Ero sivun ”Aaltoputkien teoria” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (matemaattista punnerrusta)
>Oh2mqk
p (matemaattista punnerrusta)
 
(29 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
<div class="floatright">__TOC__</div>
[[Category:Teoria]]
[[Category:Teoria]] {{stub}}


Tämä artikkeli menee syvälle aaltoputkien matematiikassa.
Tämä artikkeli menee syvälle aaltoputkien matematiikassa.
Rivi 14: Rivi 13:
Englanninkielinen termi aaltoputkelle on: ''waveguide'',  koska
Englanninkielinen termi aaltoputkelle on: ''waveguide'',  koska
se ohjaa (''guide'') sähkömagneettista energiaa sisällään.
se ohjaa (''guide'') sähkömagneettista energiaa sisällään.
__TOC__


= Yleistä =
= Yleistä =
Rivi 32: Rivi 33:
yhdistelmää:  TE, TM, TEM.
yhdistelmää:  TE, TM, TEM.
Aaltoputkissa vain TE ja TM ovat mahdollisia.
Aaltoputkissa vain TE ja TM ovat mahdollisia.
Näihin lisätään suffiksit (TEmn, TMmn), jotka kertovat että montako kertaa
Näihin lisätään suffiksit (TE<sub>mn</sub>, TM<sub>mn</sub>),
kyseinen kenttä muuttuu annetulla akselilla.
jotka kertovat että montako kertaa kyseinen kenttä muuttuu annetulla akselilla.


Merkintätapa on, että ensimmäinen numero (''m'') on suorakaideputken pidemmän
Merkintätapa on, että ensimmäinen numero (''m'') on suorakaideputken pidemmän
Rivi 44: Rivi 45:


Seuraavaksi kirjoitetaan Maxwellin yhtälöillä suorakulmaisen aaltoputken
Seuraavaksi kirjoitetaan Maxwellin yhtälöillä suorakulmaisen aaltoputken
sisäisten kenttien olemus ensin tavallisessa oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa, jossa ''z'' on putken pituussuuntaan ja positiivinen
sisäisten kenttien olemus ensin tavallisessa oikeakätisessä suorakulmaisessa
koordinaatistossa, jossa ''z'' on putken pituussuuntaan ja positiivinen
signaalin etenemissuuntaan.
signaalin etenemissuuntaan.


Rivi 50: Rivi 52:
jossa ''z'' on samoin kuin suorakulmaisella tapauksella.
jossa ''z'' on samoin kuin suorakulmaisella tapauksella.


Pyörittelemällä Maxwellin yhtälöitä ja kieltämällä tapaus: <math>m = n = 0</math> saadaan sitten...
Pyörittelemällä Maxwellin yhtälöitä ja kieltämällä tapaus:
''m = n = 0'' saadaan sitten...


= Suorakaideaaltoputki =
= Suorakaideaaltoputki =
Rivi 63: Rivi 66:
ne heijastelevat edestakaisin seinien välillä.
ne heijastelevat edestakaisin seinien välillä.
Tästä seuraa, että joko sähkökenttä tai magneettikenttä on etenemissuuntainen,
Tästä seuraa, että joko sähkökenttä tai magneettikenttä on etenemissuuntainen,
eli se ei enää olekaan poikittainen sähkömagneettinen aalto (''Transversal electromagnetic wave - TEM'').
eli se ei enää olekaan poikittainen sähkömagneettinen aalto
Oheinen kuva esittää, miten mikä tahansa säännöllinen tasoaalto voidaan häviöttömässä johteessa esittää TE ja TM -aalloiksi.
(''Transversal electromagnetic wave - TEM'').
Oheinen kuva esittää, miten mikä tahansa säännöllinen tasoaalto voidaan
häviöttömässä johteessa esittää TE ja TM -aalloiksi.


[[Kuva:Hamwiki-aaltoputki-planewaves.png|center|frame|Tasoaallon heijastuminen aaltoputkessa]]
[[Kuva:Hamwiki-aaltoputki-planewaves.png|center|frame|Tasoaallon heijastuminen aaltoputkessa]]


Kun aallonpituus <math>\lambda\,</math> on se jaettavissa putken pituussuuntaiseen (<math>\lambda_p\,</math>) ja siihen nähden kohtisuoraan ('normaaliin', <math>\lambda_n\,</math>)  
Kun aallonpituus <math>\lambda\,</math> on se jaettavissa putken pituussuuntaiseen (<math>\lambda_p\,</math>) ja siihen nähden kohtisuoraan ('normaaliin',
Yhtälöinä:
<math>\lambda_n\,</math>)  
::<math>\lambda_n = \frac{\lambda}{\cos\theta}\qquad\lambda_p = \frac{\lambda}{\sin\theta}\,</math> (eq.1)
yhtälöinä:
missä <math>\theta\,</math> on heijastuvan aallon heijastuskulma ja <math>\lambda\,</math> on saapuvan signaalin aallonpituus vapaassa väliaineessa (jos putkessa olisi jotain muuta kuin ilmaa/tyhjöä.)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_n = \frac{\lambda}{\cos\theta}\qquad\lambda_p
                = \frac{\lambda}{\sin\theta}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.1)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\theta\,</math> on heijastuvan aallon heijastuskulma
ja <math>\lambda\,</math> on saapuvan signaalin aallonpituus vapaassa
väliaineessa (jos putkessa olisi jotain muuta kuin ilmaa/tyhjöä.)


Aaltoputkessa oleva tasoaalto on nähtävissä kahtena komponenttina:
Aaltoputkessa oleva tasoaalto on nähtävissä kahtena komponenttina:
Rivi 80: Rivi 96:
olemaan joko ''transverse electric'' (TE), tai ''transverse magnetic'' (TM).
olemaan joko ''transverse electric'' (TE), tai ''transverse magnetic'' (TM).


Suorakaideputkissa näitä moodeja kutsutaan nimillä: <math>TE_{mn}\,</math> ja
Suorakaideputkissa näitä moodeja kutsutaan nimillä: ''TE<sub>mn</sub>'' ja
<math>TM_{mn}\,</math>, missä <math>m</math> laskee ''puolia aallonpituuksia''
''TM<sub>mn</sub>'', missä ''m'' laskee ''puolia aallonpituuksia''
sähkö- tai magneettikentän voimakkuuksia ''x''-koordinaatin suuntaan
sähkö- tai magneettikentän voimakkuuksia ''x''-koordinaatin
(yleensä suorakaideputken pidemmän sivun suuntaan.)
(yleensä suorakaideputken pidemmän sivun) suuntaan.
Samoin <math>n</math> kertoo ''puolien aallonpituuksien'' määrän.
Samoin ''n'' kertoo ''puolien aallonpituuksien'' määrän ''y''-koordinaatin
(yleensä suorakaideputken lyhyemmän sivun) suuntaan.


== Aaltoyhtälöiden ratkaisuja suorakulmaisissa koordinaateissa ==
== Aaltoyhtälöiden ratkaisuja suorakulmaisissa koordinaateissa ==
Aaltoyhtälöille voidaan tarjota ratkaisut sekä aika- että taajuusdomaineissa.
Aaltoyhtälöille voidaan tarjota ratkaisut sekä aika- että taajuusdomaineissa.
Yksinkertaisuuden vuoksi käsittelemme nyt kuitenkin vain siniaallon
Yksinkertaisuuden vuoksi käsittelemme nyt kuitenkin vain siniaallon
vakaan tilan (''steady state'') ratkaisuja oikeakätisessä suorakulmaisessa
vakaan tilan (''steady state'', tai ''taajuusdomain''!) ratkaisuja oikeakätisessä
koordinaatistossa.
suorakulmaisessa koordinaatistossa.


Sähköiset ja magneettiset aaltoyhtälöt voidaan esittää taajuusdomainissa
Sähköiset ja magneettiset aaltoyhtälöt voidaan esittää taajuusdomainissa
seuraavin vektoriyhtälöin:
seuraavin vektoriyhtälöin:
::<math>\nabla^2\mathbf{E} = \gamma^2\mathbf{E}</math> (eq.2)
<blockquote>
::<math>\nabla^2\mathbf{H} = \gamma^2\mathbf{H}</math> (eq.3)
{| style="width:100%"
jossa <math>\gamma = \sqrt{j\omega\mu\left(\sigma + j\omega\epsilon\right)} = \alpha + j\beta</math>.
|-
|align=right|<math>\nabla^2\mathbf{E} =\,</math>
|<math>\gamma^2\mathbf{E}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.2-E)
|-
|align=right|<math>\nabla^2\mathbf{H} =</math>
|<math>\gamma^2\mathbf{H}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.2-H)
|-
|}
</blockquote>
jossa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\gamma = \sqrt{j\omega\mu\left(\sigma + j\omega\epsilon\right)}
              = \alpha + j\beta</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.3)
|-
|}
</blockquote>


Suorakulmaisissa (ja yleensä oikeakätisissä) koordinaateissa lausuttavat '''E'''
Suorakulmaisissa (ja yleensä oikeakätisissä) koordinaateissa lausuttavat '''E'''
tai '''H''' noudattavat kompleksista skalaariaaltoyhtälöä, tai Helmholtzin
tai '''H''' noudattavat kompleksista skalaariaaltoyhtälöä, alias ''Helmholtzin'' yhtälöä.
yhtälöä.
<blockquote>
::<math>\nabla^2\psi = \gamma^2\psi</math> (eq.4)
{| style="width:100%"
Helmholtzin yhtälö suorakulmaisissa koordinaateissa on:
|-
::<math>\frac{\partial^2\psi}{\partial x^2} + \frac{\partial^2\psi}{\partial y^2} + \frac{\partial^2\psi}{\partial z^2} = \gamma^2\psi</math> (eq.5)
|<math>\nabla^2\psi = \gamma^2\psi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.4)
|-
|}
</blockquote>
''Helmholtzin'' yhtälö suorakulmaisissa koordinaateissa on:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{\partial^2\psi}{\partial x^2} + \frac{\partial^2\psi}{\partial y^2}
  + \frac{\partial^2\psi}{\partial z^2} = \gamma^2\psi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.5)
|-
|}
</blockquote>
Tämä on lineaarinen ja homogeeninen osittaisdifferentiaaliyhtälö kolmessa ulottuvuudessa.
Tämä on lineaarinen ja homogeeninen osittaisdifferentiaaliyhtälö kolmessa ulottuvuudessa.
Käyttämällä muuttujien erottelua, ratkaisuksi saadaan:
Käyttämällä muuttujien erottelua, ratkaisuksi saadaan:
::<math>\psi = X\left(x\right)Y\left(y\right)Z\left(z\right)</math> (eq.6)
<blockquote>
missä esim. <math>X\left(x\right)</math> on funktio pelkän <math>x</math>-koordinaatin suhteen.
{| style="width:100%"
|-
|<math>\psi = X\left(x\right)Y\left(y\right)Z\left(z\right)</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.6)
|-
|}
</blockquote>
missä esim. <math>X\left(x\right)</math> on funktio pelkän ''x''-koordinaatin suhteen.


Pienellä sijoitus ja kaavajumpalla edellisistä saadaan:
Sijoittamalla yhtälö (eq.6) yhtälöön (eq.5) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.6), saadaan:
::<math>\frac{1}{X}\frac{d^2 X}{dx^2} + \frac{1}{Y}\frac{d^2 Y}{dy^2} + \frac{1}{Z}\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2</math> (eq.7)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{1}{X}\frac{d^2 X}{dx^2} + \frac{1}{Y}\frac{d^2 Y}{dy^2}
    + \frac{1}{Z}\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.7)
|-
|}
</blockquote>


Koskapa edellisten kolmen termin summa on vakio ja jokainen niistä
Koskapa edellisten kolmen termin summa on vakio ja jokainen niistä
termeistä on oma itsenäinen riippumaton muuttuja, jokaisen osatermin
termeistä on oma itsenäinen riippumaton muuttuja, jokaisen osatermin
pitää olla yhtäsuuret.
pitää olla vakion kokoinen.


Olkoot yllä olevat kolme termiä: <math>k^2_x, k^2_y, k^2_z\,</math>,
Olkoot yllä olevat kolme termiä: <math>k^2_x, k^2_y, k^2_z\,</math>,
osittaisdifferentiaalin erottelu voidaan esittää muodossa:
osittaisdifferentiaalin erottelu voidaan esittää muodossa:
::<math>- k^2_x - k^2_y - k^2_z = \gamma^2\,</math> (eq.8)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>- k^2_x - k^2_y - k^2_z = \gamma^2\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.8)
|-
|}
</blockquote>


Yleinen ratkaisu kullekin (eq.7) differentiaaliyhtälölle on:
Yleinen ratkaisu kullekin (eq.7) differentiaaliyhtälölle on:
::<math>\frac{d^2X}{dx^2} = -k^2_x X</math> (eq.9-x)
<blockquote>
::<math>\frac{d^2Y}{dy^2} = -k^2_y Y</math> (eq.9-y)
{| style="width:100%"
::<math>\frac{d^2Z}{dz^2} = -k^2_z Z</math> (eq.9-z)
|-
|align=right|<math>\frac{d^2X}{dx^2} =\,</math>
|align=right|<math>-k^2_x X\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.9-x)
|-
|align=right|<math>\frac{d^2Y}{dy^2} =\,</math>
|align=right|<math>-k^2_y Y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.9-y)
|-
|align=right|<math>\frac{d^2Z}{dz^2} =\,</math>
|align=right|<math>-k^2_z Z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.9-z)
|-
|}
</blockquote>
ja ne ovat käännettävissä muotoon:
ja ne ovat käännettävissä muotoon:
::<math>X = A \sin k_x x + B \cos k_x x\,</math> (eq.10-x)
<blockquote>
::<math>Y = C \sin k_y y + D \cos k_y y\,</math> (eq.10-y)
{| style="width:100%"
::<math>Z = E \sin k_z z + F \cos k_z z\,</math> (eq.10-z)
|-
|align=right|<math>X =\,</math>
|<math>A \sin k_x x + B \cos k_x x\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.10-x)
|-
|align=right|<math>Y =\,</math>
|<math>C \sin k_y y + D \cos k_y y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.10-y)
|-
|align=right|<math>Z =\,</math>
|<math>E \sin k_z z + F \cos k_z z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.10-z)
|-
|}
</blockquote>


Suorakulmaisissa koordinaateissa Helmholtz yhtälöjen täydet ratkaisut ovat näin ollen:
Suorakulmaisissa koordinaateissa ''Helmholtz'' yhtälöjen täydet ratkaisut ovat näin ollen:
::<math>\psi = \left( A \sin k_x x + B \cos k_x x\right) \left(C \sin k_y y + D \cos k_y y\right) \times \left(E \sin k_z z + F \cos k_z z\right)</math> (eq.11)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>\psi =\,</math>
|<math>\left( A \sin k_x x + B \cos k_x x\right)
\left(C \sin k_y y + D \cos k_y y\right)\,</math>
|
|-
|
|<math> \times \left(E \sin k_z z + F \cos k_z z\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.11)
|-
|}
</blockquote>


Aaltojen eteneminen aaltoputkessa ajatellaan konvention mukaan
Aaltojen eteneminen aaltoputkessa ajatellaan konvention mukaan
Rivi 138: Rivi 252:
etenemisvakiosta (<math>\gamma\,</math>).
etenemisvakiosta (<math>\gamma\,</math>).
Olkoot:
Olkoot:
::<math>\gamma_g^2 = \gamma^2 + k_x^2 + k_y^2 = \gamma^2 + k_c^2</math> (eq.12)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\gamma_g^2 = \gamma^2 + k_x^2 + k_y^2 = \gamma^2 + k_c^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.12)
|-
|}
</blockquote>
missä
missä
::<math>k_c = \sqrt{k_x^2 + k_y^2}</math> (eq.13)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c = \sqrt{k_x^2 + k_y^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.13)
|-
|}
</blockquote>
yleensä tämä tunnetaan termillä ''cutoff wave number''.
yleensä tämä tunnetaan termillä ''cutoff wave number''.


Häviöttömälle eristeelle/täyteaineelle käytämme <math>\gamma^2 = - \omega^2\mu\epsilon\,</math> saamme:
Häviöttömälle eristeelle/täyteaineelle käytämme sijoitusta
::<math>\gamma_g = \pm j \sqrt{\omega^2\mu\epsilon - k_c^2}</math> (eq.14)
<math>\gamma^2 = - \omega^2\mu\epsilon\,</math> ja saamme:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\gamma_g = \pm j \sqrt{\omega^2\mu\epsilon - k_c^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.14)
|-
|}
</blockquote>


Näin saamme kolme erilaista tapausta etenemävakiolle <math>\gamma_g\,</math>
Etenemävakiolle <math>\gamma_g\,</math> aaltoputkissa saamme kolme eri tapausta:
aaltoputkissa:
<DL>
 
<DT>'''Tapaus 1:'''</DT>
'''Tapaus 1:'''
<DD>
Aallon etenemistä ei tapahdu (vaan voimakasta häipymistä) jos
Aallon etenemistä ei tapahdu (vaan voimakasta häipymistä) jos
<math>\omega^2_c\mu\epsilon = k^2_c\,</math> ja <math>\gamma_g = 0\,</math>.
<math>\omega^2_c\mu\epsilon = k^2_c\,</math> ja <math>\gamma_g = 0\,</math>.
Edellä oleva on ns. kriittinen raja alarajataajuudelle ja se voidaan muotoilla:
Edellä oleva on ns. kriittinen raja alarajataajuudelle ja se voidaan muotoilla:
::<math>f_c = \frac{1}{2\pi\sqrt{\mu\epsilon}}\sqrt{k_x^2+k_y^2}</math> (eq.15)
<blockquote>
 
{| style="width:100%"
'''Tapaus 2:'''
|-
|<math>f_c = \frac{1}{2\pi\sqrt{\mu\epsilon}}\sqrt{k_x^2+k_y^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.15)
|-
|}
</blockquote>
</DD>
<DT>'''Tapaus 2:'''</DT>
<DD>
Aaltomuoto etenee putkessa, jos <math>\omega^2\mu\epsilon > k_c^2\,</math> ja:
Aaltomuoto etenee putkessa, jos <math>\omega^2\mu\epsilon > k_c^2\,</math> ja:
::<math>\gamma_g = \pm j\beta_g = \pm j\omega\sqrt{\mu\epsilon}\sqrt{1 - \left(\frac{f_c}{f}\right)^2}</math> (eq.16)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\gamma_g = \pm j\beta_g = \pm j\omega\sqrt{\mu\epsilon}
      \sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.16)
|-
|}
</blockquote>
Tämä merkitsee, että taajuuden pitää olla alarajan yläpuolella, jotta
Tämä merkitsee, että taajuuden pitää olla alarajan yläpuolella, jotta
aaltomuoto etenisi putkessa.
aaltomuoto etenisi putkessa.
 
</DD>
'''Tapaus 3:'''
<DT>'''Tapaus 3:'''</DT>
<DD>
Aaltomuoto vaimenee, jos <math>\omega^2\mu\epsilon < k_c^2\,</math> ja:
Aaltomuoto vaimenee, jos <math>\omega^2\mu\epsilon < k_c^2\,</math> ja:
::<math>\gamma_g = \pm\alpha_g = \pm\omega\sqrt{\mu\epsilon}\sqrt{\left(\frac{f_c}{f}\right)^2 - 1}</math> (eq.17)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\gamma_g = \pm\alpha_g = \pm\omega\sqrt{\mu\epsilon}
      \sqrt{\left(f_c/f\right)^2 - 1}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.17)
|-
|}
</blockquote>
joka kertoo, että operoitaessa taajuudella joka on alarajan alapuolella,
joka kertoo, että operoitaessa taajuudella joka on alarajan alapuolella,
aaltomuoto vaimenee eksponentiaalisesti suhteessa tekijään <math>-\alpha_g z\,</math>, eikä aaltomuoto etene, koska etenemisvakio on reaaliluku.
aaltomuoto vaimenee eksponentiaalisesti suhteessa tekijään
<math>-\alpha_g z\,</math>, eikä aaltomuoto etene,
koska etenemisvakio on reaaliluku.
</DD>
</DL>


Siksi ratkaisuksi Helmholtzin yhtälölle suorakulmaisissa koordinaateissa voidaan antaa:
Siksi ratkaisuksi ''Helmholtzin'' yhtälölle '''suorakulmaisissa koordinaateissa''' voidaan muotoilla:
::<math>\psi = \left(A \sin k_x x + B \cos k_x x\right)\left(C \sin k_y y + D \cos k_y y\right) e^{-j\beta_g z}\,</math> (eq.18)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\psi = \left(A \sin k_x x + B \cos k_x x\right)
      \left(C \sin k_y y + D \cos k_y y\right) e^{-j\beta_g z}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.18)
|-
|}
</blockquote>


=== TE-muodot suorakulmaisessa aaltoputkessa ===
=== TE-muodot suorakulmaisessa aaltoputkessa ===


Edellä oletettiin, että aaltomuodot etenevät positiiviseen ''z''-akselin suuntaan
Käytämme edelleen oletusta, että aaltomuodot etenevät positiiviseen
oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa.
''z''-akselin suuntaan oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa.


TE<sub>mn</sub>-etenemismuotojen ominaispiirre aaltoputkessa on, että
TE<sub>mn</sub>-etenemismuotojen ominaispiirre aaltoputkessa on, että
Rivi 179: Rivi 352:
Toisin sanoen, magneettikentän ''z''-komponentin, <math>H_z\,</math>,
Toisin sanoen, magneettikentän ''z''-komponentin, <math>H_z\,</math>,
pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa.
pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa.
Seuraten edellä mainitusta Helmholtzin yhtälöstä:
Seuraten edellä mainitusta ''Helmholtzin'' yhtälöstä:
::<math>\nabla^2 H_z = \gamma^2 H_z\,</math> (eq.19)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\nabla^2 H_z = \gamma^2 H_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.19)
|-
|}
</blockquote>
jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:
jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:
::<math>H_z = \left(A_m\sin\frac{m\pi x}{a}+B_m\cos\frac{n\pi x}{a}\right)\times\left(C_n\sin\frac{n\pi y}{b}+D_n\cos\frac{n\pi y}{b}\right)e^{-j\beta_z z}</math> (eq.20)
<blockquote>
jota rajoittavat annetut rajaehdot, missä: <math>k_x = m\pi/a\,</math> ja
{| style="width:100%"
<math>k_y = n\pi/b\,</math> sijoitettiin yhtälöön.
|-
|<math>H_z =\,</math>
|<math>\left(A_m\sin\frac{m\pi x}{a}+B_m\cos\frac{m\pi x}{a}\right)</math>
|
|-
|
|<math>\times\left(C_n\sin\frac{n\pi y}{b}+D_n\cos\frac{n\pi y}{b}\right)e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.20)
|-
|}
</blockquote>
jota rajoittavat annetut rajaehdot, missä:
<math>k_x = m\pi/a\,</math> ja <math>k_y = n\pi/b\,</math>
sijoitettiin yhtälöön.
Häivöttömälle eristeelle Maxwellin curl-yhtälöt taajuusdomainissa ovat:
Häivöttömälle eristeelle Maxwellin curl-yhtälöt taajuusdomainissa ovat:
::<math>\nabla\times\mathbf{E} = -j\omega\mu\mathbf{H}\,</math> (eq.21-E)
<blockquote>
::<math>\nabla\times\mathbf{H} = j\omega\epsilon\mathbf{E}\,</math> (eq.21-H)
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{E} = \,</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu\mathbf{H}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.21-E)
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{H} = \,</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon\mathbf{E}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.21-H)
|-
|}
</blockquote>
suorakulmaisissa koordinaateissa niiden komponentit ovat:
suorakulmaisissa koordinaateissa niiden komponentit ovat:
::<math>\frac{\partial E_z}{\partial y}-\frac{\partial E_y}{\partial z} = -j\omega\mu H_x</math> (eq.22-Ez)
<blockquote>
::<math>\frac{\partial E_x}{\partial z}-\frac{\partial E_z}{\partial x} = -j\omega\mu H_y</math> (eq.22-Ex)
{| style="width:100%"
::<math>\frac{\partial E_y}{\partial x}-\frac{\partial E_x}{\partial y} = -j\omega\mu H_z</math> (eq.22-Ey)
|-
::<math>\frac{\partial H_z}{\partial y}-\frac{\partial H_y}{\partial z} = -j\omega\mu E_x</math> (eq.22-Hz)
|align=right|<math>\frac{\partial E_z}{\partial y}-\frac{\partial E_y}{\partial z} =</math>
::<math>\frac{\partial H_x}{\partial z}-\frac{\partial H_z}{\partial x} = -j\omega\mu E_y</math> (eq.22-Hx)
|align=right|<math>-j\omega\mu H_x\,</math>
::<math>\frac{\partial H_y}{\partial x}-\frac{\partial H_x}{\partial y} = -j\omega\mu E_z</math> (eq.22-Hy)
|align=right style="width:100%"|(eq.22-Hx)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial E_x}{\partial z}-\frac{\partial E_z}{\partial x} =</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu H_y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.22-Hy)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial E_y}{\partial x}-\frac{\partial E_x}{\partial y} =</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu H_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.22-Hz)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial H_z}{\partial y}-\frac{\partial H_y}{\partial z} =</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_x\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.22-Ex)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial H_x}{\partial z}-\frac{\partial H_z}{\partial x} =</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.22-Ey)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial H_y}{\partial x}-\frac{\partial H_x}{\partial y} =</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.22-Ez)
|-
|}
</blockquote>
Sijoittamalla edellisiin yhtälöihin <math>\partial/\partial z = -j\beta_g\,</math>
ja <math>E_z = 0\,</math>, saadaan yksinkertaisemmat yhtälöt:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>\beta_g E_y =\,</math>
|align=right|<math> -\omega\mu H_x\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.23-Hx)
|-
|align=right|<math>\beta_g E_x =\,</math>
|align=right|<math>\omega\mu H_y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.23-Hy)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial E_y}{\partial x} - \frac{\partial E_x}{\partial y} =</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu H_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.23-Hz)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial H_z}{\partial y} + j\beta_g H_y =\,</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_x\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.23-Ex)
|-
|align=right|<math>-j\beta_g H_x - \frac{\partial H_z}{\partial x} =</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.23-Ey)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial H_y}{\partial x} - \frac{\partial H_x}{\partial y} =</math>
|align=right|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.23-Ez)
|}
</blockquote>


Sijoittamalla edellisiin yhtälöihin <math>\partial/\partial z = -j\beta_g\,</math> ja <math>E_z = 0\,</math>, saadaan yksinkertaisemmat yhtälöt:
Ratkaisemalla näistä kuudesta yhtälöstä <math>E_x, E_y, H_x, H_y\,</math> muuttujan <math>H_z\,</math> suhteen ja
::<math>\beta_g E_y = -\omega\mu H_x\,</math> (eq.23-Hx)
tekemällä sijoitus <math>k_c^2 = \omega^2\mu\epsilon - \beta_g^2\,</math>, saadaan TE-moodin kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:
::<math>\beta_g E_x = \omega\mu H_y\,</math> (eq.23-Hy)
<blockquote>
::<math>\frac{\partial E_y}{\partial x} - \frac{\partial E_x}{\partial y} = -j\omega\mu H_z</math> (eq.23-Hz)
{| style="width:100%"
::<math>\frac{\partial H_z}{\partial y} + j\beta_g H_y = j\omega\epsilon E_x</math> (eq.23-Ex)
|-
::<math>-j\beta_g H_x - \frac{\partial H_z}{\partial x} = j\omega\epsilon E_y</math> (eq.23-Ey)
|align=right|<math>E_x =\,</math>
::<math>\frac{\partial H_y}{\partial x} - \frac{\partial H_x}{\partial y} = 0</math> (eq.23-Ez)
|<math>\frac{-j\omega\mu}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial y}</math>
 
|align=right style="width:100%"|(eq.24-Ex)
Ratkaisemalla näistä kuudesta yhtälöstä <math>E_x, E_y, H_x, H_y\,</math> muuttujan <math>H_z\,</math> suhteen, saadaan TE-moodin kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:
|-
::<math>E_x = \frac{-j\omega\mu}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial y}</math> (eq.24-Ex)
|align=right|<math>E_y =\,</math>
::<math>E_y = \frac{j\omega\mu}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial x}</math> (eq.24-Ey)
|<math>\frac{j\omega\mu}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial x}</math>
::<math>E_z = 0\,</math> (eq.24-Ez)
|align=right style="width:100%"|(eq.24-Ey)
::<math>H_x = \frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial x}</math> (eq.24-Hx)
|-
::<math>H_y = \frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial y}</math> (eq.24-Hy)
|align=right|<math>E_z =\,</math>
::<math>H_z = \left(A_m\sin\frac{m\pi x}{a}+B_m\cos\frac{n\pi x}{a}\right)\times\left(C_n\sin\frac{n\pi y}{b}+D_n\cos\frac{n\pi y}{b}\right)e^{-j\beta_z z}</math> (eq.20)(eq.24-Hz)
|<math>0\,</math>
kun sijoitus <math>k_c^2 = \omega^2\mu\epsilon - \beta_g^2\,</math> on tehty.
|align=right style="width:100%"|(eq.24-Ez)
|-
|align=right|<math>H_x =\,</math>
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial x}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.24-Hx)
|-
|align=right|<math>H_y =\,</math>
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial y}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.24-Hy)
|-
|align=right|<math>H_z =\,</math>
|<math>\left(A_m\sin\frac{m\pi x}{a}+B_m\cos\frac{m\pi x}{a}\right)</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.20)(eq.24-Hz)
|-
|
|<math>\times\left(C_n\sin\frac{n\pi y}{b}+D_n\cos\frac{n\pi y}{b}\right)e^{-j\beta_g z}</math>
|
|-
|}
</blockquote>


Differentioimalla yhtälö (eq.24-Hz) ''x'':n ja ''y'':n suhteen ja
Differentioimalla yhtälö (eq.24-Hz) ''x'':n ja ''y'':n suhteen ja
sitten sijoittamalla tulokset muista (eq.24) ryhmän yhtälöistä siihen, saadaan varsinaiset kenttäyhtälöt.
sitten sijoittamalla tulokset muista (eq.24) ryhmän yhtälöistä siihen,
saadaan varsinaiset kenttäyhtälöt.


Rajatilojen määritykset sovitetaan saatuihin uusiin yhtälöihin siten,
Rajatilojen määritykset sovitetaan saatuihin uusiin yhtälöihin siten,
että joko '''E'''-kentän tangentti, tai '''H'''-kentän normaali
että joko '''E'''-kentän tangentti, tai '''H'''-kentän normaali
katoaa johteiden pinnoilla.
katoaa johteiden pinnoilla.
Koska silloin <math>E_x = 0</math>, on
Koska silloin <math>E_x = 0\,</math>, on
<math>\partial H_z/\partial y = 0</math> kun ''y'' = 0 tai ''b''.
<math>\partial H_z/\partial y = 0</math> kun ''y'' = 0 tai ''b''.
Siten <math>C_n = 0</math>.
Siten <math>C_n = 0\,</math>.
Koskapa <math>E_y = 0</math> silloin <math>\partial H_z/\partial x = 0</math> kun ''x'' = 0 tai ''a''.  Siten myös <math>A_m = 0\,</math>.
Koskapa <math>E_y = 0\,</math> silloin <math>\partial H_z/\partial x = 0</math>
kun ''x'' = 0 tai ''a''.  Siten myös <math>A_m = 0\,</math>.


Noin ylipäätään voidaan vetää johtopäätös, että <math>H_z\,</math>:n
Noin ylipäätään voidaan vetää johtopäätös, että <math>H_z\,</math>:n
normaalin derivaatan pitää kadota johtavalla pinnalla, eli johteen
normaalin derivaatan pitää kadota johtavalla pinnalla, eli johteen
seinillä:
seinillä:
::<math>\frac{\partial H_z}{\partial n} = 0</math> (eq.25)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{\partial H_z}{\partial n} = 0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.25)
|-
|}
</blockquote>
Tästä seuraa, että magneettikenttä positiiviseen ''z''-akselin suuntaan
Tästä seuraa, että magneettikenttä positiiviseen ''z''-akselin suuntaan
voidaan kirjoittaa:
voidaan kirjoittaa muotoon:
::<math>H_z=H_{0z}\cos\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math> (eq.26)
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>H_z=H_{0z}\cos\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.26)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>H_{0z}\,</math> on amplitudivakio.
missä <math>H_{0z}\,</math> on amplitudivakio.


Sijoittamalla yhtälö (eq.26) ryhmän (eq.24) yhtälöihin, saadaan
Sijoittamalla yhtälö (eq.26) ryhmän (eq.24) yhtälöihin, saadaan
TE<sub>mn</sub> kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:
TE<sub>mn</sub> kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:
::<math>E_x=E_{0x}\cos\frac{m\pi x}{a}\sin{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math> (eq.27-Ex)
<blockquote>
::<math>E_y=E_{0y}\sin\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math> (eq.27-Ey)
{| style="width:100%"
::<math>E_z = 0</math> (eq.27-Ez)
|-
::<math>H_x = H_{0x}\sin\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math> (eq.27-Hx)
|align=right|<math>E_x =\,</math>
::<math>H_y = H_{0x}\cos\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math> (eq.27-Hy)
|<math>E_{0x}\cos\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
::<math>H_z=H_{0z}\cos\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math> (eq.26)(eq.27-Hz)
|align=right style="width:100%"|(eq.27-Ex)
|-
|align=right|<math>E_y =\,</math>
|<math>E_{0y}\sin\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.27-Ey)
|-
|align=right|<math>E_z =\,</math>
|<math> 0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.27-Ez)
|-
|align=right|<math>H_x =\,</math>
|<math>H_{0x}\sin\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.27-Hx)
|-
|align=right|<math>H_y =\,</math>
|<math>H_{0x}\cos\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.27-Hy)
|-
|align=right|<math>H_z =\,</math>
|<math>H_{0z}\cos\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.26)(eq.27-Hz)
|-
|}
</blockquote>
edellä ''m'' ja ''n'' ovat ei-negatiivisia kokonaislukuja, mutta
edellä ''m'' ja ''n'' ovat ei-negatiivisia kokonaislukuja, mutta
arvo ''m = n = 0'' ei ole sallittu.
arvo ''m = n = 0'' ei ole sallittu.


<hr>
Aloitetaan koostamaan muutamia strategisia yhtälöitä:


Apumuuttuja:
Apumuuttuja:
::<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
<blockquote>
on signaalin vaihenopeus putken sisäisessä eristeaineessa, ilmalle/tyhjölle se on valonnopeus.
{| style="width:100%"
|-
|<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} =
            \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.28)
|-
|}
</blockquote>
on signaalin vaihenopeus putken sisäisessä eristemateriaalissa,
ilmalle/tyhjölle se on valonnopeus.


''Cutoff wave number'':
Yhtälön (eq.12) mukaan ns. ''Cutoff wave number'' on:
::<math>k_c = \sqrt{ \left(\frac{m\pi}{a}\right)^2 + \left(\frac{n\pi}{b}\right)^2} = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon} = \frac{\omega_c}{v_p}</math>
<blockquote>
::<math>\,\, = \frac{2\pi f_c\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}{c}</math>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c = \sqrt{ \left(\frac{m\pi}{a}\right)^2 + \left(\frac{n\pi}{b}\right)^2}</math>
|<math>= \omega_c \sqrt{\mu\epsilon}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.29)
|-
|
|<math>\,\, = \frac{2\pi f_c\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}{c}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.30)
|-
|}
</blockquote>
jossa ''a'' ja ''b'' on metreinä.
jossa ''a'' ja ''b'' on metreinä.


Alarajataajuus on:
Yhtälön (eq.15) mukaan aaltoputken alarajataajuus on:
::<math>f_c = \frac{1}{2\sqrt{\mu\epsilon}}\sqrt{\frac{m^2}{a^2}+\frac{n^2}{b^2}} = \frac{1}{2} v_p \sqrt{\frac{m^2}{a^2}+\frac{n^2}{b^2}}</math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>f_c = \frac{1}{2\sqrt{\mu\epsilon}}\sqrt{\frac{m^2}{a^2}+\frac{n^2}{b^2}}
          = \frac{1}{2} v_p \sqrt{\frac{m^2}{a^2}+\frac{n^2}{b^2}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.31)
|-
|}
</blockquote>
jota vastaava aallonpituus:
jota vastaava aallonpituus:
::<math>\lambda_c = \frac{2}{\sqrt{\left(\frac{m}{a}\right)^2 + \left(\frac{n}{b}\right)^2}}</math>
<blockquote>
''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!''
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_c = \frac{2}{\sqrt{\left(\frac{m}{a}\right)^2
                + \left(\frac{n}{b}\right)^2}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.32)
|-
|}
</blockquote>
''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista !''


Etenemisvakio (tai tässä vaihevakio):
Etenemisvakio (tai tässä vaihevakio) kuten yhtälö (eq.14) sen ilmaisee on
::<math>\beta_g = \omega\sqrt{\mu\epsilon}\sqrt{1 - \left(\frac{f_c}{f}\right)^2}</math>
lausuttavissa muodossa:  
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g = \omega\sqrt{\mu\epsilon}
                \sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.33)
|-
|}
</blockquote>


Vaihenopeus:
Vaihenopeus positiivizeen ''z''-akselin suuntaan:
::<math>v_g = \frac{\omega}{\beta_g} = \frac{v_p}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>v_g = \frac{\omega}{\beta_g}
          = \frac{v_p}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.34)
|-
|}
</blockquote>


Ominaisaaltoimpedanssi TE-moodeille voidaan lausua:
Ominaisaaltoimpedanssi TE-moodeille voidaan lausua yhtälöistä
::<math>Z_g = \frac{E_x}{H_y} = - \frac{E_y}{H_x} = \frac{\omega\mu}{\beta_g} = \frac{\eta}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
(eq.23-Hx ja eq.23-Hy) johtamalla muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>Z_g = \frac{E_x}{H_y} = - \frac{E_y}{H_x} = \frac{\omega\mu}{\beta_g}
          = \frac{\eta}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.35)
|-
|}
</blockquote>
missä: <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeen ominaisimpedanssi.
missä: <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeen ominaisimpedanssi.


Aaltoputken aallonpituus on:
Aaltoputken aallonpituus on:
::<math>\lambda_g = \frac{\lambda}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_g = \frac{\lambda}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.36)
|-
|}
</blockquote>
missä: <math>\lambda = v_p/f\,</math> on aallonpituus putken sisäeristeessä.
missä: <math>\lambda = v_p/f\,</math> on aallonpituus putken sisäeristeessä.


== TM-aaltoputkimoodit suorakaideputkelle ==
== TM-aaltoputkimoodit suorakaideputkelle ==
Alarajataajuus <math>f_c</math> on kuten TE-moodilla.


Etenemisvakio <math>\beta_g\,</math> on kuten TE-moodilla.
TM<sub>mn</sub>-etenemismuotojen ominaispiirre aaltoputkessa on, että
<math>H_z = 0\,</math>.
Toisin sanoen, sähkökentänkentän ''z''-komponentin, <math>E_z\,</math>,
pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa.
Seuraten edellä mainitusta, Helmholtzin yhtälöstä tulee:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\nabla^2 E_z = \gamma^2 E_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.37)
|-
|}
</blockquote>
jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>E_z =\,</math>
|<math>\left(A_m\sin\frac{m\pi x}{a}+B_m\cos\frac{m\pi x}{a}\right)\,</math>
|
|-
|
|<math>\left(C_n\sin\frac{n\pi y}{b}+D_n\cos\frac{n\pi y}{b}\right)e^{-j\beta_g z}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.38)
|-
|}
</blockquote>
jonka varsinaista ratkaisua varten sitä täytyy rajoittaa
rajapintaehdoilla.
Tämä on samanlaista, kuin TE-moodien haku.


Vaihenopeus <math>v_g\,</math> on kuten TE-moodilla.
Rajapintaehto <math>E_z\,</math> vaatii, että kenttä häviää (nollaan) aaltoputken seinillä,
koska sähkökentän tangenttikomponentin (<math>E_z\,</math>) tulee olla nolla johtavalla
pinnalla.
Näin ollen koska <math>E_z = 0\,</math> kun <math>x = 0, a\,</math>, silloin <math>B_m = 0\,</math>.
Samoin <math>E_z = 0\,</math>-ehto reunoilla ''0, b'' pakottaa: <math>D_n = 0\,</math>.
Näin yhtälö (eq.38) pelkistyy muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>E_z = E_{0z}\sin\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.39)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>m = 1, 2, 3, \dots  \quad n = 1, 2, 3, \dots</math>.
 
Jos ''m'' tai ''n'' ovat nollia, kentät vaimenevat nollaan.
Siksi suorakulmaisessa putkessa ei ole TM<sub>01</sub> tai TM<sub>10</sub> -moodeja, jonka
vuoksi TE<sub>10</sub>-moodi on dominoiva suorakulmaisessa putkessa, jonka ''a > b''.
 
Tapaukselle <math>H_z = 0\,</math> saadaan kenttäyhtälöt laventamalla
<math>\nabla \times \mathbf{H} = j\omega\epsilon\mathbf{E}</math>:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>\frac{\partial E_z}{\partial y} + j\beta_g E_y =\,</math>
|align=right|<math> -j\omega\mu H_x\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.40-Hz)
|-
|align=right|<math>j\beta_g E_x + \frac{\partial E_z}{\partial x} =\,</math>
|align=right|<math>j\omega\mu H_y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.40-Hy)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial E_y}{\partial x} - \frac{\partial E_x}{\partial y} =\,</math>
|align=right|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.40-Hx)
|-
|align=right|<math>\beta_g H_y =\,</math>
|align=right|<math> \omega\epsilon E_x\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.40-Ex)
|-
|align=right|<math>-\beta_g H_x =\,</math>
|align=right|<math> \omega\epsilon E_y\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.40-Ey)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial H_y}{\partial x} - \frac{\partial H_x}{\partial y} =\,</math>
|align=right|<math> j\omega\epsilon E_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.40-Ez)
|-
|}
</blockquote>
Näiden yhtälöiden samanaikainen ratkaisu <math>E_z\,</math>:n suhteessa muuttujille
<math>E_x, E_y, H_x, H_y\,</math> ja tekemällä sijoitus
<math>\beta_g^2-\omega^2\mu\epsilon = -k_c^2\,</math>, saadaan kenttäyhtälöt TM-moodeille:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>E_x =\,</math>
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial E_z}{\partial x}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.41-Ex)
|-
|align=right|<math>E_y =\,</math>
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial E_z}{\partial y}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.41-Ey)
|-
|align=right|<math>E_z=\,</math>
|<math>E_{0z}\sin\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.41-Ez)(eq.39)
|-
|align=right|<math>H_x =\,</math>
|<math>\frac{j\omega\epsilon}{k_c^2}\frac{\partial E_z}{\partial y}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.41-Hx)
|-
|align=right|<math>H_y =\,</math>
|<math>\frac{-j\omega\epsilon}{k_c^2}\frac{\partial E_z}{\partial x}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.41-Hy)
|-
|align=right|<math>H_z =\,</math>
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.41-Hz)
|-
|}
</blockquote>
 
Differentoimalla edellä olevat yhtälöt ''x'':n ja ''y'':n suhteen
sekä sijoittamalla tulokseen yhtälöiden (eq.41) tulokset saadaan
varsinaiset TM<sub>mn</sub>-moodin kenttäyhtälöt suorakulmaisessa
aaltoputkessa muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>E_x=\,</math>
|<math>E_{0x}\cos\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.42-Ex)
|-
|align=right|<math>E_y=\,</math>
|<math>E_{0y}\sin\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.42-Ey)
|-
|align=right|<math>E_z=\,</math>
|<math>E_{0z}\sin\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.42-Ez)(eq.39)
|-
|align=right|<math>H_x=\,</math>
|<math>H_{0x}\sin\frac{m\pi x}{a}\cos\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.42-Hx)
|-
|align=right|<math>H_y=\,</math>
|<math>H_{0y}\cos\frac{m\pi x}{a}\sin\frac{n\pi y}{b}e^{-j\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.42-Hy)
|-
|align=right|<math>H_z=\,</math>
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.42-Hz)
|-
|}
</blockquote>
 
Useimmat '''TM'''-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä
'''TE'''-moodin kanssa, mutta yksi poikkeuskin on:
 
Alarajataajuus <math>f_c</math> on kuten TE-moodilla yllä.
 
Etenemisvakio <math>\beta_g\,</math> on kuten TE-moodilla yllä.
 
Vaihenopeus <math>v_g\,</math> on kuten TE-moodilla yllä.


Ominaisaaltoimpedanssi TM-moodeille voidaan lausua:
Ominaisaaltoimpedanssi TM-moodeille voidaan lausua:
::<math>Z_g = \frac{\beta_g}{\omega\epsilon} = \eta \sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}</math>
<blockquote>
missä: <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeen ominaisimpedanssi
{| style="width:100%"
kuten TE-moodilla.
|-
|<math>Z_g = \frac{\beta_g}{\omega\epsilon}
          = \eta \sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.43-Zg)
|-
|}
</blockquote>
missä: <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeen
ominaisimpedanssi kuten TE-moodilla.


Aaltoputken aallonpituus <math>\lambda_g\,</math> on kuten TE-moodilla.
Aaltoputken aallonpituus <math>\lambda_g\,</math> on kuten TE-moodilla.
== Tehon siirto suorakulmaisessa aaltoputkessa ==
Aaltoputkessa siirrettävä teho ja putken seinämähäviöt
voidaan laskea kompleksisessa [[Poynting teoreema|Poynting teoreemalla]].
Lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa aaltoputki on äärettömän
pitkä suhteessa aallonpituuteen ja että se on päätetty ideaaliseen kuormaan
siten, ettei päistä tule heijastuksia.
Aaltoputkessa siirrettävä teho on lausuttavissa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \oint\mathbf{p}\cdot d\mathbf{s}
              = \oint\frac{1}{2}\left(\mathbf{E}\times\mathbf{H*}\right)
                \cdot d\mathbf{s}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.44)
|-
|}
</blockquote>
Häviöttömälle eristeelle saadaan aaltoputken läpi kulkevan tehon aika-keskiarvo lausuttua:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2 Z_g}\int_a \left|E\right|^2\,da
              = \frac{Z_g}{2}\int_a \left|H\right|^2\,da</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.45)
|-
|}
</blockquote>
missä:
:::<math>Z_g = \frac{E_x}{H_y} = -\frac{E_y}{H_x}</math>
:::<math>\left|E\right|^2 = \left|E_x\right|^2 + \left|E_y\right|^2</math>
:::<math>\left|H\right|^2 = \left|H_x\right|^2 + \left|H_y\right|^2</math>
Näin TE<sub>mn</sub>-moodeille on keskimääräinen suorakaideaaltoputken läpi kulkeva teho:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \frac{\sqrt{1 -\left(f_c/f\right)^2}}{2\eta}
                \int_0^b\int_0^a\left(\left|E_x\right|^2 +
                                      \left|E_y\right|^2\right)\,dx\,dy</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.46-TE)
|-
|}
</blockquote>
Vastaavasti TM<sub>mn</sub>-moodeille se on:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2\eta\sqrt{1 -\left(f_c/f\right)^2}}
                \int_0^b\int_0^a\left(\left|E_x\right|^2 +
                                      \left|E_y\right|^2\right)\,dx\,dy</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.46-TM)
|-
|}
</blockquote>
edellä <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen ominaisimpedanssi.
== Tehohäviö suorakulmaisessa aaltoputkessa ==
Suorakulmaisessa aaltoputkessa on kahdenlaisia häviöitä:
# eristeaineen häviöt
# putken seinien ohmiset häviöt
=== Eristeaineen häviöt ===
Aloitetaan asian tarkastelu putkea täyttävän eristeaineen (tyhjön/ilman) häivöistä.
Pienihäviöisen rajattoman eristeaineen (missä <math>\sigma <\!\!< \mu\epsilon\,</math>)
tasoaallon etenemisvakio voidaan esittää:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\alpha = \frac{\sigma}{2}\sqrt{\frac{\mu}{\epsilon}}
              = \frac{\eta\sigma}{2}</math>
|style="width:100%" align=right|(eq.47)
|-
|}
</blockquote>
Näin suorakulmaisen aaltoputken eristeaineen häviöt TE<sub>mn</sub>
ja TM<sub>mn</sub>-moodeissa ovat:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|TE-mode:
|<math>\alpha_g = \frac{\sigma\eta}{2\sqrt{1-\left(f_c/f\right)^2}}</math>
|style="width:100%" align=right|(eq.48-TE)
|-
|TM-mode:
|<math>\alpha_g = \frac{\sigma\eta\sqrt{1-\left(f_c/f\right)^2}}{2}</math>
|style="width:100%" align=right|(eq.48-TM)
|-
|}
</blockquote>
Taajuuden ''f'' ollessa paljon yli rajataajuuden (<math>f >\!\!> f_c\,</math>),
vaimennusvakio <math>\alpha_g\,</math> lähestyy rajattoman eristeaineen ominaisuuksia (eq.47).
Mutta kun taajuus on paljon alle rajataajuuden, vaimennusvakio kasvaa erittäin suureksi ja
aaltomuoto ei käytännössä etene.
=== Aaltoputken seinien tehohäviöt ===
Seuraavaksi tutkitaan aaltoputken seinissä tapahtuvia tehohäviöitä.
Aaltoputkessa etenevien sähkö- ja magneettikenttien intensiteetit voidaan
lausua muodossa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\left|E\right| = \left|E_{0z}\right|e^{-a_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.49-E)
|-
|<math>\left|H\right| = \left|H_{0z}\right|e^{-a_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.49-H)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>E_{0z}\,</math> ja <math>H_{0z}\,</math> ovat kenttäintensiteetit
z-akselilla kohdassa <math>z=0\,</math>.
On huomionarvoista todeta, että pienihäviöisessä putkessa tehovirran
aikakeskiarvo pienenee suhteessa tekijään  <math>e^{-2\alpha_g z}\,</math>.
Näin ollen:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \left(P_{tr} + P_{loss}\right) e^{-2\alpha_g z}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.50)
|-
|}
</blockquote>
Erityisesti kun <math>P_{loss} <\!\!< P_{tr}\,</math> ja <math>2\alpha_g z <\!\!< 1\,</math>:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{P_{loss}}{P_{tr}} + 1 = 1 + 2 \alpha_g z</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.51)
|-
|}
</blockquote>
Lopulta:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\alpha_g = \frac{P_L}{2P_{tr}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.52)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>P_L\,</math> on tehohäviö yksikköpituutta kohti.
Koskapa sähkö- ja magneettikentät aaltoputken johdepinnalla vaimenevat
eksponentiaalisesti mentäessä syvemmälle seinämän aineeseen, on helpompi
määritellä aaltoputken pinnan ominaisvastus:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>R_s \equiv \frac{\rho}{\delta} = \frac{1}{\sigma\delta}
            = \frac{\alpha_g}{\rho}
            = \sqrt{\frac{\pi f\mu}{\sigma}} \quad \Omega</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.53)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\rho\,</math> (rho) seinämän materiaalin [[ominaisvastus]] [[ohmi]]-metriä,
<math>\sigma\,</math> (sigma) [[johtavuus]] [[siemens|siemensseinä]],
<math>\delta\,</math> (delta) [[tunkeumasyvyys]] metreinä.
Tehohäviö per pituusmittayksikkö saadaan integroimalla pituusmittayksikön
matkalla johteen pinnan tehotiheys:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_L = \frac{R_s}{2}\int_s \left|H_t\right|^2 \,ds\,</math>
|W/yksikköpituus
|align=right style="width:100%"|(eq.54)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>H_t\,</math> on johteen seinällä olevan magneettikentän intensiteetin
tangenttikomponentti.
Sijoittamalla yhtälöt (eq.45) ja (eq.54) yhtälöön (eq.52) saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\alpha_g = \frac{R_s\int_s\left|H_t\right|^2 ds}
                      {2 Z_g\int_a\left|H\right|^2 da}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.55)
|-
|}
</blockquote>
missä:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\left|H\right|^2</math>
|<math>= \left|H_x\right|^2</math>
|<math>+ \left|H_y\right|^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.56)
|-
|<math>\left|H_t\right|^2</math>
|<math>= \left|H_{tz}\right|^2</math>
|<math>+ \left|H_{ty}\right|^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.57)
|-
|}
</blockquote>
= Pyöreä aaltoputki =
Pyöreä aaltoputki on poikkileikkauksen muotoaan lukuunottamatta
kuten suorakaideputki ja se kykenee kuljettamaan sisällään
sähkömagneettista tasoaaltoa.
Muunkinlaiset poikkileikkauksen geometriat kykenevät kuljettamaan
sähkömagneettista energiaa, esim. elliptiset putket.
== Aaltoyhtälöt sylinterikoordinaateissa ==
Aivan kuten edellä suorakaideputkille, tässäkin pitäydytään vain
siniaaltojen pysyvän olotilan ( = taajuusdomainin ) ratkaisujen etsintään.
Käytettävä koordinaattijärjestelmä:
* <math>\phi\,</math> (fii): ''x''-''y'' -tason origon ympäri x-akselista laskettava kulma
* ''r'': Etäisyys ''z''-akselista
* ''a'': aaltoputken sisäpinnan säde
* ''z'': ''z''-koordinaatti, l. etäisyys ''x''-''y''-tasosta.
Skalaarimuotoinen Helmholtz-yhtälö sylinterikoordinaateissa saa muodon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{1}{r}\frac{\partial}{\partial r}\left(r\frac{\partial\psi}{\partial r}\right)
        + \frac{1}{r^2}\frac{\partial^2\psi}{\partial\phi^2} + \frac{\partial^2\psi}{\partial z^2}
        = \gamma^2\psi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.58)
|-
|}
</blockquote>
Käyttäen muuttujien erottelua tämä saadaan muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Psi = R\left(r\right)\Phi\left(\phi\right)Z\left(z\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.59)
|-
|}
</blockquote>
missä:
*<math>R\left(r\right)\,</math> = r-koordinaatin funktio
*<math>\Phi\left(\phi\right)\,</math> = <math>\phi\,</math>-koordinaatin funktio
*<math>Z\left(z\right)\,</math> = ''z''-koordinaatin funktio
Sijoittamalla yhtälö (eq.59) yhtälöön (eq.58) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.59), saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{1}{rR}\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dr}\right) + \frac{1}{r^2\Phi}\frac{d^2\Phi}{d\phi^2}
        + \frac{1}{Z}\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.60)
|-
|}
</blockquote>
Koskapa kolmen riippumattoman termin summa on vakio, jokaisen kolmesta termistä pitää olla vakio.
Asetetaan nyt kolmas termi vakioksi <math>\gamma_g^2\,</math>:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{d^2 Z}{dz^2} = \gamma^2_g Z</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.61)
|-
|}
</blockquote>
Yhtälön ratkaisu on muotoa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>Z = A e^{-\gamma_g z} + B e^{\gamma_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.62)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\gamma_g\,</math> on aallon etenemisvakio aaltoputkessa.
Sijoittamalla <math>\gamma_g^2\,</math> kolmanneksi termiksi yhtälön (eq.60) vasemmalle puolelle
ja kertomalla saatu yhtälö <math>r^2\,</math>:lla, saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{r}{R}\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dR}\right)
        + \frac{1}{\Phi}\frac{d^2\Phi}{d\phi^2}
        - \left(\gamma^2 - \gamma_g^2\right)r^2 = 0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.63)
|-
|}
</blockquote>
Tuon toinen termi on pelkästään <math>\phi\,</math>:n suhteen oleva funktio, joten sijoittamalla
sen paikalle vakio: <math>\left(-n^2\right)\,</math>, saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\frac{d^2\Phi}{d\phi^2} = - n^2\Phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.64)
|-
|}
</blockquote>
Tälle yhtälölle löytyy ratkaisuksi myös harmoninen funktio:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Phi = A_n \sin n\phi + B_n \cos n\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.65)
|-
|}
</blockquote>
Korvaamalla yhtälön (eq.63) termi <math>\Phi\,</math> termillä <math>\left(-n^2\right)\,</math>
ja kertomalla tulos <math>R\,</math>:llä, saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>r\frac{d}{dr}\left(r\frac{dR}{dr}\right)
        + \left(\left(k_c r\right)^2 - n^2\right) R = 0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.66)
|-
|}
</blockquote>
tämä on ''n''-kertaluvun ''Besselin-funktio'', missä:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c^2 + \gamma^2 = \gamma_g^2\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.67)
|-
|}
</blockquote>
joka tunnetaan ''Besselin'' funktion ''ominaisyhtälönä''.
Häviöttömälle aaltoputkelle tämä ominaisyhtälö sieventyy muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g = \pm\sqrt{\omega^2\mu\epsilon - k_c^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.68)
|-
|}
</blockquote>
Tämän ''Besselin'' yhtälön ratkaisut ovat:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>R = C_n J_n\left(k_c r\right) + D_n N_n \left(k_c r\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.69)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>J_n\left(k_c r\right)\,</math> on n:nnen kertaluokan ensimmäisen tyypin
Besselin funktio joka kuvaa putken sisällä seisovaa aaltoa <math>\cos\left(k_c r\right)</math>
''r'':n arvoilla nollasta ''a'':han.
Samaan tapaan <math>N_n\left(k_c r\right)\,</math> on n:nen kertaluvin toisen tyypin
''Besselin'' funktio joka kuvaa seisovaa aaltoa: <math>\sin\left(k_c r\right)\,</math> ''r'':n
ollessa ''a'':ta suurempi.
Näin saamme ''Helmholtzin'' yhtälön ratkaisuksi sylinterikoordinaateissa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Psi = \left(C_nJ_n\left(k_cr\right)+D_nN_n\left(k_cr\right)\right)
              \left(A_n\sin n\phi + B_n\cos n\phi\right)e^{\pm\beta_g z}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.70)
|-
|}
</blockquote>
Kuitenkin kun <math>r=0\,</math>, on <math>k_cr=0\,</math> ja funktio <math>N_n\,</math>
lähestyy ääretöntä ja siksi <math>D_n = 0</math>.
Tästä kaikesta seuraa, että ''z''-akselilla kentän täytyy olla äärellinen.
Tekemällä lisää trigonometrista jumppaa, saamme (eq.70):n sin/cos termeistä:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\left(A_n\sin n\phi+B_n\cos n\phi\right)\,</math>
|<math>=\sqrt{A_n^2+B_n^2}\cos\left(n\phi+\arctan\frac{A_n}{B_n}\right)</math>
|
|-
|
|<math>=F_n\cos n\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.71)
|-
|}
</blockquote>
josta edelleen Helmholtzin yhtälö pelkistyy:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\Psi=\Psi_0\,J_n\left(k_cr\right) \cos\left(n\phi\right) e^{-j\beta_g z}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.72)
|-
|}
</blockquote>


== TE-aaltoputkimoodit pyöreälle putkelle ==
== TE-aaltoputkimoodit pyöreälle putkelle ==
Katsotaan tilannetta, jossa aalto etenee putkessa positiiviseen ''z''-akselin suuntaan edellä
esitellyin koordinaatein.
Pyöreän aaltoputken TE<sub>np</sub>-moodeille tunnusomaista on, että <math>E_z = 0.\,</math>
Tämä tarkoittaa, että magneettikentän <math>H_z\,</math> z-komponentin pitää olla olemassa jotta
putkessa esiintyy energian siirtoa.
''Helmholtzin'' yhtälö <math>H_z\,</math>:lle sylinterimäisessä putkessa on lausuttavissa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\nabla^2H_z = \gamma^2H_z</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.73)
|-
|}
</blockquote>
sen ratkaisu on yhtälön (eq.72) mukaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>H_z = H_{0z} J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.74)
|-
|}
</blockquote>
joihin vaikuttavat vielä reunaehdot..
Häviöttömälle eristeaineelle (tyhjölle), Maxwellin curl-yhtälöt taajuus-domainissa ovat:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{E} =\,</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu\mathbf{H}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.75-H)
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{H} =\,</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon\mathbf{E}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.75-E)
|-
|}
</blockquote>
Sylinterikoordinaateissa näiden komponenttiesitys on:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|align=right|<math>\frac{1}{r}\frac{\partial E_z}{\partial\phi}-
                  \frac{\partial E_\phi}{\partial z}=</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu H_r\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.76-Hr)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial E_r}{\partial z}-
                  \frac{\partial E_z}{\partial r} =</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu H_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.76-Hp)
|-
|align=right|<math>\frac{1}{r}\frac{\partial}{\partial r}\left(r E_\phi\right)-
                  \frac{1}{r}\frac{\partial E_r}{\partial\phi} =</math>
|align=right|<math>-j\omega\mu H_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.76-Hz)
|-
|align=right|<math>\frac{1}{r}\frac{\partial H_z}{\partial\phi}-
                  \frac{\partial H_\phi}{\partial z}=</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_r\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.76-Er)
|-
|align=right|<math>-j\beta_gH_r-\frac{\partial H_z}{\partial r}=</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.76-Ep)
|-
|align=right|<math>\frac{1}{r}\frac{\partial}{\partial r}\left(r H_\phi\right)-
                  \frac{1}{r}\frac{\partial H_r}{\partial\phi}=</math>
|align=right|<math>j\omega\epsilon E_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.76-Ez)
|-
|}
</blockquote>
Kun differentiaatio <math>\partial/\partial z\,</math> korvataan
<math>\left(-j\beta_g\right)\,</math> ja sähkökentän ''z''-komponentti
<math>E_z\,</math> nollalla, sekä tehdään sijoitus
<math>k_c^2=\omega^2\mu\epsilon-\beta_g^2\,</math>, saadaan TE-moodin yhtälöt
pyöreässä aaltoputkessa <math>H_z\,</math>:n suhteen lausuttuna:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>E_r =\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>\frac{j\omega\mu}{k_c^2}\frac{1}{r}\frac{\partial H_z}{\partial\phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.77-Er)
|-
|align=right|<math>E_\phi=\,</math>
|
|<math>\frac{j\omega\mu}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial r}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.77-Ep)
|-
|align=right|<math>E_z=\,</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.77-Ez)
|-
|align=right|<math>H_r=\,</math>
|
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial H_z}{\partial r}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.77-Hr)
|-
|align=right|<math>H_\phi=\,</math>
|
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{1}{r}\frac{\partial H_z}{\partial\phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.77-Hp)
|-
|align=right|<math>H_z=\,</math>
|
|<math>H_{0z}J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.77-Hz)
|-
|}
</blockquote>
Aaltoputkessa yhtälöiden ratkaisuissa putken sisäpinnalla pitää sähkökentän
<math>\phi\,</math> komponentin <math>E_\phi\,</math> kadota, tai että
magneettikentän ''r''-komponentin <math>H_r\,</math> pitää kadota.
Näinollen:
<blockquote>
{|
|-
|<math>E_\phi=0,\,</math>
|kun
|<math>r=a\,</math>
|&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;
|<math>\Rightarrow \left.\frac{\partial H_z}{\partial r}\right|_{r=a}=0</math>
|-
|<math>H_r=0,\,</math>
|kun
|<math>r=a\,</math>
|&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;
|<math>\Rightarrow \left.\frac{\partial H_z}{\partial r}\right|_{r=a}=0</math>
|-
|}
</blockquote>
Tämä ehto voidaan lausua myös yhtälön (eq.74) tapaan muodossa:
<blockquote>
{|
|-
|<math>\left.\frac{\partial H_z}{\partial r}\right|_{r=a} =
      H_{0z} J_n^{\prime}\left(k_ca\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}=0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.78)
|-
|}
</blockquote>
ja siinä nimenomaan:
<blockquote>
{|
|-
|<math>J_n^{\prime}\left(k_ca\right)=0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.79)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>J_n^{\prime}\,</math> on <math>J_n\,</math>:n derivaatta.
Koskapa <math>J_n\,</math> on oskilloiva funktio, myös
<math>J_n^{\prime}\left(k_ca\right)\,</math> on oskilloiva.
Tästä seuraa, että on olemassa ääretön määrä <math>\left(k_ca\right)\,</math>
arvoja, jotka toteuttavat yhtälön (eq.78) ehdon.
Nämä pisteet ovat paikallisia maksimeja ja minimejä Besselin funktiolla.
<DIV align=center>
{| frame=all cellpadding=5
|+ align=bottom|p:nnes nolla <math>J_n^{\prime}\left(k_ca\right)\,</math> TE<sub>np</sub> moodeille
|- bgcolor=silver
! p
!align=right|n=
!align=center| 0
!align=center| 1
!align=center| 2
!align=center| 3
!align=center| 4
!align=center| 5
|-
!bgcolor=silver|  1
|
|align=right|  3.832
|align=right|  '''1.841'''
|align=right|  3.054
|align=right|  4.201
|align=right|  5.317
|align=right|  6.416
|-
!bgcolor=silver|  2
|
|align=right|  7.016
|align=right|  5.331
|align=right|  6.706
|align=right|  8.015
|align=right|  9.282
|align=right|  10.520
|-
!bgcolor=silver|  3
|
|align=right|  10.173
|align=right|  8.536
|align=right|  9.969
|align=right|  11.346
|align=right|  12.682
|align=right|  13.987
|-
!bgcolor=silver|  4
|
|align=right|  13.324
|align=right|  11.706
|align=right|  13.190
|
|
|
|-
|}
</DIV>
Koska pienin arvo on moodilla TE<sub>11</sub>, se on pyöreän
aaltoputken dominoiva TE-moodi.  Kuten myöhemmin näemme, TM-moodien
pienin indeksi on tätä suurempi ja siksi tämä TE-moodi on myös
pyöreän aaltoputken dominoiva moodi.
Kirjoittamalla <math>k_c\,</math>:n arvot muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c=\frac{X^{\prime}_{np}}{a}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.80)
|-
|}
</blockquote>
Sijoittamalla yhtälö (eq.74) yhtälöihin (eq.77), sekä käyttämällä
ekvivalenttiutta:  <math>Z_g=E_r/H_\phi=-E_\phi/H_r,\,</math> saamme:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>E_r=\,</math>
|
|<math>E_{0r}J_n\left(\frac{X_{np}^{\prime}r}{a}\right)
                \sin\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Er)
|-
|<math>E_\phi=\,</math>
|
|<math>E_{0r}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}^{\prime}r}{a}\right)
                        \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Ep)
|-
|<math>E_z=\,</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Ez)
|-
|<math>H_r=\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>\frac{E_{0\phi}}{Z_g}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}^{\prime}r}{a}\right)
                                    \cos\left(n\phi\right)e^{j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Hr)
|-
|<math>H_\phi=\,</math>
|
|<math>\frac{E_{0r}}{Z_g}J_n\left(\frac{X_{np}^{\prime}r}{a}\right)
                            \sin\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Hp)
|-
|<math>H_z=\,</math>
|
|<math>H_{0z}J_n\left(\frac{X_{np}^{\prime}r}{a}\right)
                \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.81-Hz)
|-
|}
</blockquote>
edellä ''n'' = 0, 1, 2, 3, ...  ja ''p'' = 1, 2, 3, 4, ...
Moodin ensimmäinen indeksi ''n'' esittää täysiä kenttävoimakkuuden muutosjaksoja
täyden poikittaisen kierroksen matkalla.
Toinen indeksi ''p'' kertoo säteittäisen sähkökentän nollien määrän
ja jos z-akselille tarjotaan nollaa, sitä ei hyväksytä.
Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
::<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}}
          = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.82)
|-
|}
</blockquote>
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.


Etenemismoodit ovat besselin funktion <math>J_n^{\prime}(k_c r) = 0\,</math> juuria (joka on siis besselin funktion derivaatta ja edustaa perättäisiä maksimeja ja minimejä).
Etenemisvakiota määrittävät ryhmän (eq.77) yhtälöt ja se on:
Merkintä <math>X_{np}^{\prime}\,</math> tarkoittaa <math>J_n</math> funktion derivaatan ''p'':nnettä nollakohtaa ja ollaan kiinnostuneet parametrin <math>k_c r</math> numeerisesta arvosta siinä nollakohdassa.
<blockquote>
 
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon
                      - \left(\frac{X_{np}^{\prime}}{r}\right)^2 } </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.83)
|-
|}
</blockquote>


''Cutoff wave number'':
::<math>k_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{r} = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon} = \frac{\omega_c}{v_p}</math>


Etenemisvakio on muotoa:
''Cutoff wave number'' on sellainen, missä moodin etenemisvakio katoaa:
::<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon - \left(\frac{X_{np}^{\prime}}{r}\right)^2 } </math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{r}
          = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon} = \frac{\omega_c}{v_p} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.84)
|-
|}
</blockquote>


Alarajataajuus:
Alarajataajuus on puolestaan:
::<math>f_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{X_{np}^{\prime} v_p}{2\pi r} </math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>f_c = \frac{X_{np}^{\prime}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}}
          = \frac{X_{np}^{\prime} v_p}{2\pi r} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.85)
|-
|}
</blockquote>
sitä vastaava aallonpituus:
sitä vastaava aallonpituus:
::<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}^{\prime}}</math>
<blockquote>
''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!''
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}^{\prime}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.85)
|-
|}
</blockquote>
'''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!'''


TE-moodin vaihenopeus:
TE-moodin vaihenopeus:
::<math>v_g = \frac{\omega}{\beta_g} = \frac{v_p}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}} </math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>v_g = \frac{\omega}{\beta_g}
          = \frac{v_p}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.86)
|-
|}
</blockquote>


Aallonpituus:
Aallonpituus:
::<math>\lambda_g = \frac{\lambda}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
<blockquote>
jossa <math>\lambda = \frac{v_p}{f}</math> on aallonpituus täytteenä olevassa eristeaineessa.
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_g = \frac{\lambda}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.87)
|-
|}
</blockquote>
jossa <math>\lambda = \frac{v_p}{f}</math> on aallonpituus täytteenä
olevassa eristeaineessa.


Aaltoimpedanssi:
Aaltoimpedanssi:
::<math>Z_g = \frac{\omega\mu}{\beta_g} = \frac{\eta}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}}</math>
<blockquote>
missä <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen ominaisimpedanssi.
{| style="width:100%"
|-
|<math>Z_g = \frac{\omega\mu}{\beta_g}
          = \frac{\eta}{\sqrt{1 - \left(f_c/f\right)^2}} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.88)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\eta = \sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen
ominaisimpedanssi.


== TM-aaltoputkimoodi pyöreälle putkelle ==
== TM-aaltoputkimoodi pyöreälle putkelle ==
Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
 
Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta, jossa magneettikenttä on etenemäsuuntaan
nähden poikittainen, ''Transverse Magnetic'' eli ''TM''.
 
Pyöreässä aaltoputkessa TM<sub>np</sub>-moodin ominaispiirteenä on:
<math>H_z=0\,</math>.  Samanaikaisesti sähkökentän ''z''-komponentin
pitää poiketa nollasta, jotta aaltoputkessa tapahtuu energian siirtoa.
Tästä seuraten saamme Helmholtzin yhtälön <math>E_z\,</math> komponentille
muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\nabla^2E_z=\gamma^2E_z\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.89)
|-
|}
</blockquote>
sille saadaan yhtälön (eq.72) mukaan ratkaisuksi:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>E_z=E_{0z}J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.90)
|-
|}
</blockquote>
jota rajoittavat muutamat reunaehdot, mm. että sähkökentän tangenttiaalinen
komponentti katoaa aaltoputken sisäpinnalla, eli: <math>E_z = 0,\,</math>
kun <math>r=a.\,</math>  Tästä seuraa, että:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>J_n\left(k_ca\right)=0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.91)
|-
|}
</blockquote>
 
Koskapa <math>J_n\left(k_cr\right)\,</math> on oskilloivien funktioiden
joukko, sille on olemassa ääretön määrä ratkaisuja (juuria).
Muutamia alkupään juuria tarjotaan oheisessa taulukossa:
<DIV align=center>
{| frame=all cellpadding=5
|+ align=bottom|p:nnes nolla <math>J_n\left(k_ca\right)\,</math> TM<sub>np</sub> moodeille
|- bgcolor=silver
! p
!align=right|n=
!align=center| 0
!align=center| 1
!align=center| 2
!align=center| 3
!align=center| 4
!align=center| 5
|-
!bgcolor=silver|  1
|
|align=right|  '''2.405'''
|align=right|  3.832
|align=right|  5.136
|align=right|  6.380
|align=right|  7.588
|align=right|  8.771
|-
!bgcolor=silver|  2
|
|align=right|  5.520
|align=right|  7.106
|align=right|  8.417
|align=right|  9.761
|align=right|  11.065
|align=right|  12.339
|-
!bgcolor=silver|  3
|
|align=right|  8.645
|align=right|  10.173
|align=right|  11.620
|align=right|  13.015
|align=right|  14.372
|align=right| 
|-
!bgcolor=silver|  4
|
|align=right|  11.792
|align=right|  13.324
|align=right|  14.796
|
|
|
|-
|}
</DIV>
 
Näistä arvoista pienin on moodilla, TM<sub>01</sub> joka on siten
TM-moodeista dominoiva, mutta on silti isompi, kuin TE-moodin pienin
ja siten ei ole aaltoputken dominoiva moodi.
 
 
Ehdolla <math>H_z=0\,</math> ja <math>\partial/\partial z=-j\beta_g\,</math>
pyöreän aaltoputken kenttäyhtälöistä muodostuu sijoitusten
<math>\nabla\times\mathbf{E}=-j\omega\mu\mathbf{H},\,</math>
<math>\nabla\times\mathbf{H}=j\omega\epsilon\mathbf{E}\,</math> ja
<math>k_c^2=\omega^2\mu\epsilon-\beta_g^2\,</math> jälkeen:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>E_r=\,</math>
|
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{\partial E_z}{\partial r}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Er)
|-
|align=right|<math>E_\phi=\,</math>
|
|<math>\frac{-j\beta_g}{k_c^2}\frac{1}{r}
        \frac{\partial E_z}{\partial \phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Ep)
|-
|align=right|<math>E_z=\,</math>
|
|<math>E_{0z}J_n\left(k_cr\right)\cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Ez)
|-
|align=right|<math>H_r=\,</math>
|
|<math>\frac{j\omega\epsilon}{k_c^2}\frac{1}{r}
        \frac{\partial E_z}{\partial \phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Hr)
|-
|align=right|<math>H_\phi=\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>\frac{j\omega\epsilon}{k_c^2}
        \frac{\partial E_z}{\partial \phi}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Hr)
|-
|align=right|<math>H_z=\,</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.92-Hz)
|-
|}
</blockquote>
 
Differentoimalla yhtälö (eq.90) ''z'':n suhteen ja sijoittamalla
tulos yhtälöryhmään (eq.91), sekä tekemällä sijoitukset:
<math>Z_g=E_r/H_\phi=-E_\phi/H_r=\beta_g/\omega\epsilon,\,</math>
<math>k_c=X_{np}/a\,</math>, sekä missä ''n'' = 0, 1, 2, 3, ... ja
''p'' = 1, 2, 3, 4, ...
saadaan pyöreän aaltoputken TM<sub>np</sub>-moodin kenttäyhtälöiksi:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>E_r=\,</math>
|<math>E_{0r}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Er)
|-
|align=right|<math>E_\phi=\,</math>
|<math>E_{0\phi}J_n\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \sin\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Ep)
|-
|align=right|<math>E_z=\,</math>
|<math>E_{0z}J_n\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Ez)
|-
|align=right|<math>H_r=\,</math>
|<math>\frac{E_{0\phi}}{Z_g}J_n\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \sin\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Hr)
|-
|align=right|<math>H_\phi=\,</math>
|<math>\frac{E_{0r}}{Z_g}J_n^{\prime}\left(\frac{X_{np}r}{a}\right)
      \cos\left(n\phi\right)e^{-j\beta_gz}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Hp)
|-
|align=right|<math>H_z=\,</math>
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.93-Hz)
|-
|}
</blockquote>
 
Useimmat TM-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä TE-moodin kanssa,
mutta jotkin eivät ole.
Seuraavassa esitellään kaikki eroavat:
 
Apumuuttujana käytettävä vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:
::<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
::<math>v_p = \frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{c}{\sqrt{\mu_r\epsilon_r}}</math>
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.
joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.


Etenemismoodit ovat besselin funktion <math>J_n(k_c r) = 0\,</math> juuria
Etenemisvakio on muotoa: (vertaa eq.83)
ja merkintä <math>X_{np}</math> tarkoittaa <math>J_n</math> funktio ''p'':nnettä juurta ja ollaan kiinnostuneita nimenomaan parameterin <math>k_c r</math> (tulon) arvosta siinä kohdassa.
<blockquote>
 
{| style="width:100%"
''Cutoff wave number'':
|-
::<math>k_c = \frac{X_{np}}{r} = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon} = \frac{\omega_c}{v_p}</math>
|<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon
                      - \left(\frac{X_{np}}{r}\right)^2}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.94)
|-
|}
</blockquote>


Etenemisvakio on muotoa:
''Cutoff wave number'' on sellainen, missä etenemisvakio katoaa (nollaan):
::<math>\beta_g = \sqrt{\omega^2\mu\epsilon - \left(\frac{X_{np}}{r}\right)^2}</math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c = \frac{X_{np}}{r} = \omega_c \sqrt{\mu\epsilon}
          = \frac{\omega_c}{v_p}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.95)
|-
|}
</blockquote>


Alarajataajuus:
Moodin alarajataajuus:
::<math>f_c = \frac{X_{np}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}} = \frac{X_{np} v_p}{2\pi r} </math>
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>f_c = \frac{X_{np}}{2\pi r\sqrt{\mu\epsilon}}
          = \frac{X_{np} v_p}{2\pi r} </math>
|align=right style="width:100%"|(eq.96)
|-
|}
</blockquote>
sitä vastaava aallonpituus:
sitä vastaava aallonpituus:
::<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}}</math>
<blockquote>
''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!''
{| style="width:100%"
|-
|<math>\lambda_c = \frac{2\pi r}{X_{np}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.97)
|-
|}
</blockquote>
'''Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!'''


TM-moodin vaihenopeus <math>v_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
TM-moodin vaihenopeus <math>v_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
(eq.86)


Aallonpituus <math>\lambda_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
Aallonpituus <math>\lambda_g\,</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
(eq.87)


Aaltoimpedanssi <math>Z_g</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
Aaltoimpedanssi <math>Z_g</math> on sama yhtälö, kuin TE-moodilla.
(eq.88)
== TEM-moodit pyöreässä aaltoputkessa ==
Moodi jossa sekä sähkö- että magneettikentät ovat poikittaisia
(''transverse electric and transverse magnetic: TEM'') tunnetaan
myös siirtolinjamoodeina ja sen tuntomerkki on:
::<math>E_z=H_z=0\,</math>
Tässä tilanteessa sekä sähkökenttä, että magneettikenttä on poikittainen
suhteessa etenemäsuuntaan, eikä sellainen moodi voi esiintyä
ontossa aaltoputkessa.
Sen sijaan se esiintyy koaksiaalisessa siirtolinjassa tai parijohdossa.
TEM-moodin analyysi esittää erinomaisesti piiriteorian ja kenttäteorian
analogisuuden.
Käytettävä koordinaattijärjestelmä koaksiaalijohdon analyysissä:
* <math>\phi\,</math> (fii): ''x''-''y'' -tason origon ympäri x-akselista laskettava kulma
* ''r'': Etäisyys ''z''-akselista
* ''a'': ulkojohtimen sisäpinnan säde
* ''b'': sisäjohtimen ulkopinnan säde
* ''z'': ''z''-koordinaatti, l. etäisyys ''x''-''y''-tasosta.
Maxwellin curl-yhtälöt sylinterimäisissä koordinaateissa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{E}=\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>j\omega\mu\mathbf{H}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.98-H)
|-
|align=right|<math>\nabla\times\mathbf{H}=\,</math>
|
|<math>j\omega\epsilon\mathbf{E}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.98-E)
|-
|}
</blockquote>
tekemällä sijoitukset <math>\partial/\partial r=-j\beta_g\,</math> ja
<math>E_z=H_z=0\,</math> saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|align=right|<math>B_gE_r=\,</math>
|
|<math>\omega\mu H_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Hp)
|-
|align=right|<math>B_gE_\phi=\,</math>
|
|<math>\omega\mu H_r\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Hr)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial}{\partial r}\left(rE_\phi\right)=</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Hz)
|-
|align=right|<math>\beta_gH_r=\,</math>
|<math>-\,</math>
|<math>\omega\epsilon E_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Ep)
|-
|align=right|<math>\beta_gH_\phi=\,</math>
|
|<math>\omega\epsilon E_r\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Er)
|-
|align=right|<math>\frac{\partial}{\partial r}\left(rH_\phi\right)
                  - \frac{\partial H_r}{\partial\phi}=</math>
|
|<math>0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.99-Ez)
|-
|}
</blockquote>
Sijoittamalla yhtälö (eq.99-Hr) yhtälöön (eq.99-Ep) saadaan koaksiaalin
TEM-moodin etenemisvakio:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g=\omega\sqrt{\mu\epsilon}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.100)
|-
|}
</blockquote>
Vertaamalla edellä saatua yhtälöä pyöreän aaltoputken yhtälön (eq.68)
kanssa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\beta_g^2=\omega\mu\epsilon -k_c^2\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.101)
|-
|}
</blockquote>
havaitaan, että:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>k_c=0\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.102)
|-
|}
</blockquote>
joka merkitsee, että TEM-moodin alarajataajuus koaksiaalilinjalle on nolla,
joka on sama kuin tavallisella siirtolinjalla.
TEM-moodin vaihenopeus voidaan lausua yhtälöllä (eq.100) muodossa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>v_p=\frac{\omega}{\beta_g}=\frac{1}{\sqrt{\mu\epsilon}}</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.103)
|-
|}
</blockquote>
joka valonnopeus kaapelin eristeessä.
TEM-moodin aaltoimpedanssi löytyy joko yhtälöillä (eq.99-Hp) ja (eq.99-Ep),
tai (eq.99-Hr) ja (eq.99-Er) muodossa:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\eta\left(\mathrm{TEM}\right)=\sqrt{\mu/\epsilon}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.104)
|-
|}
</blockquote>
joka on kaapelin eristeaineen aaltoimpedanssi.
Ampèren laki lausii, että magneettikentän '''H''' viivaintegraali mitä
tahansa suljettua viivaa pitkin on täsmälleen yhtäsuuri, kuin sen viivan
sisäänsä sulkema virta, eli:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>\oint\mathbf{H}\;\cdot\;d\ell = I = I_0 e^{-j\beta_gz}=2\pi rH_\phi\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.104)
|-
|}
</blockquote>
missä ''I'' on kompleksinen virta, jota tukemaan tarvitaan koaksiaalin
keskijohdin.
Yhteen vetona TEM-moodin ominaisuudet häviöttömässä eristeessä ovat:
# Alarajataajuus on nolla
# Sitä kuljettava siirtolinja on kaksijohteinen järjestelmä
# Sen aaltoimpedanssi on eristeaineen impedanssi
# Sen etenemisvakio on eristeaineen etenemisvakio
# Sen vaihenopeus on valonnopeus eristeaineessa.


= Tyypit =
== Tehon kulkeminen pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa ==
== Suorakaideputki (rectangular waveguide) ==
Kuten suorakulmaistenkin aaltoputkien tapauksessa, on tehon
Suorakaideputkessa sähkökenttä on ''poikittain'' putkessa sen pidempien sivujen
kulkeminen laskettavissa pyöreissä aaltoputkissa
välillä.  Sähkökentän voimakkuus putoaa reunoilla (lyhyet sivut) nollaan ja on
[[Poynting teoreema|Poynting teoreemalla]].
keskellä maksimi.  Jakaumakuvio on sinikäyrä.
Häivöttömälle eristeelle aikakeskiarvotettu tehonsiirto pyöreässä
Magneettikenttä koostuu silmukoista jotka ovat samansuuntaisia pitkien sivujen
aaltoputkessa saadaan muotoon:
kanssa.
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{1}{2Z_g}\int_0^{2\pi}\int_0^a\left(\left|E_r\right|^2+\left|E_\phi\right|^2\right)r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.105)
|-
|<math>P_{tr}=\frac{Z_g}{2}\int_0^{2\pi}\int_0^a\left(\left|H_r\right|^2+\left|H_\phi\right|^2\right)r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.106)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>Z_g=E_r/H_\phi = -E_\phi/H_r\,</math> = johteen aaltoimpedanssi,
ja ''a'' = aaltoputken säde.


Sijoittamalla <math>Z_g\,</math> kiinnostuksen kohteena olevalle moodille
yhtälöön (eq.105) saadaan putkessa sillä moodilla kulkeva teho.
<DL>
<DT>TE<sub>np</sub>-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi
kuljetettu teho on:</DT>
<DD>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{\sqrt{1-\left(f_c/f\right)^2}}{2\eta}
              \int_0^{2\pi}\int_0^2\left(\left|E_r\right|^2 +
                                        \left|E_\phi\right|^2
                                  \right) r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.107)
|-
|}
missä <math>\eta=\sqrt{\mu/\epsilon}\,</math> on sisäeristeen ominaisimpedanssi.
</DD>
<DT>TM<sub>np</sub>-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi
kuljetettu teho on:</DT>
<DD>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{1}{2\eta\sqrt{1-\left(f_c/f\right)^2}}
              \int_0^{2\pi}\int_0^2\left(\left|E_r\right|^2 +
                                        \left|E_\phi\right|^2
                                  \right) r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.108)
|-
|}
</DD>
<DT>TEM-moodeilla keskimääräinen teho koaksiaalilinjan, tai
avoparijohdon läpi on:</DT>
<DD>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr}=\frac{1}{2\eta}
              \int_0^{2\pi}\int_0^2\left(\left|E_r\right|^2 +
                                        \left|E_\phi\right|^2
                                  \right) r\;dr\;d\phi</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.109)
|-
|}
</DD>
</DL>


Ilma-/tyhjötäytteiselle suorakaiteen muotoiselle aaltoputkelle
tehollinen aallonpituus on:
::<math>\lambda_g = \frac{ \lambda }{ \sqrt{ 1 - \left( \lambda / 2 a \right)^2 }}\,</math>
missä:
* <math>\lambda\,</math> on aallonpituus tyhjössä
* ''a'' on isompi sisämitoista ("pitkän sivun" mitta)


Suorakaideputkella signaalin polarisaatio on samansuuntainen sähkökentän kanssa,
Merkitsemällä koaksiaalin keskijohtimen kautta kulkevaa virtaa:
eli se on samansuuntainen ''lyhyiden sivujen'' kanssa.
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>I_z=I_0e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.110)
|-
|}
</blockquote>
saadaan johtimen ympärillä olevan magneettikentän voimakkuudeksi
Ampèren lain mukaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>H_\phi=\frac{I_0}{2\pi r}e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.111)
|-
|}
</blockquote>


Tällaisen putken käyttökelpoinen ylätaajuus on tyypillisesti (korkeampien etenemismoodien välttötarpeesta johtuen) noin 1.4 kertaa alarajataajuus.
Potentiaaliero ulkojohtimesta keskijohtimeen on:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>V_r = -\int_b^aE_rdr = -\int_b^a\eta H_\phi dr
          = \frac{I_0\eta}{2\pi}\ln\left(\frac{a}{b}\right)
                                          e^{-j\beta_gz}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.112)
|-
|}
</blockquote>


== Pyöreä putki (circular/round waveguide) ==
Koaksiaalilinjan ominaisimpedanssi on:
Pyöreässä aaltoputkessa voidaan kuljettaa energiaa, mutta se ei pakota
<blockquote>
signaalille mitään polarisaatiota.  Tästä voi toisaalta olla etuakin,
{| style="width:100%"
kun halutaan tuottaa/kuljettaa ''pyörivää polarisaatiota''.
|-
|<math>Z_0=\frac{V}{I}=\frac{\eta}{2\pi}\ln\left(\frac{b}{a}\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.113)
|-
|}
</blockquote>
missä <math>\eta=\sqrt{\mu/\epsilon}</math> on eristeaineen ominaisimpedanssi.


Pyöreän aaltoputken ensisijainen etenemismoodi on ns. '''TE-11''' ja
TEM-moodeilla koaksiaalilinjaa pitkin kulkeva teho on yhtälön (eq.109) mukaan:
sen raja-aallonpituus voidaan määrittää olevan:
<blockquote>
::<math>\lambda_c = J_n^{\prime}(k_c, r) = 3.412\ r \,</math>
{| style="width:100%"
missä:
|-
* ''r'' on putken ''sisäsäde''.
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2\eta}\int_0^{2\pi}\int_a^b
                            \left|\eta H_\phi\right|^2\;r\;dr\;d\phi
              = \frac{\eta I_0^2}{4\pi}\ln\left(\frac{b}{a}\right)</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.114)
|-
|}
</blockquote>


Pyöreän aaltoputken aallonpituus voidaan näin lausua olevan:
Sijoittamalla <math>\left|V_r\right|\,</math> yhtälöstä (eq.112) yhtälöön
::<math>\lambda_g = \frac{ \lambda }{\sqrt{1 - \left( \lambda / 3.412\ r \right)^2 }}\,</math>
(eq.114) saadaan:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_{tr} = \frac{1}{2}V_0I_0</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.115)
|-
|}
</blockquote>


Seuraava mutkikkaampi etenemismoodi on '''TM-01''', jolle
<math>\lambda_c = 2.613\ r\,</math>.
Tämä vastaa taajuutta, joka on vain noin 1.3 kertainen
'''TE-11''' alarajataajuuteen, joten pyöreä putki toimii
havaittavasti kapeammalla taajuusalueella, kuin suorakaideputki.


== Harjanneputki (ridged waveguide) ==
== Tehohäviöt pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa ==
Tekemällä suorakaideputken pitkän sivun keskelle pitkittäinen harjanne (joko vain toiseen sivuun, tai molempiin), saadaan tehtyä putki, jossa käyttökelpoinen taajuusalue on huomattavasti laajempi, kuin tavallisessa putkessa.
Tämä seuraa keskiharjanteen olemassaolon haitasta ylemmille etenemismuodoille.


Tyypillisesti käyttökelpoinen ylätaajuus voi olla 2.0-2.5 kertainen alarajaan nähden.
Teoria ja yhtälöt jotka on edellä johdettu TE- ja TM-moodeille
suorakulmaisessa putkessa toimivat myös pyöreässä putkessa.
Tehohäviöt TEM-moodisessa koaksiaalisessa linjassa voidaan laskea
siirtolinjateorialla muotoon:
<blockquote>
{| style="width:100%"
|-
|<math>P_L=2\alpha P_{tr}\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.116)
|-
|}
</blockquote>
missä:
* <math>P_L\,</math> = tehohäviö pituusyksikköä kohti
* <math>P_{tr}\,</math> = siirretty teho
* <math>\alpha\,</math> = vaimennusvakio


Koska harjanneputkessa sähkökenttä on harjanteiden välillä lyhimmillään,
Vähähäviöisille johtimille vaimennusvakio on muotoa:
myös läpilyönti voi tapahtua pienemmällä jännitteellä kuin harjanteettomassa
<blockquote>
tavallisessa suorakaideputkessa.  Näin harjanneputken maksimi tehokesto on
{| style="width:100%"
pienempi, kuin suorakaideputkella.
|-
|<math>\alpha = \frac{1}{2}\left(R\sqrt{\frac{C}{L}} +
                                G\sqrt{\frac{L}{C}}\right)\,</math>
|align=right style="width:100%"|(eq.117)
|-
|}
</blockquote>

Nykyinen versio 18. kesäkuuta 2005 kello 21.05


Tämä artikkeli menee syvälle aaltoputkien matematiikassa. Etenkin jos Maxwell ja osittaisdifferentiaalit ovat ystäviäsi, astu rohkeasti eteenpäin. Vaikka ne eivät oliskaan ystäviäsi, tästä pitäisi saada pohjaymmärrystä siihen, miksi lopputuloksena olevat yhtälöt ovat sellaisia kuin ovat.

Tiivistettyjä lopputuloksia esitetään "Teoria" nimisessä osassa aaltoputki artikkelissa.

Englanninkielinen termi aaltoputkelle on: waveguide, koska se ohjaa (guide) sähkömagneettista energiaa sisällään.

Yleistä

Sähkömagneettista tehoa voidaan siirtää ontossa johdeputkessa. Kun sähkömagneettista kenttää rajoitetaan tällä tavalla, sen etenemistavat poikkeavat vapaan avaruuden tilanteesta. Johtavat seinämät sallivat sähkömagneettisen kentän olemassaolon vain kun johteen pintaa pitkin ei ole sähkökenttää. Aaltoputken ominaisuudet riippuvat täten sen muodosta ja koosta. Erilaiset epäjatkuvuudet aaltoputkessa muuttavat sen siirtolinjaominaisuuksia ja näitä ominaisuuksia voidaan käyttää tuottamaan induktiivista- tai kapasitiivista reaktanssia.

Sähkö- ja magneettikenttien kuviot ovat erilaisia eri moodeissa ja niille onkin kehitetty vakio nimistö sen mukaan, onko sähkökenttä (E) vai magneettikenttä (M) nolla etenemissuuntaan (putken pituusakseli) (T = Transversal = poikittainen) josta saadaan kolme yhdistelmää: TE, TM, TEM. Aaltoputkissa vain TE ja TM ovat mahdollisia. Näihin lisätään suffiksit (TEmn, TMmn), jotka kertovat että montako kertaa kyseinen kenttä muuttuu annetulla akselilla.

Merkintätapa on, että ensimmäinen numero (m) on suorakaideputken pidemmän sivun (a) suuntaan olevien puoliaaltojen määrän ja toinen (n) on lyhyemmän sivun (b).

Pyöreälle putkelle ensimmäinen numero (m) on putken sisäpinnan ympäri olevien täysien sähkökentän aaltojen määrä (ei puoliaaltojen!) ja toinen (n) on putken lävistäjän läpi olevien puoliaaltojen määrä.

Seuraavaksi kirjoitetaan Maxwellin yhtälöillä suorakulmaisen aaltoputken sisäisten kenttien olemus ensin tavallisessa oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa, jossa z on putken pituussuuntaan ja positiivinen signaalin etenemissuuntaan.

Pyöreän aaltoputken tarpeisiin tehdään sama harjoitus polaarikoordinaatistolla, jossa z on samoin kuin suorakulmaisella tapauksella.

Pyörittelemällä Maxwellin yhtälöitä ja kieltämällä tapaus: m = n = 0 saadaan sitten...

Suorakaideaaltoputki

Suorakaideaaltoputki on ontto metalliputki, jonka poikkileikkaus on suorakaide. Putken johtavat seinät pitävät sähkömagneettisen kentän sisällään ja näin ohjaavat niitä. Useita erilaisia sähkömagneettisten kenttien konfiguraatioita ('moodeja') voi samanaikaisesti olla olemassa aaltoputkessa.

Kun sähkömagneettisen kentän "aallot" kulkevat pitkin johdetta (putkea), ne heijastelevat edestakaisin seinien välillä. Tästä seuraa, että joko sähkökenttä tai magneettikenttä on etenemissuuntainen, eli se ei enää olekaan poikittainen sähkömagneettinen aalto (Transversal electromagnetic wave - TEM). Oheinen kuva esittää, miten mikä tahansa säännöllinen tasoaalto voidaan häviöttömässä johteessa esittää TE ja TM -aalloiksi.

Tasoaallon heijastuminen aaltoputkessa

Kun aallonpituus on se jaettavissa putken pituussuuntaiseen () ja siihen nähden kohtisuoraan ('normaaliin', ) yhtälöinä:

(eq.1)

missä on heijastuvan aallon heijastuskulma ja on saapuvan signaalin aallonpituus vapaassa väliaineessa (jos putkessa olisi jotain muuta kuin ilmaa/tyhjöä.)

Aaltoputkessa oleva tasoaalto on nähtävissä kahtena komponenttina: ensimmäinen on seisova aalto joka on kohtisuorassa putken heijastavia seiniä kohtaan ja toinen on liikkuva aalto joka kulkee heijastavien seinien kanssa samaan suuntaan. Häivöttömässä aaltoputkessa nämä etenemistila (moodit) voidaan luokitella olemaan joko transverse electric (TE), tai transverse magnetic (TM).

Suorakaideputkissa näitä moodeja kutsutaan nimillä: TEmn ja TMmn, missä m laskee puolia aallonpituuksia sähkö- tai magneettikentän voimakkuuksia x-koordinaatin (yleensä suorakaideputken pidemmän sivun) suuntaan. Samoin n kertoo puolien aallonpituuksien määrän y-koordinaatin (yleensä suorakaideputken lyhyemmän sivun) suuntaan.

Aaltoyhtälöiden ratkaisuja suorakulmaisissa koordinaateissa

Aaltoyhtälöille voidaan tarjota ratkaisut sekä aika- että taajuusdomaineissa. Yksinkertaisuuden vuoksi käsittelemme nyt kuitenkin vain siniaallon vakaan tilan (steady state, tai taajuusdomain!) ratkaisuja oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa.

Sähköiset ja magneettiset aaltoyhtälöt voidaan esittää taajuusdomainissa seuraavin vektoriyhtälöin:

(eq.2-E)
(eq.2-H)

jossa:

(eq.3)

Suorakulmaisissa (ja yleensä oikeakätisissä) koordinaateissa lausuttavat E tai H noudattavat kompleksista skalaariaaltoyhtälöä, alias Helmholtzin yhtälöä.

(eq.4)

Helmholtzin yhtälö suorakulmaisissa koordinaateissa on:

(eq.5)

Tämä on lineaarinen ja homogeeninen osittaisdifferentiaaliyhtälö kolmessa ulottuvuudessa. Käyttämällä muuttujien erottelua, ratkaisuksi saadaan:

(eq.6)

missä esim. on funktio pelkän x-koordinaatin suhteen.

Sijoittamalla yhtälö (eq.6) yhtälöön (eq.5) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.6), saadaan:

(eq.7)

Koskapa edellisten kolmen termin summa on vakio ja jokainen niistä termeistä on oma itsenäinen riippumaton muuttuja, jokaisen osatermin pitää olla vakion kokoinen.

Olkoot yllä olevat kolme termiä: , osittaisdifferentiaalin erottelu voidaan esittää muodossa:

(eq.8)

Yleinen ratkaisu kullekin (eq.7) differentiaaliyhtälölle on:

(eq.9-x)
(eq.9-y)
(eq.9-z)

ja ne ovat käännettävissä muotoon:

(eq.10-x)
(eq.10-y)
(eq.10-z)

Suorakulmaisissa koordinaateissa Helmholtz yhtälöjen täydet ratkaisut ovat näin ollen:

(eq.11)

Aaltojen eteneminen aaltoputkessa ajatellaan konvention mukaan olevan positiiviseen z-koordinaatin suuntaan. On myöskin huomiolle pantavaa, että aaltoputken etenemisvakio putkessa poikkeaa putkea täyttävän väliaineen etenemisvakiosta (). Olkoot:

(eq.12)

missä

(eq.13)

yleensä tämä tunnetaan termillä cutoff wave number.

Häviöttömälle eristeelle/täyteaineelle käytämme sijoitusta ja saamme:

(eq.14)

Etenemävakiolle aaltoputkissa saamme kolme eri tapausta:

Tapaus 1:
Aallon etenemistä ei tapahdu (vaan voimakasta häipymistä) jos ja . Edellä oleva on ns. kriittinen raja alarajataajuudelle ja se voidaan muotoilla:
(eq.15)
Tapaus 2:
Aaltomuoto etenee putkessa, jos ja:
(eq.16)

Tämä merkitsee, että taajuuden pitää olla alarajan yläpuolella, jotta aaltomuoto etenisi putkessa.

Tapaus 3:
Aaltomuoto vaimenee, jos ja:
(eq.17)

joka kertoo, että operoitaessa taajuudella joka on alarajan alapuolella, aaltomuoto vaimenee eksponentiaalisesti suhteessa tekijään , eikä aaltomuoto etene, koska etenemisvakio on reaaliluku.

Siksi ratkaisuksi Helmholtzin yhtälölle suorakulmaisissa koordinaateissa voidaan muotoilla:

(eq.18)

TE-muodot suorakulmaisessa aaltoputkessa

Käytämme edelleen oletusta, että aaltomuodot etenevät positiiviseen z-akselin suuntaan oikeakätisessä suorakulmaisessa koordinaatistossa.

TEmn-etenemismuotojen ominaispiirre aaltoputkessa on, että . Toisin sanoen, magneettikentän z-komponentin, , pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa. Seuraten edellä mainitusta Helmholtzin yhtälöstä:

(eq.19)

jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:

(eq.20)

jota rajoittavat annetut rajaehdot, missä: ja sijoitettiin yhtälöön. Häivöttömälle eristeelle Maxwellin curl-yhtälöt taajuusdomainissa ovat:

(eq.21-E)
(eq.21-H)

suorakulmaisissa koordinaateissa niiden komponentit ovat:

(eq.22-Hx)
(eq.22-Hy)
(eq.22-Hz)
(eq.22-Ex)
(eq.22-Ey)
(eq.22-Ez)

Sijoittamalla edellisiin yhtälöihin ja , saadaan yksinkertaisemmat yhtälöt:

(eq.23-Hx)
(eq.23-Hy)
(eq.23-Hz)
(eq.23-Ex)
(eq.23-Ey)
(eq.23-Ez)

Ratkaisemalla näistä kuudesta yhtälöstä muuttujan suhteen ja tekemällä sijoitus , saadaan TE-moodin kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:

(eq.24-Ex)
(eq.24-Ey)
(eq.24-Ez)
(eq.24-Hx)
(eq.24-Hy)
(eq.20)(eq.24-Hz)

Differentioimalla yhtälö (eq.24-Hz) x:n ja y:n suhteen ja sitten sijoittamalla tulokset muista (eq.24) ryhmän yhtälöistä siihen, saadaan varsinaiset kenttäyhtälöt.

Rajatilojen määritykset sovitetaan saatuihin uusiin yhtälöihin siten, että joko E-kentän tangentti, tai H-kentän normaali katoaa johteiden pinnoilla. Koska silloin , on kun y = 0 tai b. Siten . Koskapa silloin kun x = 0 tai a. Siten myös .

Noin ylipäätään voidaan vetää johtopäätös, että :n normaalin derivaatan pitää kadota johtavalla pinnalla, eli johteen seinillä:

(eq.25)

Tästä seuraa, että magneettikenttä positiiviseen z-akselin suuntaan voidaan kirjoittaa muotoon:

(eq.26)

missä on amplitudivakio.

Sijoittamalla yhtälö (eq.26) ryhmän (eq.24) yhtälöihin, saadaan TEmn kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa:

(eq.27-Ex)
(eq.27-Ey)
(eq.27-Ez)
(eq.27-Hx)
(eq.27-Hy)
(eq.26)(eq.27-Hz)

edellä m ja n ovat ei-negatiivisia kokonaislukuja, mutta arvo m = n = 0 ei ole sallittu.


Aloitetaan koostamaan muutamia strategisia yhtälöitä:

Apumuuttuja:

(eq.28)

on signaalin vaihenopeus putken sisäisessä eristemateriaalissa, ilmalle/tyhjölle se on valonnopeus.

Yhtälön (eq.12) mukaan ns. Cutoff wave number on:

(eq.29)
(eq.30)

jossa a ja b on metreinä.

Yhtälön (eq.15) mukaan aaltoputken alarajataajuus on:

(eq.31)

jota vastaava aallonpituus:

(eq.32)

Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista !

Etenemisvakio (tai tässä vaihevakio) kuten yhtälö (eq.14) sen ilmaisee on lausuttavissa muodossa:

(eq.33)

Vaihenopeus positiivizeen z-akselin suuntaan:

(eq.34)

Ominaisaaltoimpedanssi TE-moodeille voidaan lausua yhtälöistä (eq.23-Hx ja eq.23-Hy) johtamalla muotoon:

(eq.35)

missä: on eristeen ominaisimpedanssi.

Aaltoputken aallonpituus on:

(eq.36)

missä: on aallonpituus putken sisäeristeessä.

TM-aaltoputkimoodit suorakaideputkelle

TMmn-etenemismuotojen ominaispiirre aaltoputkessa on, että . Toisin sanoen, sähkökentänkentän z-komponentin, , pitää olla olemassa, että energiaa siirtyisi putkessa. Seuraten edellä mainitusta, Helmholtzin yhtälöstä tulee:

(eq.37)

jolle saadaan ratkaisu joka on muotoa:

(eq.38)

jonka varsinaista ratkaisua varten sitä täytyy rajoittaa rajapintaehdoilla. Tämä on samanlaista, kuin TE-moodien haku.

Rajapintaehto vaatii, että kenttä häviää (nollaan) aaltoputken seinillä, koska sähkökentän tangenttikomponentin () tulee olla nolla johtavalla pinnalla. Näin ollen koska kun , silloin . Samoin -ehto reunoilla 0, b pakottaa: . Näin yhtälö (eq.38) pelkistyy muotoon:

(eq.39)

missä .

Jos m tai n ovat nollia, kentät vaimenevat nollaan. Siksi suorakulmaisessa putkessa ei ole TM01 tai TM10 -moodeja, jonka vuoksi TE10-moodi on dominoiva suorakulmaisessa putkessa, jonka a > b.

Tapaukselle saadaan kenttäyhtälöt laventamalla :

(eq.40-Hz)
(eq.40-Hy)
(eq.40-Hx)
(eq.40-Ex)
(eq.40-Ey)
(eq.40-Ez)

Näiden yhtälöiden samanaikainen ratkaisu :n suhteessa muuttujille ja tekemällä sijoitus , saadaan kenttäyhtälöt TM-moodeille:

(eq.41-Ex)
(eq.41-Ey)
(eq.41-Ez)(eq.39)
(eq.41-Hx)
(eq.41-Hy)
(eq.41-Hz)

Differentoimalla edellä olevat yhtälöt x:n ja y:n suhteen sekä sijoittamalla tulokseen yhtälöiden (eq.41) tulokset saadaan varsinaiset TMmn-moodin kenttäyhtälöt suorakulmaisessa aaltoputkessa muotoon:

(eq.42-Ex)
(eq.42-Ey)
(eq.42-Ez)(eq.39)
(eq.42-Hx)
(eq.42-Hy)
(eq.42-Hz)

Useimmat TM-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä TE-moodin kanssa, mutta yksi poikkeuskin on:

Alarajataajuus on kuten TE-moodilla yllä.

Etenemisvakio on kuten TE-moodilla yllä.

Vaihenopeus on kuten TE-moodilla yllä.

Ominaisaaltoimpedanssi TM-moodeille voidaan lausua:

(eq.43-Zg)

missä: on eristeen ominaisimpedanssi kuten TE-moodilla.

Aaltoputken aallonpituus on kuten TE-moodilla.

Tehon siirto suorakulmaisessa aaltoputkessa

Aaltoputkessa siirrettävä teho ja putken seinämähäviöt voidaan laskea kompleksisessa Poynting teoreemalla. Lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa aaltoputki on äärettömän pitkä suhteessa aallonpituuteen ja että se on päätetty ideaaliseen kuormaan siten, ettei päistä tule heijastuksia. Aaltoputkessa siirrettävä teho on lausuttavissa:

(eq.44)

Häviöttömälle eristeelle saadaan aaltoputken läpi kulkevan tehon aika-keskiarvo lausuttua:

(eq.45)

missä:

Näin TEmn-moodeille on keskimääräinen suorakaideaaltoputken läpi kulkeva teho:

(eq.46-TE)

Vastaavasti TMmn-moodeille se on:

(eq.46-TM)

edellä on eristeaineen ominaisimpedanssi.

Tehohäviö suorakulmaisessa aaltoputkessa

Suorakulmaisessa aaltoputkessa on kahdenlaisia häviöitä:

  1. eristeaineen häviöt
  2. putken seinien ohmiset häviöt

Eristeaineen häviöt

Aloitetaan asian tarkastelu putkea täyttävän eristeaineen (tyhjön/ilman) häivöistä. Pienihäviöisen rajattoman eristeaineen (missä ) tasoaallon etenemisvakio voidaan esittää:

(eq.47)

Näin suorakulmaisen aaltoputken eristeaineen häviöt TEmn ja TMmn-moodeissa ovat:

TE-mode: (eq.48-TE)
TM-mode: (eq.48-TM)

Taajuuden f ollessa paljon yli rajataajuuden (), vaimennusvakio lähestyy rajattoman eristeaineen ominaisuuksia (eq.47). Mutta kun taajuus on paljon alle rajataajuuden, vaimennusvakio kasvaa erittäin suureksi ja aaltomuoto ei käytännössä etene.

Aaltoputken seinien tehohäviöt

Seuraavaksi tutkitaan aaltoputken seinissä tapahtuvia tehohäviöitä. Aaltoputkessa etenevien sähkö- ja magneettikenttien intensiteetit voidaan lausua muodossa:

(eq.49-E)
(eq.49-H)

missä ja ovat kenttäintensiteetit z-akselilla kohdassa .

On huomionarvoista todeta, että pienihäviöisessä putkessa tehovirran aikakeskiarvo pienenee suhteessa tekijään . Näin ollen:

(eq.50)

Erityisesti kun ja :

(eq.51)

Lopulta:

(eq.52)

missä on tehohäviö yksikköpituutta kohti.

Koskapa sähkö- ja magneettikentät aaltoputken johdepinnalla vaimenevat eksponentiaalisesti mentäessä syvemmälle seinämän aineeseen, on helpompi määritellä aaltoputken pinnan ominaisvastus:

(eq.53)

missä (rho) seinämän materiaalin ominaisvastus ohmi-metriä, (sigma) johtavuus siemensseinä, (delta) tunkeumasyvyys metreinä.

Tehohäviö per pituusmittayksikkö saadaan integroimalla pituusmittayksikön matkalla johteen pinnan tehotiheys:

W/yksikköpituus (eq.54)

missä on johteen seinällä olevan magneettikentän intensiteetin tangenttikomponentti. Sijoittamalla yhtälöt (eq.45) ja (eq.54) yhtälöön (eq.52) saadaan:

(eq.55)

missä:

(eq.56)
(eq.57)

Pyöreä aaltoputki

Pyöreä aaltoputki on poikkileikkauksen muotoaan lukuunottamatta kuten suorakaideputki ja se kykenee kuljettamaan sisällään sähkömagneettista tasoaaltoa.

Muunkinlaiset poikkileikkauksen geometriat kykenevät kuljettamaan sähkömagneettista energiaa, esim. elliptiset putket.

Aaltoyhtälöt sylinterikoordinaateissa

Aivan kuten edellä suorakaideputkille, tässäkin pitäydytään vain siniaaltojen pysyvän olotilan ( = taajuusdomainin ) ratkaisujen etsintään.

Käytettävä koordinaattijärjestelmä:

  • (fii): x-y -tason origon ympäri x-akselista laskettava kulma
  • r: Etäisyys z-akselista
  • a: aaltoputken sisäpinnan säde
  • z: z-koordinaatti, l. etäisyys x-y-tasosta.

Skalaarimuotoinen Helmholtz-yhtälö sylinterikoordinaateissa saa muodon:

(eq.58)

Käyttäen muuttujien erottelua tämä saadaan muotoon:

(eq.59)

missä:

  • = r-koordinaatin funktio
  • = -koordinaatin funktio
  • = z-koordinaatin funktio

Sijoittamalla yhtälö (eq.59) yhtälöön (eq.58) ja jakamalla tulos yhtälöllä (eq.59), saadaan:

(eq.60)

Koskapa kolmen riippumattoman termin summa on vakio, jokaisen kolmesta termistä pitää olla vakio. Asetetaan nyt kolmas termi vakioksi :

(eq.61)

Yhtälön ratkaisu on muotoa:

(eq.62)

missä on aallon etenemisvakio aaltoputkessa.

Sijoittamalla kolmanneksi termiksi yhtälön (eq.60) vasemmalle puolelle ja kertomalla saatu yhtälö :lla, saadaan:

(eq.63)

Tuon toinen termi on pelkästään :n suhteen oleva funktio, joten sijoittamalla sen paikalle vakio: , saadaan:

(eq.64)

Tälle yhtälölle löytyy ratkaisuksi myös harmoninen funktio:

(eq.65)

Korvaamalla yhtälön (eq.63) termi termillä ja kertomalla tulos :llä, saadaan:

(eq.66)

tämä on n-kertaluvun Besselin-funktio, missä:

(eq.67)

joka tunnetaan Besselin funktion ominaisyhtälönä. Häviöttömälle aaltoputkelle tämä ominaisyhtälö sieventyy muotoon:

(eq.68)

Tämän Besselin yhtälön ratkaisut ovat:

(eq.69)

missä on n:nnen kertaluokan ensimmäisen tyypin Besselin funktio joka kuvaa putken sisällä seisovaa aaltoa r:n arvoilla nollasta a:han. Samaan tapaan on n:nen kertaluvin toisen tyypin Besselin funktio joka kuvaa seisovaa aaltoa: r:n ollessa a:ta suurempi.

Näin saamme Helmholtzin yhtälön ratkaisuksi sylinterikoordinaateissa:

(eq.70)

Kuitenkin kun , on ja funktio lähestyy ääretöntä ja siksi . Tästä kaikesta seuraa, että z-akselilla kentän täytyy olla äärellinen.

Tekemällä lisää trigonometrista jumppaa, saamme (eq.70):n sin/cos termeistä:

(eq.71)

josta edelleen Helmholtzin yhtälö pelkistyy:

(eq.72)

TE-aaltoputkimoodit pyöreälle putkelle

Katsotaan tilannetta, jossa aalto etenee putkessa positiiviseen z-akselin suuntaan edellä esitellyin koordinaatein.

Pyöreän aaltoputken TEnp-moodeille tunnusomaista on, että Tämä tarkoittaa, että magneettikentän z-komponentin pitää olla olemassa jotta putkessa esiintyy energian siirtoa. Helmholtzin yhtälö :lle sylinterimäisessä putkessa on lausuttavissa:

(eq.73)

sen ratkaisu on yhtälön (eq.72) mukaan:

(eq.74)

joihin vaikuttavat vielä reunaehdot..

Häviöttömälle eristeaineelle (tyhjölle), Maxwellin curl-yhtälöt taajuus-domainissa ovat:

(eq.75-H)
(eq.75-E)

Sylinterikoordinaateissa näiden komponenttiesitys on:

(eq.76-Hr)
(eq.76-Hp)
(eq.76-Hz)
(eq.76-Er)
(eq.76-Ep)
(eq.76-Ez)

Kun differentiaatio korvataan ja sähkökentän z-komponentti nollalla, sekä tehdään sijoitus , saadaan TE-moodin yhtälöt pyöreässä aaltoputkessa :n suhteen lausuttuna:

(eq.77-Er)
(eq.77-Ep)
(eq.77-Ez)
(eq.77-Hr)
(eq.77-Hp)
(eq.77-Hz)

Aaltoputkessa yhtälöiden ratkaisuissa putken sisäpinnalla pitää sähkökentän komponentin kadota, tai että magneettikentän r-komponentin pitää kadota. Näinollen:

kun     
kun     

Tämä ehto voidaan lausua myös yhtälön (eq.74) tapaan muodossa:

(eq.78)

ja siinä nimenomaan:

(eq.79)

missä on :n derivaatta.

Koskapa on oskilloiva funktio, myös on oskilloiva. Tästä seuraa, että on olemassa ääretön määrä arvoja, jotka toteuttavat yhtälön (eq.78) ehdon. Nämä pisteet ovat paikallisia maksimeja ja minimejä Besselin funktiolla.

p:nnes nolla TEnp moodeille
p n= 0 1 2 3 4 5
1 3.832 1.841 3.054 4.201 5.317 6.416
2 7.016 5.331 6.706 8.015 9.282 10.520
3 10.173 8.536 9.969 11.346 12.682 13.987
4 13.324 11.706 13.190

Koska pienin arvo on moodilla TE11, se on pyöreän aaltoputken dominoiva TE-moodi. Kuten myöhemmin näemme, TM-moodien pienin indeksi on tätä suurempi ja siksi tämä TE-moodi on myös pyöreän aaltoputken dominoiva moodi.


Kirjoittamalla :n arvot muotoon:

(eq.80)

Sijoittamalla yhtälö (eq.74) yhtälöihin (eq.77), sekä käyttämällä ekvivalenttiutta: saamme:

(eq.81-Er)
(eq.81-Ep)
(eq.81-Ez)
(eq.81-Hr)
(eq.81-Hp)
(eq.81-Hz)

edellä n = 0, 1, 2, 3, ... ja p = 1, 2, 3, 4, ...

Moodin ensimmäinen indeksi n esittää täysiä kenttävoimakkuuden muutosjaksoja täyden poikittaisen kierroksen matkalla. Toinen indeksi p kertoo säteittäisen sähkökentän nollien määrän ja jos z-akselille tarjotaan nollaa, sitä ei hyväksytä.

Vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:

(eq.82)

joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.

Etenemisvakiota määrittävät ryhmän (eq.77) yhtälöt ja se on:

(eq.83)


Cutoff wave number on sellainen, missä moodin etenemisvakio katoaa:

(eq.84)

Alarajataajuus on puolestaan:

(eq.85)

sitä vastaava aallonpituus:

(eq.85)

Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!

TE-moodin vaihenopeus:

(eq.86)

Aallonpituus:

(eq.87)

jossa on aallonpituus täytteenä olevassa eristeaineessa.

Aaltoimpedanssi:

(eq.88)

missä on eristeaineen ominaisimpedanssi.

TM-aaltoputkimoodi pyöreälle putkelle

Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta, jossa magneettikenttä on etenemäsuuntaan nähden poikittainen, Transverse Magnetic eli TM.

Pyöreässä aaltoputkessa TMnp-moodin ominaispiirteenä on: . Samanaikaisesti sähkökentän z-komponentin pitää poiketa nollasta, jotta aaltoputkessa tapahtuu energian siirtoa. Tästä seuraten saamme Helmholtzin yhtälön komponentille muotoon:

(eq.89)

sille saadaan yhtälön (eq.72) mukaan ratkaisuksi:

(eq.90)

jota rajoittavat muutamat reunaehdot, mm. että sähkökentän tangenttiaalinen komponentti katoaa aaltoputken sisäpinnalla, eli: kun Tästä seuraa, että:

(eq.91)

Koskapa on oskilloivien funktioiden joukko, sille on olemassa ääretön määrä ratkaisuja (juuria). Muutamia alkupään juuria tarjotaan oheisessa taulukossa:

p:nnes nolla TMnp moodeille
p n= 0 1 2 3 4 5
1 2.405 3.832 5.136 6.380 7.588 8.771
2 5.520 7.106 8.417 9.761 11.065 12.339
3 8.645 10.173 11.620 13.015 14.372
4 11.792 13.324 14.796

Näistä arvoista pienin on moodilla, TM01 joka on siten TM-moodeista dominoiva, mutta on silti isompi, kuin TE-moodin pienin ja siten ei ole aaltoputken dominoiva moodi.


Ehdolla ja pyöreän aaltoputken kenttäyhtälöistä muodostuu sijoitusten ja jälkeen:

(eq.92-Er)
(eq.92-Ep)
(eq.92-Ez)
(eq.92-Hr)
(eq.92-Hr)
(eq.92-Hz)

Differentoimalla yhtälö (eq.90) z:n suhteen ja sijoittamalla tulos yhtälöryhmään (eq.91), sekä tekemällä sijoitukset: , sekä missä n = 0, 1, 2, 3, ... ja p = 1, 2, 3, 4, ... saadaan pyöreän aaltoputken TMnp-moodin kenttäyhtälöiksi:

(eq.93-Er)
(eq.93-Ep)
(eq.93-Ez)
(eq.93-Hr)
(eq.93-Hp)
(eq.93-Hz)

Useimmat TM-moodin ominaisyhtälöistä ovat identtisiä TE-moodin kanssa, mutta jotkin eivät ole. Seuraavassa esitellään kaikki eroavat:

Apumuuttujana käytettävä vaihenopeus putken sisällä olevassa eristeaineessa:

joka ilmalle/tyhjölle on käytännössä valonnopeus.

Etenemisvakio on muotoa: (vertaa eq.83)

(eq.94)

Cutoff wave number on sellainen, missä etenemisvakio katoaa (nollaan):

(eq.95)

Moodin alarajataajuus:

(eq.96)

sitä vastaava aallonpituus:

(eq.97)

Huomio: Tämä ei riipu putken täyteaineen ominaisuuksista!

TM-moodin vaihenopeus on sama yhtälö, kuin TE-moodilla. (eq.86)

Aallonpituus on sama yhtälö, kuin TE-moodilla. (eq.87)

Aaltoimpedanssi on sama yhtälö, kuin TE-moodilla. (eq.88)

TEM-moodit pyöreässä aaltoputkessa

Moodi jossa sekä sähkö- että magneettikentät ovat poikittaisia (transverse electric and transverse magnetic: TEM) tunnetaan myös siirtolinjamoodeina ja sen tuntomerkki on:

Tässä tilanteessa sekä sähkökenttä, että magneettikenttä on poikittainen suhteessa etenemäsuuntaan, eikä sellainen moodi voi esiintyä ontossa aaltoputkessa. Sen sijaan se esiintyy koaksiaalisessa siirtolinjassa tai parijohdossa. TEM-moodin analyysi esittää erinomaisesti piiriteorian ja kenttäteorian analogisuuden.

Käytettävä koordinaattijärjestelmä koaksiaalijohdon analyysissä:

  • (fii): x-y -tason origon ympäri x-akselista laskettava kulma
  • r: Etäisyys z-akselista
  • a: ulkojohtimen sisäpinnan säde
  • b: sisäjohtimen ulkopinnan säde
  • z: z-koordinaatti, l. etäisyys x-y-tasosta.

Maxwellin curl-yhtälöt sylinterimäisissä koordinaateissa:

(eq.98-H)
(eq.98-E)

tekemällä sijoitukset ja saadaan:

(eq.99-Hp)
(eq.99-Hr)
(eq.99-Hz)
(eq.99-Ep)
(eq.99-Er)
(eq.99-Ez)

Sijoittamalla yhtälö (eq.99-Hr) yhtälöön (eq.99-Ep) saadaan koaksiaalin TEM-moodin etenemisvakio:

(eq.100)

Vertaamalla edellä saatua yhtälöä pyöreän aaltoputken yhtälön (eq.68) kanssa:

(eq.101)

havaitaan, että:

(eq.102)

joka merkitsee, että TEM-moodin alarajataajuus koaksiaalilinjalle on nolla, joka on sama kuin tavallisella siirtolinjalla.

TEM-moodin vaihenopeus voidaan lausua yhtälöllä (eq.100) muodossa:

(eq.103)

joka valonnopeus kaapelin eristeessä.

TEM-moodin aaltoimpedanssi löytyy joko yhtälöillä (eq.99-Hp) ja (eq.99-Ep), tai (eq.99-Hr) ja (eq.99-Er) muodossa:

(eq.104)

joka on kaapelin eristeaineen aaltoimpedanssi.

Ampèren laki lausii, että magneettikentän H viivaintegraali mitä tahansa suljettua viivaa pitkin on täsmälleen yhtäsuuri, kuin sen viivan sisäänsä sulkema virta, eli:

(eq.104)

missä I on kompleksinen virta, jota tukemaan tarvitaan koaksiaalin keskijohdin.

Yhteen vetona TEM-moodin ominaisuudet häviöttömässä eristeessä ovat:

  1. Alarajataajuus on nolla
  2. Sitä kuljettava siirtolinja on kaksijohteinen järjestelmä
  3. Sen aaltoimpedanssi on eristeaineen impedanssi
  4. Sen etenemisvakio on eristeaineen etenemisvakio
  5. Sen vaihenopeus on valonnopeus eristeaineessa.

Tehon kulkeminen pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa

Kuten suorakulmaistenkin aaltoputkien tapauksessa, on tehon kulkeminen laskettavissa pyöreissä aaltoputkissa Poynting teoreemalla. Häivöttömälle eristeelle aikakeskiarvotettu tehonsiirto pyöreässä aaltoputkessa saadaan muotoon:

(eq.105)
(eq.106)

missä = johteen aaltoimpedanssi, ja a = aaltoputken säde.

Sijoittamalla kiinnostuksen kohteena olevalle moodille yhtälöön (eq.105) saadaan putkessa sillä moodilla kulkeva teho.

TEnp-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi kuljetettu teho on:
(eq.107)

missä on sisäeristeen ominaisimpedanssi.

TMnp-moodeille keskimääräinen aaltoputken läpi kuljetettu teho on:
(eq.108)
TEM-moodeilla keskimääräinen teho koaksiaalilinjan, tai avoparijohdon läpi on:
(eq.109)


Merkitsemällä koaksiaalin keskijohtimen kautta kulkevaa virtaa:

(eq.110)

saadaan johtimen ympärillä olevan magneettikentän voimakkuudeksi Ampèren lain mukaan:

(eq.111)

Potentiaaliero ulkojohtimesta keskijohtimeen on:

(eq.112)

Koaksiaalilinjan ominaisimpedanssi on:

(eq.113)

missä on eristeaineen ominaisimpedanssi.

TEM-moodeilla koaksiaalilinjaa pitkin kulkeva teho on yhtälön (eq.109) mukaan:

(eq.114)

Sijoittamalla yhtälöstä (eq.112) yhtälöön (eq.114) saadaan:

(eq.115)


Tehohäviöt pyöreässä aaltoputkessa tai koaksiaalilinjassa

Teoria ja yhtälöt jotka on edellä johdettu TE- ja TM-moodeille suorakulmaisessa putkessa toimivat myös pyöreässä putkessa. Tehohäviöt TEM-moodisessa koaksiaalisessa linjassa voidaan laskea siirtolinjateorialla muotoon:

(eq.116)

missä:

  • = tehohäviö pituusyksikköä kohti
  • = siirretty teho
  • = vaimennusvakio

Vähähäviöisille johtimille vaimennusvakio on muotoa:

(eq.117)