phi}{d\phi^2}
         + \frac{1}{\Phi}\frac{d^2\Phi}{d\phi^2}
         - \left(\gamma^2 - \gamma_g^2\right)r^2 = 0</math> (eq.63)
         - \left(\gamma^2 - \gamma_g^2\right)r^2 = 0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.63)
|-
|}
</blockquote>


Tuon toinen termi on pelkästään <math>\phi\,</math>:n suhteen oleva funktio, joten sijoittamalla
Tuon toinen termi on pelkästään <math>\phi\,</math>:n suhteen oleva funktio, joten sijoittamalla
sen paikalle vakio: <math>\left(-n^2\right)\,</math>, saadaan:
sen paikalle vakio: <math>\left(-n^2\right)\,</math>, saadaan:
::<math>\frac{d^2\Phi}{d\phi^2} = - n^2\Phi</math> (eq.64)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{d^2\Phi}{d\phi^2} = - n^2\Phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.64)
|-
|}
</blockquote>
 
Tälle yhtälölle löytyy ratkaisuksi myös harmoninen funktio:
Tälle yhtälölle löytyy ratkaisuksi myös harmoninen funktio:
::<math>\Phi = A_n \sin n\phi + B_n \cos n\phi\,</math> (eq.65)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Phi = A_n \sin n\phi + B_n \cos n\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.65)
|-
|}
</blockquote>
 
Korvaamalla yhtälön (eq.63) termi <math>\Phi\,</math> termillä <math>\left(-n^2\right)\,</math>
Korvaamalla yhtälön (eq.63) termi <math>\Phi\,</math> termillä <math>\left(-n^2\right)\,</math>
ja kertomalla tulos <math>R\,</math>:llä, saadaan:
ja kertomalla tulos <math>R\,</math>:llä, saadaan:
::<math>r\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dr}\right)
<blockquote>
         + \left(\left(k_c r\right)^2 - n^2\right) R = 0</math> (eq.66)
{| style="width:100%"
|-
|<math>r\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dr}\right)
         + \left(\left(k_c r\right)^2 - n^2\right) R = 0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.66)
|-
|}
</blockquote>
tämä on ''n''-kertaluvun ''Besselin-funktio'', missä:
tämä on ''n''-kertaluvun ''Besselin-funktio'', missä:
::<math>k_c^2 + \gamma^2 = \gamma_g^2\,</math> (eq.67)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c^2 + \gamma^2 = \gamma_g^2\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.67)
|-
|}
</blockquote>
joka tunnetaan ''Besselin'' funktion ''ominaisyhtälönä''.
joka tunnetaan ''Besselin'' funktion ''ominaisyhtälönä''.
Häviöttömälle aaltoputkelle tämä ominaisyhtälö sieventyy muotoon:
Häviöttömälle aaltoputkelle tämä ominaisyhtälö sieventyy muotoon:
::<math>\beta_g = \pm\sqrt{\omega^2\mu\epsilon - k_c^2}</math> (eq.68)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g = \pm\sqrt{\omega^2\mu\epsilon - k_c^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.68)
|-
|}
</blockquote>
Tämän ''Besselin'' yhtälön ratkaisut ovat:
Tämän ''Besselin'' yhtälön ratkaisut ovat:
::<math>R = C_n J_n\left(k_c r\right) + D_n N_n \left(k_c r\right)\,</math> (eq.69)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>R = C_n J_n\left(k_c r\right) + D_n N_n \left(k_c r\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.69)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>J_n\left(k_c r\right)\,</math> on n:nnen kertaluokan ensimmäisen tyypin
missä <math>J_n\left(k_c r\right)\,</math> on n:nnen kertaluokan ensimmäisen tyypin
Besselin funktio joka kuvaa putken sisällä seisovaa aaltoa <math>\cos\left(k_c r\right)</math>
Besselin funktio joka kuvaa putken sisällä seisovaa aaltoa <math>\cos\left(k_c r\right)</math>
Rivi 1 001: Rivi 1 197:


Näin saamme ''Helmholtzin'' yhtälön ratkaisuksi sylinterikoordinaateissa:
Näin saamme ''Helmholtzin'' yhtälön ratkaisuksi sylinterikoordinaateissa:
::<math>\Psi = \left(C_nJ_n\left(k_cr\right)+D_nN_n\left(k_cr\right)\right)
<blockquote>
               \left(A_n\sin n\phi + B_n\cos n\phi\right)e^{\pm\beta_g z}</math> (eq.70)
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Psi = \left(C_nJ_n\left(k_cr\right)+D_nN_n\left(k_cr\right)\right)
               \left(A_n\sin n\phi + B_n\cos n\phi\right)e^{\pm\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.70)
|-
|}
</blockquote>
Kuitenkin kun <math>r=0\,</math>, on <math>k_cr=0\,</math> ja funktio <math>N_n\,</math>
Kuitenkin kun <math>r=0\,</math>, on <math>k_cr=0\,</math> ja funktio <math>N_n\,</math>
lähestyy ääretöntä ja siksi <math>D_n = 0</math>.
lähestyy ääretöntä ja siksi <math>D_n = 0</math>.
Rivi 1 022: Rivi 1 225:
</blockquote>
</blockquote>
josta edelleen Helmholtzin yhtälö pelkistyy:
josta edelleen Helmholtzin yhtälö pelkistyy:
::<math>\Psi=\Psi_0\,J_n\left(k_cr\right) \cos\left(n\phi\right) e^{-j\beta_g z}\,</math> (eq.72)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Psi=\Psi_0\,J_n\left(k_cr\right) \cos\left(n\phi\right) e^{-j\beta_g z}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.72)
|-
|}
</blockquote>


== TE-aaltoputkimoodit pyöreälle putkelle ==
== TE-aaltoputkimoodit pyöreälle putkelle ==
Rivi 1 032: Rivi 1 242:
putkessa esiintyy energian siirtoa.
putkessa esiintyy energian siirtoa.
''Helmholtzin'' yhtälö <math>H_z\,</math>:lle sylinterimäisessä putkessa on lausuttavissa:
''Helmholtzin'' yhtälö <math>H_z\,</math>:lle sylinterimäisessä putkessa on lausuttavissa:
::<math>\nabla^2H_z = \gamma^2H_z</math> (eq.73)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\nabla^2H_z = \gamma^2H_z</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.73)
|-
|}
</blockquote>
sen ratkaisu on yhtälön (eq.72) mukaan:
sen ratkaisu on yhtälön (eq.72) mukaan:
::<math>H_z = H_{0z} J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}\,</math> (eq.74)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>H_z = H_{0z} J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.74)
|-
|}
</blockquote>
joihin vaikuttavat vielä reunaehdot..
joihin vaikuttavat vielä reunaehdot..


Rivi 1 149: Rivi 1 373:
</blockquote>
</blockquote>
Tämä ehto voidaan lausua myös yhtälön (eq.74) tapaan muodossa:
Tämä ehto voidaan lausua myös yhtälön (eq.74) tapaan muodossa:
::<math>\left.\frac{\partial H_z}{\partial r}\right|_{r=a}=H_{0z} J_n^{\prime}\left(k_ca\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}=0</math> (eq.78)
<blockquote>
{|
|-
|<math>\left.\frac{\partial H_z}{\partial r}\right|_{r=a} =
      H_{0z} J_n^{\prime}\left(k_ca\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}=0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.78)
|-
|}
</blockquote>
ja siinä nimenomaan:
ja siinä nimenomaan:
::<math>J_n^{\prime}\left(k_ca\right)=0\,</math> (eq.79)
<blockquote>
{|
|-
|<math>J_n^{\prime}\left(k_ca\right)=0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.79)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>J_n^{\prime}\,</math> on <math>J_n\,</math>:n derivaatta.
missä <math>J_n^{\prime}\,</math> on <math>J_n\,</math>:n derivaatta.


Rivi 1 159: Rivi 1 398:
arvoja, jotka toteuttavat yhtälön (eq.78) ehdon.
arvoja, jotka toteuttavat yhtälön (eq.78) ehdon.
Nämä pisteet ovat paikallisia maksimeja ja minimejä Besselin funktiolla.
Nämä pisteet ovat paikallisia maksimeja ja minimejä Besselin funktiolla.
  p:nnes nolla <math>J_n^{\prime}\left(k_ca\right)\,</math> TE<sub>np</sub> moodeille:
<DIV align=center>
-------------------------------------------------------
{| frame=all cellpadding=5
  p     n= 0       1       2       3       4       5
|+ align=bottom|p:nnes nolla <math>J_n^{\prime}\left(k_ca\right)\,</math> TE<sub>np</sub> moodeille
  -------------------------------------------------------
|- bgcolor=silver
   1        3.832  1.841  3.054  4.201  5.317  6.416
! p
   2        7.016  5.331  6.706  8.015  9.282  10.520
!align=right|n=
  3       10.173  8.536  9.969  11.346  12.682  13.987
!align=center| 0
  4       13.324  11.706  13.190
!align=center| 1
-------------------------------------------------------
!align=center| 2
!align=center| 3
!align=center| 4
!align=center| 5
|-
!bgcolor=silver| 1
|
|align=right|   3.832
|align=right|   '''1.841'''
|align=right|   3.054
|align=right|   4.201
|align=right|   5.317
|align=right|   6.416
|-
!bgcolor=silver|  2
|
|align=right|   7.016
|align=right|   5.331
|align=right|   6.706
|align=right|   8.015
|align=right|   9.282
|align=right| 10.520
|-
!bgcolor=silver|  3
|
|align=right|  10.173
|align=right|   8.536
|align=right|   9.969
|align=right| 11.346
|align=right| 12.682
|align=right| 13.987
|-
!bgcolor=silver|  4
|
|align=right|  13.324
|align=right| 11.706
|align=right| 13.190
|
|
|
|-
|}
</DIV>
 
Koska pienin arvo on moodilla TE<sub>11</sub>, se on pyöreän
aaltoputken dominoiva TE-moodi.  Kuten myöhemmin näemme, TM-moodien
pienin indeksi on tätä suurempi ja siksi tämä TE-moodi on myös
pyöreän aaltoputken dominoiva moodi.
 
 
Kirjoittamalla <math>k_c\,</math>:n arvot muotoon:
Kirjoittamalla <math>k_c\,</math>:n arvot muotoon:
::<math>k_c=\frac{X^{\prime}_{np}}{a}</math> (eq.80)
<blockquote>
Sijoittamalla yhtälö (eq.74) yhtälöihin (eq.77), sekä
{| style="width:100%"
käyttämällä ekvivalenttiutta: <math>Z_g=E_r/H_\phi=-E_\phi/H_r,\,</math> saamme:
|-
|<math>k_c=\frac{X^{\prime}_{np}}{a}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.80)
|-
|}
</blockquote>
 
Sijoittamalla yhtälö (eq.74) yhtälöihin (eq.77), sekä käyttämällä
ekvivalenttiutta: <math>Z_g=E_r/H_\phi=-E_\phi/H_r,\,</math> saamme:
<blockquote>
<blockquote>
{| style="width:100%"
{| style="width:100%"
Rivi 1 195: Rivi 1 491:
|<math>-\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>\frac{E_{0\phi}}{Z_g}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}^{\prime}r}{a}\right)
|<math>\frac{E_{0\phi}}{Z_g}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}^{\prime}r}{a}\right)
                                        \cos\left(n\phi\right)e^{j\beta_gz}</math>
                                    \cos\left(n\phi\right)e^{j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Hr)
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Hr)
|-
|-
Rivi 1 218: Rivi 1 514:
Toinen indeksi ''p'' kertoo säteittäisen sähkökentän nollien määrän
Toinen indeksi ''p'' kertoo säteittäisen sähkökentän nollien määrän
ja jos z-akselille tarjotaan nollaa, sitä ei hyväksytä.
ja jos z-akselille tarjotaan nollaa, sitä ei hyväksytä.
---------------- TODO ---------------------


Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
::<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}}
          = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.82)
|-
|}
</blockquote>
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.


Etenemismoodit ovat besselin funktion <math>J_n^{\prime}(k_c r) = 0\,</math> juuria
Etenemisvakiota määrittävät ryhmän (eq.77) yhtälöt ja se on:
(joka on siis besselin funktion derivaatta ja edustaa perättäisiä maksimeja ja minimejä).
<blockquote>
Merkintä <math>X_{np}^{\prime}\,</math> tarkoittaa <math>J_n</math> funktion derivaatan ''p'':nnettä
{| style="width:100%"
nollakohtaa ja ollaan kiinnostuneet parametrin <math>k_c r</math> numeerisesta arvosta siinä
|-
nollakohdassa.
|<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon
                      - \left(\frac{X_{np}^{\prime}}{r}\right)^2 } </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.83)
|-
|}
</blockquote>




''Cutoff wave number'':
''Cutoff wave number'' on sellainen, missä moodin etenemisvakio katoaa:
::<math>k_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{r} = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon} = \frac{\omega_c}{v_p} </math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{r}
          = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon} = \frac{\omega_c}{v_p} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.84)
|-
|}
</blockquote>


Etenemisvakio on muotoa:
Alarajataajuus on puolestaan:
::<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon - \left(\frac{X_{np}^{\prime}}{r}\right)^2 } </math>
<blockquote>
 
{| style="width:100%"
Alarajataajuus:
|-
::<math>f_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}}
|<math>f_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}}
            = \frac{X_{np}^{\prime} v_p}{2\pi r} </math>
          = \frac{X_{np}^{\prime} v_p}{2\pi r} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.85)
|-
|}
</blockquote>
sitä vastaava aallonpituus:
sitä vastaava aallonpituus:
::<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}^{\prime}}</math>
<blockquote>
''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!''
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}^{\prime}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.85)
|-
|}
</blockquote>
'''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!'''


TE-moodin vaihenopeus:
TE-moodin vaihenopeus:
::<math>v_g = \frac{\omega}{\beta_g} = \frac{v_p}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}} </math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>v_g = \frac{\omega}{\beta_g}
          = \frac{v_p}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.86)
|-
|}
</blockquote>


Aallonpituus:
Aallonpituus:
::<math>\lambda_g = \frac{\lambda}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
<blockquote>
jossa <math>\lambda = \frac{v_p}{f}</math> on aallonpituus täytteenä olevassa eristeaineessa.
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_g = \frac{\lambda}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.87)
|-
|}
</blockquote>
jossa <math>\lambda = \frac{v_p}{f}</math> on aallonpituus täytteenä
olevassa eristeaineessa.


Aaltoimpedanssi:
Aaltoimpedanssi:
::<math>Z_g = \frac{\omega\mu}{\beta_g} = \frac{\eta}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}} </math>
<blockquote>
missä <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen ominaisimpedanssi.
{| style="width:100%"
|-
|<math>Z_g = \frac{\omega\mu}{\beta_g}
          = \frac{\eta}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.88)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen
ominaisimpedanssi.


== TM-aaltoputkimoodi pyöreälle putkelle ==
== TM-aaltoputkimoodi pyöreälle putkelle ==
Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
 
Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta, jossa magneettikenttä on etenemäsuuntaan
nähden poikittainen, ''Transverse Magnetic'' eli ''TM''.
 
Pyöreässä aaltoputkessa TM<sub>np</sub>-moodin ominaispiirteenä on:
<math>H_z=0\,</math>.  Samanaikaisesti sähkökentän ''z''-komponentin
pitää poiketa nollasta, jotta aaltoputkessa tapahtuu energian siirtoa.
Tästä seuraten saamme Helmholtzin yhtälön <math>E_z\,</math> komponentille
muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\nabla^2E_z=\gamma^2E_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.89)
|-
|}
</blockquote>
sille saadaan yhtälön (eq.72) mukaan ratkaisuksi:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>E_z=E_{0z}J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.90)
|-
|}
</blockquote>
jota rajoittavat muutamat reunaehdot, mm. että sähkökentän tangenttiaalinen
komponentti katoaa aaltoputken sisäpinnalla, eli: <math>E_z = 0,\,</math>
kun <math>r=a.\,</math>  Tästä seuraa, että:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>J_n\left(k_ca\right)=0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.91)
|-
|}
</blockquote>
 
Koskapa <math>J_n\left(k_cr\right)\,</math> on oskilloivien funktioiden
joukko, sille on olemassa ääretön määrä ratkaisuja (juuria).
Muutamia alkupään juuria tarjotaan oheisessa taulukossa:
<DIV align=center>
{| frame=all cellpadding=5
|+ align=bottom|p:nnes nolla <math>J_n\left(k_ca\right)\,</math> TM<sub>np</sub> moodeille
|- bgcolor=silver
! p
!align=right|n=
!align=center| 0
!align=center| 1
!align=center| 2
!align=center| 3
!align=center| 4
!align=center| 5
|-
!bgcolor=silver|  1
|
|align=right|  '''2.405'''
|align=right|  3.832
|align=right|  5.136
|align=right|  6.380
|align=right|  7.588
|align=right|  8.771
|-
!bgcolor=silver|  2
|
|align=right|  5.520
|align=right|  7.106
|align=right|  8.417
|align=right|  9.761
|align=right|  11.065
|align=right|  12.339
|-
!bgcolor=silver|  3
|
|align=right|  8.645
|align=right|  10.173
|align=right|  11.620
|align=right|  13.015
|align=right|  14.372
|align=right| 
|-
!bgcolor=silver|  4
|
|align=right|  11.792
|align=right|  13.324
|align=right|  14.796
|
|
|
|-
|}
</DIV>
 
Näistä arvoista pienin on moodilla, TM<sub>01</sub> joka on siten
TM-moodeista dominoiva, mutta on silti isompi, kuin TE-moodin pienin
ja siten ei ole aaltoputken dominoiva moodi.
 
 
Ehdolla <math>H_z=0\,</math> ja <math>\partial/\partial z=-j\beta_g\,</math>
pyöreän aaltoputken kenttäyhtälöistä muodostuu sijoitusten
<math>\nabla\times\mathbf{E}=-j\omega\mu\mathbf{H},\,</math>
<math>\nabla\times\mathbf{H}=j\omega\epsilon\mathbf{E}\,</math> ja
<math>k_c^2=\omega^2\mu\epsilon-\beta_g^2\,</math> jälkeen:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>E_r=\,</math>
|
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial E_z}{\partial r}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Er)
|-
|align=right|<math>E_\phi=\,</math>
|
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{1}{r}
        \frac{\partial E_z}{\partial \phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Ep)
|-
|align=right|<math>E_z=\,</math>
|
|<math>E_{0z}J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Ez)
|-
|align=right|<math>H_r=\,</math>
|
|<math>\frac{j\omega\epsilon}{k_c^2}\frac{1}{r}
        \frac{\partial E_z}{\partial \phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Hr)
|-
|align=right|<math>H_\phi=\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>\frac{j\omega\epsilon}{k_c^2}
        \frac{\partial E_z}{\partial \phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Hr)
|-
|align=right|<math>H_z=\,</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Hz)
|-
|}
</blockquote>
 
Differentoimalla yhtälö (eq.90) ''z'':n suhteen ja sijoittamalla
tulos yhtälöryhmään (eq.91), sekä tekemällä sijoitukset:
<math>Z_g=E_r/H_\phi=-E_\phi/H_r=\beta_g/\omega\epsilon,\,</math>
<math>k_c=X_{np}/a\,</math>, sekä missä ''n'' = 0, 1, 2, 3, ... ja
''p'' = 1, 2, 3, 4, ...
saadaan pyöreän aaltoputken TM<sub>np</sub>-moodin kenttäyhtälöiksi:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>E_r=\,</math>
|<math>E_{0r}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Er)
|-
|align=right|<math>E_\phi=\,</math>
|<math>E_{0\phi}J_n\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \sin\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Ep)
|-
|align=right|<math>E_z=\,</math>
|<math>E_{0z}J_n\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Ez)
|-
|align=right|<math>H_r=\,</math>
|<math>\frac{E_{0\phi}}{Z_g}J_n\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \sin\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Hr)
|-
|align=right|<math>H_\phi=\,</math>
|<math>\frac{E_{0r}}{Z_g}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Hp)
|-
|align=right|<math>H_z=\,</math>
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Hz)
|-
|}
</blockquote>
 
Useimmat TM-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä TE-moodin kanssa,
mutta jotkin eivät ole.
Seuraavassa esitellään kaikki eroavat:
 
Apumuuttujana käytettävä vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
::<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
::<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.


Etenemismoodit ovat besselin funktion <math>J_n(k_c r) = 0\,</math> juuria ja merkintä
Etenemisvakio on muotoa: (vertaa eq.83)
<math>X_{np}</math> tarkoittaa <math>J_n</math> funktio ''p'':nnettä juurta ja nyt ollaan
<blockquote>
kiinnostuneita nimenomaan parameterin <math>k_c r</math> (tulon) arvosta siinä kohdassa.
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon
                      - \left(\frac{X_{np}}{r}\right)^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.94)
|-
|}
</blockquote>


''Cutoff wave number'':
''Cutoff wave number'' on sellainen, missä etenemisvakio katoaa (nollaan):
::<math>k_c = \frac{X_{np}}{r} = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon} = \frac{\omega_c}{v_p}</math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c = \frac{X_{np}}{r} = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon}
          = \frac{\omega_c}{v_p}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.95)
|-
|}
</blockquote>


Etenemisvakio on muotoa:
Moodin alarajataajuus:
::<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon - \left(\frac{X_{np}}{r}\right)^2}</math>
<blockquote>
 
{| style="width:100%"
Alarajataajuus:
|-
::<math>f_c = \frac{X_{np}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{X_{np} v_p}{2\pi r} </math>
|<math>f_c = \frac{X_{np}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}}
          = \frac{X_{np} v_p}{2\pi r} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.96)
|-
|}
</blockquote>
sitä vastaava aallonpituus:
sitä vastaava aallonpituus:
::<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}}</math>
<blockquote>
''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!''
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.97)
|-
|}
</blockquote>
'''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!'''


TM-moodin vaihenopeus <math>v_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
TM-moodin vaihenopeus <math>v_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
(eq.86)


Aallonpituus <math>\lambda_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
Aallonpituus <math>\lambda_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
(eq.87)


Aaltoimpedanssi <math>Z_g</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
Aaltoimpedanssi <math>Z_g</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
(eq.88)
== TEM-moodit pyöreässä aaltoputkessa ==
Moodi jossa sekä sähkö- että magneettikentät ovat poikittaisia
(''transverse electric and transverse magnetic: TEM'') tunnetaan
myös siirtolinjamoodeina ja sen tuntomerkki on:
::<math>E_z=H_z=0\,</math>
Tässä tilanteessa sekä sähkökenttä, että magneettikenttä on poikittainen
suhteessa etenemäsuuntaan, eikä sellainen moodi voi esiintyä
ontossa aaltoputkessa.
Sen sijaan se esiintyy koaksiaalisessa siirtolinjassa tai parijohdossa.
TEM-moodin analyysi esittää erinomaisesti piiriteorian ja kenttäteorian
analogisuuden.
Käytettävä koordinaattijärjestelmä koaksiaalijohdon analyysissä:
* <math>\phi\,</math> (fii): ''x''-''y'' -tason origon ympäri x-akselista laskettava kulma
* ''r'': Etäisyys ''z''-akselista
* ''a'': ulkojohtimen sisäpinnan säde
* ''b'': sisäjohtimen ulkopinnan säde
* ''z'': ''z''-koordinaatti, l. etäisyys ''x''-''y''-tasosta.
Maxwellin curl-yhtälöt sylinterimäisissä koordinaateissa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{E}=\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>j\omega\mu\mathbf{H}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.98-H)
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{H}=\,</math>
|
|<math>j\omega\epsilon\mathbf{E}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.98-E)
|-
|}
</blockquote>
tekemällä sijoitukset <math>\partial/\partial r=-j\beta_g\,</math> ja
<math>E_z=H_z=0\,</math> saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>B_gE_r=\,</math>
|
|<math>\omega\mu H_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Hp)
|-
|align=right|<math>B_gE_\phi=\,</math>
|
|<math>\omega\mu H_r\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Hr)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial}{\partial r}\left(rE_\phi\right)=</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Hz)
|-
|align=right|<math>\beta_gH_r=\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>\omega\epsilon E_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Ep)
|-
|align=right|<math>\beta_gH_\phi=\,</math>
|
|<math>\omega\epsilon E_r\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Er)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial}{\partial r}\left(rH_\phi\right)
                  - \frac{\partial H_r}{\partial\phi}=</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Ez)
|-
|}
</blockquote>
Sijoittamalla yhtälö (eq.99-Hr) yhtälöön (eq.99-Ep) saadaan koaksiaalin
TEM-moodin etenemisvakio:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g=\omega\sqrt{\mu\epsilon}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.100)
|-
|}
</blockquote>
Vertaamalla edellä saatua yhtälöä pyöreän aaltoputken yhtälön (eq.68)
kanssa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g^2=\omega\mu\epsilon -k_c^2\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.101)
|-
|}
</blockquote>
havaitaan, että:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c=0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.102)
|-
|}
</blockquote>
joka merkitsee, että TEM-moodin alarajataajuus koaksiaalilinjalle on nolla,
joka on sama kuin tavallisella siirtolinjalla.


= Tyypit =
TEM-moodin vaihenopeus voidaan lausua yhtälöllä (eq.100) muodossa:
== Suorakaideputki (rectangular waveguide) ==
<blockquote>
Suorakaideputkessa sähkökenttä on ''poikittain'' putkessa sen pidempien sivujen välillä.
{| style="width:100%"
Sähkökentän voimakkuus putoaa reunoilla (lyhyet sivut) nollaan ja on keskellä maksimi.
|-
Jakaumakuvio on sinikäyrä.
|<math>v_p=\frac{\omega}{\beta_g}=\frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}}</math>
Magneettikenttä koostuu silmukoista jotka ovat samansuuntaisia pitkien sivujen kanssa.
|align=right style="width:100%"|(eq.103)
|-
|}
</blockquote>
joka valonnopeus kaapelin eristeessä.


TEM-moodin aaltoimpedanssi löytyy joko yhtälöillä (eq.99-Hp) ja (eq.99-Ep),
tai (eq.99-Hr) ja (eq.99-Er) muodossa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\eta\left(\mathrm{TEM}\right)=\sqrt{\mu/\epsilon}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.104)
|-
|}
</blockquote>
joka on kaapelin eristeaineen aaltoimpedanssi.


Ilma-/tyhjötäytteiselle suorakaiteen muotoiselle aaltoputkelle tehollinen aallonpituus on:
Ampèren laki lausii, että magneettikentän '''H''' viivaintegraali mitä
::<math>\lambda_g = \frac{ \lambda }{ \sqrt{ 1 - \left( \lambda / 2 a \right)^2 }}\,</math>
tahansa suljettua viivaa pitkin on täsmälleen yhtäsuuri, kuin sen viivan
missä:
sisäänsä sulkema virta, eli:
* <math>\lambda\,</math> on aallonpituus tyhjössä
<blockquote>
* ''a'' on isompi sisämitoista ("pitkän sivun" mitta)
{| style="width:100%"
|-
|<math>\oint\mathbf{H}\;\cdot\;d\ell = I = I_0 e^{-j\beta_gz}=2\pi rH_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.104)
|-
|}
</blockquote>
missä ''I'' on kompleksinen virta, jota tukemaan tarvitaan koaksiaalin
keskijohdin.
 
Yhteen vetona TEM-moodin ominaisuudet häviöttömässä eristeessä ovat:
# Alarajataajuus on nolla
# Sitä kuljettava siirtolinja on kaksijohteinen järjestelmä
# Sen aaltoimpedanssi on eristeaineen impedanssi
# Sen etenemisvakio on eristeaineen etenemisvakio
# Sen vaihenopeus on valonnopeus eristeaineessa.
 
== Tehon kulkeminen pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa ==
Kuten suorakulmaistenkin aaltoputkien tapauksessa, on tehon
kulkeminen laskettavissa pyöreissä aaltoputkissa
[[Poynting teoreema|Poynting teoreemalla]].
Häivöttömälle eristeelle aikakeskiarvotettu tehonsiirto pyöreässä
aaltoputkessa saadaan muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{1}{2Z_g}\int_0^{2\pi}\int_0^a\left(\left|E_r\right|^2+\left|E_\phi\right|^2\right)r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.105)
|-
|<math>P_{tr}=\frac{Z_g}{2}\int_0^{2\pi}\int_0^a\left(\left|H_r\right|^2+\left|H_\phi\right|^2\right)r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.106)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>Z_g=E_r/H_\phi = -E_\phi/H_r\,</math> = johteen aaltoimpedanssi,
ja ''a'' = aaltoputken säde.
 
Sijoittamalla <math>Z_g\,</math> kiinnostuksen kohteena olevalle moodille
yhtälöön (eq.105) saadaan putkessa sillä moodilla kulkeva teho.


Suorakaideputkella signaalin polarisaatio on samansuuntainen sähkökentän kanssa,
<DL>
eli se on samansuuntainen ''lyhyiden sivujen'' kanssa.
<DT>TE<sub>np</sub>-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi
kuljetettu teho on:</DT>
<DD>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{\sqrt{1-\left(f_c/f\right)^2}}{2\eta}
              \int_0^{2\pi}\int_0^2\left(\left|E_r\right|^2 +
                                        \left|E_\phi\right|^2
                                  \right) r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.107)
|-
|}
missä <math>\eta=\sqrt{\mu/\epsilon}\,</math> on sisäeristeen ominaisimpedanssi.
</DD>
<DT>TM<sub>np</sub>-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi
kuljetettu teho on:</DT>
<DD>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{1}{2\eta\sqrt{1-\left(f_c/f\right)^2}}
              \int_0^{2\pi}\int_0^2\left(\left|E_r\right|^2 +
                                        \left|E_\phi\right|^2
                                  \right) r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.108)
|-
|}
</DD>
<DT>TEM-moodeilla keskimääräinen teho koaksiaalilinjan, tai
avoparijohdon läpi on:</DT>
<DD>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{1}{2\eta}
              \int_0^{2\pi}\int_0^2\left(\left|E_r\right|^2 +
                                        \left|E_\phi\right|^2
                                  \right) r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.109)
|-
|}
</DD>
</DL>


Tällaisen putken käyttökelpoinen ylätaajuus on tyypillisesti (korkeampien etenemismoodien
välttötarpeesta johtuen) noin 1.4 kertaa alarajataajuus.


== Pyöreä putki (circular/round waveguide) ==
Merkitsemällä koaksiaalin keskijohtimen kautta kulkevaa virtaa:
Pyöreässä aaltoputkessa voidaan kuljettaa energiaa, mutta se ei pakota
<blockquote>
signaalille mitään polarisaatiota. Tästä voi toisaalta olla etuakin,
{| style="width:100%"
kun halutaan tuottaa/kuljettaa ''pyörivää polarisaatiota''.
|-
|<math>I_z=I_0e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.110)
|-
|}
</blockquote>
saadaan johtimen ympärillä olevan magneettikentän voimakkuudeksi
Ampèren lain mukaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>H_\phi=\frac{I_0}{2\pi r}e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.111)
|-
|}
</blockquote>
 
Potentiaaliero ulkojohtimesta keskijohtimeen on:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>V_r = -\int_b^aE_rdr = -\int_b^a\eta H_\phi dr
          = \frac{I_0\eta}{2\pi}\ln\left(\frac{a}{b}\right)
                                          e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.112)
|-
|}
</blockquote>


Pyöreän aaltoputken ensisijainen etenemismoodi on ns. '''TE-11''' ja
Koaksiaalilinjan ominaisimpedanssi on:
sen raja-aallonpituus voidaan määrittää olevan:
<blockquote>
::<math>\lambda_c = J_n^{\prime}(k_c, r) = 3.412\ r \,</math>
{| style="width:100%"
missä:
|-
* ''r'' on putken ''sisäsäde''.
|<math>Z_0=\frac{V}{I}=\frac{\eta}{2\pi}\ln\left(\frac{b}{a}\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.113)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\eta=\sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen ominaisimpedanssi.
 
TEM-moodeilla koaksiaalilinjaa pitkin kulkeva teho on yhtälön (eq.109) mukaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2\eta}\int_0^{2\pi}\int_a^b
                            \left|\eta H_\phi\right|^2\;r\;dr\;d\phi
              = \frac{\eta I_0^2}{4\pi}\ln\left(\frac{b}{a}\right)</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.114)
|-
|}
</blockquote>


Pyöreän aaltoputken aallonpituus voidaan näin lausua olevan:
Sijoittamalla <math>\left|V_r\right|\,</math> yhtälöstä (eq.112) yhtälöön
::<math>\lambda_g = \frac{ \lambda }{\sqrt{1 - \left( \lambda / 3.412\ r \right)^2 }}\,</math>
(eq.114) saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2}V_0I_0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.115)
|-
|}
</blockquote>


Seuraava mutkikkaampi etenemismoodi on '''TM-01''', jolle
<math>\lambda_c = 2.613\ r\,</math>.
Tämä vastaa taajuutta, joka on vain noin 1.3 kertainen '''TE-11''' alarajataajuuteen,
joten pyöreä putki toimii havaittavasti kapeammalla taajuusalueella, kuin suorakaideputki.


== Harjanneputki (ridged waveguide) ==
== Tehohäviöt pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa ==
Tekemällä suorakaideputken pitkän sivun keskelle pitkittäinen harjanne (joko vain
toiseen sivuun, tai molempiin), saadaan tehtyä putki, jossa käyttökelpoinen taajuusalue
on huomattavasti laajempi, kuin tavallisessa putkessa.
Tämä seuraa keskiharjanteen olemassaolon haitasta ylemmille etenemismuodoille.


Tyypillisesti käyttökelpoinen ylätaajuus voi olla 2.0-2.5 kertainen alarajaan nähden.
Teoria ja yhtälöt jotka on edellä johdettu TE- ja TM-moodeille
suorakulmaisessa putkessa toimivat myös pyöreässä putkessa.
Tehohäviöt TEM-moodisessa koaksiaalisessa linjassa voidaan laskea
siirtolinjateorialla muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_L=2\alpha P_{tr}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.116)
|-
|}
</blockquote>
missä:
* <math>P_L\,</math> = tehohäviö pituusyksikköä kohti
* <math>P_{tr}\,</math> = siirretty teho
* <math>\alpha\,</math> = vaimennusvakio


Koska harjanneputkessa sähkökenttä on harjanteiden välillä lyhimmillään,
Vähähäviöisille johtimille vaimennusvakio on muotoa:
myös läpilyönti voi tapahtua pienemmällä jännitteellä kuin harjanteettomassa
<blockquote>
tavallisessa suorakaideputkessa.  Näin harjanneputken maksimi tehokesto on
{| style="width:100%"
pienempi, kuin suorakaideputkella.
|-
|<math>\alpha = \frac{1}{2}\left(R\sqrt{\frac{C}{L}} +
                                G\sqrt{\frac{L}{C}}\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.117)
|-
|}
</blockquote>

Nykyinen versio 18. kesäkuuta 2005 kello 21.05


Tämä artikkeli menee syvälle aaltoputkien matematiikassa. Etenkin jos Maxwell ja osittaisdifferentiaalit ovat ystäviäsi, astu rohkeasti eteenpäin. Vaikka ne eivät oliskaan ystäviäsi, tästä pitäisi saada pohjaymmärrystä siihen, miksi lopputuloksena olevat yhtälöt ovat sellaisia kuin ovat.

Tiivistettyjä lopputuloksia esitetään "Teoria" nimisessä osassa aaltoputki artikkelissa.

Englanninkielinen termi aaltoputkelle on: waveguide, koska se ohjaa (guide) sähkömagneettista energiaa sisällään.

Yleistä

Sähkömagneettista tehoa voidaan siirtää ontossa johdeputkessa. Kun sähkömagneettista kenttää rajoitetaan tällä tavalla, sen etenemistavat poikkeavat vapaan avaruuden tilanteesta. Johtavat seinämät sallivat sähkömagneettisen kentän olemassaolon vain kun johteen pintaa pitkin ei ole sähkökenttää. Aaltoputken ominaisuudet riippuvat täten sen muodosta ja koosta. Erilaiset epäjatkuvuudet aaltoputkessa muuttavat sen siirtolinjaominaisuuksia ja näitä ominaisuuksia voidaan käyttää tuottamaan induktiivista- tai kapasitiivista reaktanssia.

Sähkö- ja magneettikenttien kuviot ovat erilaisia eri moodeissa ja niille onkin kehitetty vakio nimistö sen mukaan, onko sähkökenttä (E) vai magneettikenttä (M) nolla etenemissuuntaan (putken pituusakseli) (T = Transversal = poikittainen) josta saadaan kolme yhdistelmää: TE, TM, TEM. Aaltoputkissa vain TE ja TM ovat mahdollisia. Näihin lisätään suffiksit (TEmn, TMmn), jotka kertovat että montako kertaa kyseinen kenttä muuttuu annetulla akselilla.

Merkintätapa on, että ensimmäinen numero (m) on suorakaideputken pidemmän sivun (a) suuntaan olevien puoliaaltojen määrän ja toinen (n) on lyhyemmän sivun (b).

Pyöreälle putkelle ensimmäinen numero (m) on putken sisäpinnan ympäri olevien täysien sähkökentän aaltojen määrä (ei puoliaaltojen!) ja toinen (n) on putken lävistäjän läpi olevien puoliaaltojen määrä.

Seuraavaksi kirjoitetaan Maxwellin yhtälöillä suorakulmaisen aaltoputken sisäisten kenttien olemus ensin tavallisessa oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa, jossa z on putken pituussuuntaan ja positiivinen signaalin etenemissuuntaan.

Pyöreän aaltoputken tarpeisiin tehdään sama harjoitus polaarikoordinaatistolla, jossa z on samoin kuin suorakulmaisella tapauksella.

Pyörittelemällä Maxwellin yhtälöitä ja kieltämällä tapaus: m = n = 0 saadaan sitten...

Suorakaideaaltoputki

Suorakaideaaltoputki on ontto metalliputki, jonka poikkileikkaus on suorakaide. Putken johtavat seinät pitävät sähkömagneettisen kentän sisällään ja näin ohjaavat niitä. Useita erilaisia sähkömagneettisten kenttien konfiguraatioita ('moodeja') voi samanaikaisesti olla olemassa aaltoputkessa.

Kun sähkömagneettisen kentän "aallot" kulkevat pitkin johdetta (putkea), ne heijastelevat edestakaisin seinien välillä. Tästä seuraa, että joko sähkökenttä tai magneettikenttä on etenemissuuntainen, eli se ei enää olekaan poikittainen sähkömagneettinen aalto (Transversal electromagnetic wave - TEM). Oheinen kuva esittää, miten mikä tahansa säännöllinen tasoaalto voidaan häviöttömässä johteessa esittää TE ja TM -aalloiksi.

Tasoaallon heijastuminen aaltoputkessa

Kun aallonpituus on se jaettavissa putken pituussuuntaiseen () ja siihen nähden kohtisuoraan ('normaaliin', ) yhtälöinä:

(eq.1)

missä on heijastuvan aallon heijastuskulma ja on saapuvan signaalin aallonpituus vapaassa väliaineessa (jos putkessa olisi jotain muuta kuin ilmaa/tyhjöä.)

Aaltoputkessa oleva tasoaalto on nähtävissä kahtena komponenttina: ensimmäinen on seisova aalto joka on kohtisuorassa putken heijastavia seiniä kohtaan ja toinen on liikkuva aalto joka kulkee heijastavien seinien kanssa samaan suuntaan. Häivöttömässä aaltoputkessa nämä etenemistila (moodit) voidaan luokitella olemaan joko transverse electric (TE), tai transverse magnetic (TM).

Suorakaideputkissa näitä moodeja kutsutaan nimillä: TEmn ja TMmn, missä m laskee puolia aallonpituuksia sähkö- tai magneettikentän voimakkuuksia x-koordinaatin (yleensä suorakaideputken pidemmän sivun) suuntaan. Samoin n kertoo puolien aallonpituuksien määrän y-koordinaatin (yleensä suorakaideputken lyhyemmän sivun) suuntaan.

Aaltoyhtälöiden ratkaisuja suorakulmaisissa koordinaateissa

Aaltoyhtälöille voidaan tarjota ratkaisut sekä aika- että taajuusdomaineissa. Yksinkertaisuuden vuoksi käsittelemme nyt kuitenkin vain siniaallon vakaan tilan (steady state, tai taajuusdomain!) ratkaisuja oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa.

Sähköiset ja magneettiset aaltoyhtälöt voidaan esittää taajuusdomainissa seuraavin vektoriyhtälöin:

(eq.2-E)
(eq.2-H)

jossa:

(eq.3)

Suorakulmaisissa (ja yleensä oikeakätisissä) koordinaateissa lausuttavat E tai H noudattavat kompleksista skalaariaaltoyhtälöä, alias Helmholtzin yhtälöä.

(eq.4)

Helmholtzin yhtälö suorakulmaisissa koordinaateissa on:

(eq.5)

Tämä on lineaarinen ja homogeeninen osittaisdifferentiaaliyhtälö kolmessa ulottuvuudessa. Käyttämällä muuttujien erottelua, ratkaisuksi saadaan:

(eq.6)

missä esim. on funktio pelkän x-koordinaatin suhteen.

Sijoittamalla yhtälö (eq.6) yhtälöön (eq.5) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.6), saadaan:

(eq.7)

Koskapa edellisten kolmen termin summa on vakio ja jokainen niistä termeistä on oma itsenäinen riippumaton muuttuja, jokaisen osatermin pitää olla vakion kokoinen.

Olkoot yllä olevat kolme termiä: , osittaisdifferentiaalin erottelu voidaan esittää muodossa:

(eq.8)

Yleinen ratkaisu kullekin (eq.7) differentiaaliyhtälölle on:

(eq.9-x)
(eq.9-y)
(eq.9-z)

ja ne ovat käännettävissä muotoon:

(eq.10-x)
(eq.10-y)
(eq.10-z)

Suorakulmaisissa koordinaateissa Helmholtz yhtälöjen täydet ratkaisut ovat näin ollen:

(eq.11)

Aaltojen eteneminen aaltoputkessa ajatellaan konvention mukaan olevan positiiviseen z-koordinaatin suuntaan. On myöskin huomiolle pantavaa, että aaltoputken etenemisvakio putkessa poikkeaa putkea täyttävän väliaineen etenemisvakiosta (). Olkoot:

(eq.12)

missä

(eq.13)

yleensä tämä tunnetaan termillä cutoff wave number.

Häviöttömälle eristeelle/täyteaineelle käytämme sijoitusta ja saamme:

(eq.14)

Etenemävakiolle aaltoputkissa saamme kolme eri tapausta:

Tapaus 1:
Aallon etenemistä ei tapahdu (vaan voimakasta häipymistä) jos ja . Edellä oleva on ns. kriittinen raja alarajataajuudelle ja se voidaan muotoilla:
(eq.15)
Tapaus 2:
Aaltomuoto etenee putkessa, jos ja:
(eq.16)

Tämä merkitsee, että taajuuden pitää olla alarajan yläpuolella, jotta aaltomuoto etenisi putkessa.

Tapaus 3:
Aaltomuoto vaimenee, jos ja:
(eq.17)

joka kertoo, että operoitaessa taajuudella joka on alarajan alapuolella, aaltomuoto vaimenee eksponentiaalisesti suhteessa tekijään , eikä aaltomuoto etene, koska etenemisvakio on reaaliluku.

Siksi ratkaisuksi Helmholtzin yhtälölle suorakulmaisissa koordinaateissa voidaan muotoilla:

(eq.18)

TE-muodot suorakulmaisessa aaltoputkessa

Käytämme edelleen oletusta, että aaltomuodot etenevät positiiviseen z-akselin suuntaan oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa.

TEmn-etenemismuotojen ominaispiirre aaltoputkessa on, että . Toisin sanoen, magneettikentän z-komponentin, , pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa. Seuraten edellä mainitusta Helmholtzin yhtälöstä:

(eq.19)

jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:

(eq.20)

jota rajoittavat annetut rajaehdot, missä: ja sijoitettiin yhtälöön. Häivöttömälle eristeelle Maxwellin curl-yhtälöt taajuusdomainissa ovat:

(eq.21-E)
(eq.21-H)

suorakulmaisissa koordinaateissa niiden komponentit ovat:

(eq.22-Hx)
(eq.22-Hy)
(eq.22-Hz)
(eq.22-Ex)
(eq.22-Ey)
(eq.22-Ez)

Sijoittamalla edellisiin yhtälöihin ja , saadaan yksinkertaisemmat yhtälöt:

(eq.23-Hx)
(eq.23-Hy)
(eq.23-Hz)
(eq.23-Ex)
(eq.23-Ey)
(eq.23-Ez)

Ratkaisemalla näistä kuudesta yhtälöstä muuttujan suhteen ja tekemällä sijoitus , saadaan TE-moodin kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:

(eq.24-Ex)
(eq.24-Ey)
(eq.24-Ez)
(eq.24-Hx)
(eq.24-Hy)
(eq.20)(eq.24-Hz)

Differentioimalla yhtälö (eq.24-Hz) x:n ja y:n suhteen ja sitten sijoittamalla tulokset muista (eq.24) ryhmän yhtälöistä siihen, saadaan varsinaiset kenttäyhtälöt.

Rajatilojen määritykset sovitetaan saatuihin uusiin yhtälöihin siten, että joko E-kentän tangentti, tai H-kentän normaali katoaa johteiden pinnoilla. Koska silloin , on kun y = 0 tai b. Siten . Koskapa silloin kun x = 0 tai a. Siten myös .

Noin ylipäätään voidaan vetää johtopäätös, että :n normaalin derivaatan pitää kadota johtavalla pinnalla, eli johteen seinillä:

(eq.25)

Tästä seuraa, että magneettikenttä positiiviseen z-akselin suuntaan voidaan kirjoittaa muotoon:

(eq.26)

missä on amplitudivakio.

Sijoittamalla yhtälö (eq.26) ryhmän (eq.24) yhtälöihin, saadaan TEmn kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:

(eq.27-Ex)
(eq.27-Ey)
(eq.27-Ez)
(eq.27-Hx)
(eq.27-Hy)
(eq.26)(eq.27-Hz)

edellä m ja n ovat ei-negatiivisia kokonaislukuja, mutta arvo m = n = 0 ei ole sallittu.


Aloitetaan koostamaan muutamia strategisia yhtälöitä:

Apumuuttuja:

(eq.28)

on signaalin vaihenopeus putken sisäisessä eristemateriaalissa, ilmalle/tyhjölle se on valonnopeus.

Yhtälön (eq.12) mukaan ns. Cutoff wave number on:

(eq.29)
(eq.30)

jossa a ja b on metreinä.

Yhtälön (eq.15) mukaan aaltoputken alarajataajuus on:

(eq.31)

jota vastaava aallonpituus:

(eq.32)

Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista !

Etenemisvakio (tai tässä vaihevakio) kuten yhtälö (eq.14) sen ilmaisee on lausuttavissa muodossa:

(eq.33)

Vaihenopeus positiivizeen z-akselin suuntaan:

(eq.34)

Ominaisaaltoimpedanssi TE-moodeille voidaan lausua yhtälöistä (eq.23-Hx ja eq.23-Hy) johtamalla muotoon:

(eq.35)

missä: on eristeen ominaisimpedanssi.

Aaltoputken aallonpituus on:

(eq.36)

missä: on aallonpituus putken sisäeristeessä.

TM-aaltoputkimoodit suorakaideputkelle

TMmn-etenemismuotojen ominaispiirre aaltoputkessa on, että . Toisin sanoen, sähkökentänkentän z-komponentin, , pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa. Seuraten edellä mainitusta, Helmholtzin yhtälöstä tulee:

(eq.37)

jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:

(eq.38)

jonka varsinaista ratkaisua varten sitä täytyy rajoittaa rajapintaehdoilla. Tämä on samanlaista, kuin TE-moodien haku.

Rajapintaehto vaatii, että kenttä häviää (nollaan) aaltoputken seinillä, koska sähkökentän tangenttikomponentin () tulee olla nolla johtavalla pinnalla. Näin ollen koska kun , silloin . Samoin -ehto reunoilla 0, b pakottaa: . Näin yhtälö (eq.38) pelkistyy muotoon:

(eq.39)

missä .

Jos m tai n ovat nollia, kentät vaimenevat nollaan. Siksi suorakulmaisessa putkessa ei ole TM01 tai TM10 -moodeja, jonka vuoksi TE10-moodi on dominoiva suorakulmaisessa putkessa, jonka a > b.

Tapaukselle saadaan kenttäyhtälöt laventamalla :

(eq.40-Hz)
(eq.40-Hy)
(eq.40-Hx)
(eq.40-Ex)
(eq.40-Ey)
(eq.40-Ez)

Näiden yhtälöiden samanaikainen ratkaisu :n suhteessa muuttujille ja tekemällä sijoitus , saadaan kenttäyhtälöt TM-moodeille:

(eq.41-Ex)
(eq.41-Ey)
(eq.41-Ez)(eq.39)
(eq.41-Hx)
(eq.41-Hy)
(eq.41-Hz)

Differentoimalla edellä olevat yhtälöt x:n ja y:n suhteen sekä sijoittamalla tulokseen yhtälöiden (eq.41) tulokset saadaan varsinaiset TMmn-moodin kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa muotoon:

(eq.42-Ex)
(eq.42-Ey)
(eq.42-Ez)(eq.39)
(eq.42-Hx)
(eq.42-Hy)
(eq.42-Hz)

Useimmat TM-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä TE-moodin kanssa, mutta yksi poikkeuskin on:

Alarajataajuus on kuten TE-moodilla yllä.

Etenemisvakio on kuten TE-moodilla yllä.

Vaihenopeus on kuten TE-moodilla yllä.

Ominaisaaltoimpedanssi TM-moodeille voidaan lausua:

(eq.43-Zg)

missä: on eristeen ominaisimpedanssi kuten TE-moodilla.

Aaltoputken aallonpituus on kuten TE-moodilla.

Tehon siirto suorakulmaisessa aaltoputkessa

Aaltoputkessa siirrettävä teho ja putken seinämähäviöt voidaan laskea kompleksisessa Poynting teoreemalla. Lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa aaltoputki on äärettömän pitkä suhteessa aallonpituuteen ja että se on päätetty ideaaliseen kuormaan siten, ettei päistä tule heijastuksia. Aaltoputkessa siirrettävä teho on lausuttavissa:

(eq.44)

Häviöttömälle eristeelle saadaan aaltoputken läpi kulkevan tehon aika-keskiarvo lausuttua:

(eq.45)

missä:

Näin TEmn-moodeille on keskimääräinen suorakaideaaltoputken läpi kulkeva teho:

(eq.46-TE)

Vastaavasti TMmn-moodeille se on:

(eq.46-TM)

edellä on eristeaineen ominaisimpedanssi.

Tehohäviö suorakulmaisessa aaltoputkessa

Suorakulmaisessa aaltoputkessa on kahdenlaisia häviöitä:

  1. eristeaineen häviöt
  2. putken seinien ohmiset häviöt

Eristeaineen häviöt

Aloitetaan asian tarkastelu putkea täyttävän eristeaineen (tyhjön/ilman) häivöistä. Pienihäviöisen rajattoman eristeaineen (missä ) tasoaallon etenemisvakio voidaan esittää:

(eq.47)

Näin suorakulmaisen aaltoputken eristeaineen häviöt TEmn ja TMmn-moodeissa ovat:

TE-mode: (eq.48-TE)
TM-mode: (eq.48-TM)

Taajuuden f ollessa paljon yli rajataajuuden (), vaimennusvakio lähestyy rajattoman eristeaineen ominaisuuksia (eq.47). Mutta kun taajuus on paljon alle rajataajuuden, vaimennusvakio kasvaa erittäin suureksi ja aaltomuoto ei käytännössä etene.

Aaltoputken seinien tehohäviöt

Seuraavaksi tutkitaan aaltoputken seinissä tapahtuvia tehohäviöitä. Aaltoputkessa etenevien sähkö- ja magneettikenttien intensiteetit voidaan lausua muodossa:

(eq.49-E)
(eq.49-H)

missä ja ovat kenttäintensiteetit z-akselilla kohdassa .

On huomionarvoista todeta, että pienihäviöisessä putkessa tehovirran aikakeskiarvo pienenee suhteessa tekijään . Näin ollen:

(eq.50)

Erityisesti kun ja :

(eq.51)

Lopulta:

(eq.52)

missä on tehohäviö yksikköpituutta kohti.

Koskapa sähkö- ja magneettikentät aaltoputken johdepinnalla vaimenevat eksponentiaalisesti mentäessä syvemmälle seinämän aineeseen, on helpompi määritellä aaltoputken pinnan ominaisvastus:

(eq.53)

missä (rho) seinämän materiaalin ominaisvastus ohmi-metriä, (sigma) johtavuus siemensseinä, (delta) tunkeumasyvyys metreinä.

Tehohäviö per pituusmittayksikkö saadaan integroimalla pituusmittayksikön matkalla johteen pinnan tehotiheys:

W/yksikköpituus (eq.54)

missä on johteen seinällä olevan magneettikentän intensiteetin tangenttikomponentti. Sijoittamalla yhtälöt (eq.45) ja (eq.54) yhtälöön (eq.52) saadaan:

(eq.55)

missä:

(eq.56)
(eq.57)

Pyöreä aaltoputki

Pyöreä aaltoputki on poikkileikkauksen muotoaan lukuunottamatta kuten suorakaideputki ja se kykenee kuljettamaan sisällään sähkömagneettista tasoaaltoa.

Muunkinlaiset poikkileikkauksen geometriat kykenevät kuljettamaan sähkömagneettista energiaa, esim. elliptiset putket.

Aaltoyhtälöt sylinterikoordinaateissa

Aivan kuten edellä suorakaideputkille, tässäkin pitäydytään vain siniaaltojen pysyvän olotilan ( = taajuusdomainin ) ratkaisujen etsintään.

Käytettävä koordinaattijärjestelmä:

  • (fii): x-y -tason origon ympäri x-akselista laskettava kulma
  • r: Etäisyys z-akselista
  • a: aaltoputken sisäpinnan säde
  • z: z-koordinaatti, l. etäisyys x-y-tasosta.

Skalaarimuotoinen Helmholtz-yhtälö sylinterikoordinaateissa saa muodon:

(eq.58)

Käyttäen muuttujien erottelua tämä saadaan muotoon:

(eq.59)

missä:

  • = r-koordinaatin funktio
  • = -koordinaatin funktio
  • = z-koordinaatin funktio

Sijoittamalla yhtälö (eq.59) yhtälöön (eq.58) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.59), saadaan:

(eq.60)

Koskapa kolmen riippumattoman termin summa on vakio, jokaisen kolmesta termistä pitää olla vakio. Asetetaan nyt kolmas termi vakioksi :

(eq.61)

Yhtälön ratkaisu on muotoa:

(eq.62)

missä on aallon etenemisvakio aaltoputkessa.

Sijoittamalla kolmanneksi termiksi yhtälön (eq.60) vasemmalle puolelle ja kertomalla saatu yhtälö :lla, saadaan:

(eq.63)

Tuon toinen termi on pelkästään :n suhteen oleva funktio, joten sijoittamalla sen paikalle vakio: , saadaan:

(eq.64)

Tälle yhtälölle löytyy ratkaisuksi myös harmoninen funktio:

(eq.65)

Korvaamalla yhtälön (eq.63) termi termillä ja kertomalla tulos :llä, saadaan:

(eq.66)

tämä on n-kertaluvun Besselin-funktio, missä:

(eq.67)

joka tunnetaan Besselin funktion ominaisyhtälönä. Häviöttömälle aaltoputkelle tämä ominaisyhtälö sieventyy muotoon:

(eq.68)

Tämän Besselin yhtälön ratkaisut ovat:

(eq.69)

missä on n:nnen kertaluokan ensimmäisen tyypin Besselin funktio joka kuvaa putken sisällä seisovaa aaltoa r:n arvoilla nollasta a:han. Samaan tapaan on n:nen kertaluvin toisen tyypin Besselin funktio joka kuvaa seisovaa aaltoa: r:n ollessa a:ta suurempi.

Näin saamme Helmholtzin yhtälön ratkaisuksi sylinterikoordinaateissa:

(eq.70)

Kuitenkin kun , on ja funktio lähestyy ääretöntä ja siksi . Tästä kaikesta seuraa, että z-akselilla kentän täytyy olla äärellinen.

Tekemällä lisää trigonometrista jumppaa, saamme (eq.70):n sin/cos termeistä:

(eq.71)

josta edelleen Helmholtzin yhtälö pelkistyy:

(eq.72)

TE-aaltoputkimoodit pyöreälle putkelle

Katsotaan tilannetta, jossa aalto etenee putkessa positiiviseen z-akselin suuntaan edellä esitellyin koordinaatein.

Pyöreän aaltoputken TEnp-moodeille tunnusomaista on, että Tämä tarkoittaa, että magneettikentän z-komponentin pitää olla olemassa jotta putkessa esiintyy energian siirtoa. Helmholtzin yhtälö :lle sylinterimäisessä putkessa on lausuttavissa:

(eq.73)

sen ratkaisu on yhtälön (eq.72) mukaan:

(eq.74)

joihin vaikuttavat vielä reunaehdot..

Häviöttömälle eristeaineelle (tyhjölle), Maxwellin curl-yhtälöt taajuus-domainissa ovat:

(eq.75-H)
(eq.75-E)

Sylinterikoordinaateissa näiden komponenttiesitys on:

(eq.76-Hr)
(eq.76-Hp)
(eq.76-Hz)
(eq.76-Er)
(eq.76-Ep)
(eq.76-Ez)

Kun differentiaatio korvataan ja sähkökentän z-komponentti nollalla, sekä tehdään sijoitus , saadaan TE-moodin yhtälöt pyöreässä aaltoputkessa :n suhteen lausuttuna:

(eq.77-Er)
(eq.77-Ep)
(eq.77-Ez)
(eq.77-Hr)
(eq.77-Hp)
(eq.77-Hz)

Aaltoputkessa yhtälöiden ratkaisuissa putken sisäpinnalla pitää sähkökentän komponentin kadota, tai että magneettikentän r-komponentin pitää kadota. Näinollen:

kun     
kun     

Tämä ehto voidaan lausua myös yhtälön (eq.74) tapaan muodossa:

(eq.78)

ja siinä nimenomaan:

(eq.79)

missä on :n derivaatta.

Koskapa on oskilloiva funktio, myös on oskilloiva. Tästä seuraa, että on olemassa ääretön määrä arvoja, jotka toteuttavat yhtälön (eq.78) ehdon. Nämä pisteet ovat paikallisia maksimeja ja minimejä Besselin funktiolla.

p:nnes nolla TEnp moodeille
p n= 0 1 2 3 4 5
1 3.832 1.841 3.054 4.201 5.317 6.416
2 7.016 5.331 6.706 8.015 9.282 10.520
3 10.173 8.536 9.969 11.346 12.682 13.987
4 13.324 11.706 13.190

Koska pienin arvo on moodilla TE11, se on pyöreän aaltoputken dominoiva TE-moodi. Kuten myöhemmin näemme, TM-moodien pienin indeksi on tätä suurempi ja siksi tämä TE-moodi on myös pyöreän aaltoputken dominoiva moodi.


Kirjoittamalla :n arvot muotoon:

(eq.80)

Sijoittamalla yhtälö (eq.74) yhtälöihin (eq.77), sekä käyttämällä ekvivalenttiutta: saamme:

(eq.81-Er)
(eq.81-Ep)
(eq.81-Ez)
(eq.81-Hr)
(eq.81-Hp)
(eq.81-Hz)

edellä n = 0, 1, 2, 3, ... ja p = 1, 2, 3, 4, ...

Moodin ensimmäinen indeksi n esittää täysiä kenttävoimakkuuden muutosjaksoja täyden poikittaisen kierroksen matkalla. Toinen indeksi p kertoo säteittäisen sähkökentän nollien määrän ja jos z-akselille tarjotaan nollaa, sitä ei hyväksytä.

Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:

(eq.82)

joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.

Etenemisvakiota määrittävät ryhmän (eq.77) yhtälöt ja se on:

(eq.83)


Cutoff wave number on sellainen, missä moodin etenemisvakio katoaa:

(eq.84)

Alarajataajuus on puolestaan:

(eq.85)

sitä vastaava aallonpituus:

(eq.85)

Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!

TE-moodin vaihenopeus:

(eq.86)

Aallonpituus:

(eq.87)

jossa on aallonpituus täytteenä olevassa eristeaineessa.

Aaltoimpedanssi:

(eq.88)

missä on eristeaineen ominaisimpedanssi.

TM-aaltoputkimoodi pyöreälle putkelle

Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta, jossa magneettikenttä on etenemäsuuntaan nähden poikittainen, Transverse Magnetic eli TM.

Pyöreässä aaltoputkessa TMnp-moodin ominaispiirteenä on: . Samanaikaisesti sähkökentän z-komponentin pitää poiketa nollasta, jotta aaltoputkessa tapahtuu energian siirtoa. Tästä seuraten saamme Helmholtzin yhtälön komponentille muotoon:

(eq.89)

sille saadaan yhtälön (eq.72) mukaan ratkaisuksi:

(eq.90)

jota rajoittavat muutamat reunaehdot, mm. että sähkökentän tangenttiaalinen komponentti katoaa aaltoputken sisäpinnalla, eli: kun Tästä seuraa, että:

(eq.91)

Koskapa on oskilloivien funktioiden joukko, sille on olemassa ääretön määrä ratkaisuja (juuria). Muutamia alkupään juuria tarjotaan oheisessa taulukossa:

p:nnes nolla TMnp moodeille
p n= 0 1 2 3 4 5
1 2.405 3.832 5.136 6.380 7.588 8.771
2 5.520 7.106 8.417 9.761 11.065 12.339
3 8.645 10.173 11.620 13.015 14.372
4 11.792 13.324 14.796

Näistä arvoista pienin on moodilla, TM01 joka on siten TM-moodeista dominoiva, mutta on silti isompi, kuin TE-moodin pienin ja siten ei ole aaltoputken dominoiva moodi.


Ehdolla ja pyöreän aaltoputken kenttäyhtälöistä muodostuu sijoitusten ja jälkeen:

(eq.92-Er)
(eq.92-Ep)
(eq.92-Ez)
(eq.92-Hr)
(eq.92-Hr)
(eq.92-Hz)

Differentoimalla yhtälö (eq.90) z:n suhteen ja sijoittamalla tulos yhtälöryhmään (eq.91), sekä tekemällä sijoitukset: , sekä missä n = 0, 1, 2, 3, ... ja p = 1, 2, 3, 4, ... saadaan pyöreän aaltoputken TMnp-moodin kenttäyhtälöiksi:

(eq.93-Er)
(eq.93-Ep)
(eq.93-Ez)
(eq.93-Hr)
(eq.93-Hp)
(eq.93-Hz)

Useimmat TM-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä TE-moodin kanssa, mutta jotkin eivät ole. Seuraavassa esitellään kaikki eroavat:

Apumuuttujana käytettävä vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:

joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.

Etenemisvakio on muotoa: (vertaa eq.83)

(eq.94)

Cutoff wave number on sellainen, missä etenemisvakio katoaa (nollaan):

(eq.95)

Moodin alarajataajuus:

(eq.96)

sitä vastaava aallonpituus:

(eq.97)

Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!

TM-moodin vaihenopeus on sama yhtälö, kuin TE-moodilla. (eq.86)

Aallonpituus on sama yhtälö, kuin TE-moodilla. (eq.87)

Aaltoimpedanssi on sama yhtälö, kuin TE-moodilla. (eq.88)

TEM-moodit pyöreässä aaltoputkessa

Moodi jossa sekä sähkö- että magneettikentät ovat poikittaisia (transverse electric and transverse magnetic: TEM) tunnetaan myös siirtolinjamoodeina ja sen tuntomerkki on:

Tässä tilanteessa sekä sähkökenttä, että magneettikenttä on poikittainen suhteessa etenemäsuuntaan, eikä sellainen moodi voi esiintyä ontossa aaltoputkessa. Sen sijaan se esiintyy koaksiaalisessa siirtolinjassa tai parijohdossa. TEM-moodin analyysi esittää erinomaisesti piiriteorian ja kenttäteorian analogisuuden.

Käytettävä koordinaattijärjestelmä koaksiaalijohdon analyysissä:

  • (fii): x-y -tason origon ympäri x-akselista laskettava kulma
  • r: Etäisyys z-akselista
  • a: ulkojohtimen sisäpinnan säde
  • b: sisäjohtimen ulkopinnan säde
  • z: z-koordinaatti, l. etäisyys x-y-tasosta.

Maxwellin curl-yhtälöt sylinterimäisissä koordinaateissa:

(eq.98-H)
(eq.98-E)

tekemällä sijoitukset ja saadaan:

(eq.99-Hp)
(eq.99-Hr)
(eq.99-Hz)
(eq.99-Ep)
(eq.99-Er)
(eq.99-Ez)

Sijoittamalla yhtälö (eq.99-Hr) yhtälöön (eq.99-Ep) saadaan koaksiaalin TEM-moodin etenemisvakio:

(eq.100)

Vertaamalla edellä saatua yhtälöä pyöreän aaltoputken yhtälön (eq.68) kanssa:

(eq.101)

havaitaan, että:

(eq.102)

joka merkitsee, että TEM-moodin alarajataajuus koaksiaalilinjalle on nolla, joka on sama kuin tavallisella siirtolinjalla.

TEM-moodin vaihenopeus voidaan lausua yhtälöllä (eq.100) muodossa:

(eq.103)

joka valonnopeus kaapelin eristeessä.

TEM-moodin aaltoimpedanssi löytyy joko yhtälöillä (eq.99-Hp) ja (eq.99-Ep), tai (eq.99-Hr) ja (eq.99-Er) muodossa:

(eq.104)

joka on kaapelin eristeaineen aaltoimpedanssi.

Ampèren laki lausii, että magneettikentän H viivaintegraali mitä tahansa suljettua viivaa pitkin on täsmälleen yhtäsuuri, kuin sen viivan sisäänsä sulkema virta, eli:

(eq.104)

missä I on kompleksinen virta, jota tukemaan tarvitaan koaksiaalin keskijohdin.

Yhteen vetona TEM-moodin ominaisuudet häviöttömässä eristeessä ovat:

  1. Alarajataajuus on nolla
  2. Sitä kuljettava siirtolinja on kaksijohteinen järjestelmä
  3. Sen aaltoimpedanssi on eristeaineen impedanssi
  4. Sen etenemisvakio on eristeaineen etenemisvakio
  5. Sen vaihenopeus on valonnopeus eristeaineessa.

Tehon kulkeminen pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa

Kuten suorakulmaistenkin aaltoputkien tapauksessa, on tehon kulkeminen laskettavissa pyöreissä aaltoputkissa Poynting teoreemalla. Häivöttömälle eristeelle aikakeskiarvotettu tehonsiirto pyöreässä aaltoputkessa saadaan muotoon:

(eq.105)
(eq.106)

missä = johteen aaltoimpedanssi, ja a = aaltoputken säde.

Sijoittamalla kiinnostuksen kohteena olevalle moodille yhtälöön (eq.105) saadaan putkessa sillä moodilla kulkeva teho.

TEnp-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi kuljetettu teho on:
(eq.107)

missä on sisäeristeen ominaisimpedanssi.

TMnp-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi kuljetettu teho on:
(eq.108)
TEM-moodeilla keskimääräinen teho koaksiaalilinjan, tai avoparijohdon läpi on:
(eq.109)


Merkitsemällä koaksiaalin keskijohtimen kautta kulkevaa virtaa:

(eq.110)

saadaan johtimen ympärillä olevan magneettikentän voimakkuudeksi Ampèren lain mukaan:

(eq.111)

Potentiaaliero ulkojohtimesta keskijohtimeen on:

(eq.112)

Koaksiaalilinjan ominaisimpedanssi on:

(eq.113)

missä on eristeaineen ominaisimpedanssi.

TEM-moodeilla koaksiaalilinjaa pitkin kulkeva teho on yhtälön (eq.109) mukaan:

(eq.114)

Sijoittamalla yhtälöstä (eq.112) yhtälöön (eq.114) saadaan:

(eq.115)


Tehohäviöt pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa

Teoria ja yhtälöt jotka on edellä johdettu TE- ja TM-moodeille suorakulmaisessa putkessa toimivat myös pyöreässä putkessa. Tehohäviöt TEM-moodisessa koaksiaalisessa linjassa voidaan laskea siirtolinjateorialla muotoon:

(eq.116)

missä:

  • = tehohäviö pituusyksikköä kohti
  • = siirretty teho
  • = vaimennusvakio

Vähähäviöisille johtimille vaimennusvakio on muotoa:

(eq.117)