Radio autossa
Radioamatööriradion voi asentaa myös autoon. Tällöin voi osallistua 4 m, 2 m tai 70 cm työmatkarinkuloihin, kysellä lomamatkalla paikallisilta neuvoja tms. Myös HF:llä on 40 m ja 80 m bandeilla autorinkuloita. Ylemmillä HF-bandeilla voi workkia ulkomaille ajaessaan. 6 m on kesäaikaan hauska bandi, ES-keleissä saa yhteyksiä helposti ympäri Eurooppaa autoasemaltakin.
Liikennöintiprotokolla
Mobileradio on päällä yleensä muutaman kymmenen minuuttia matkan kestosta riippuen. Tämän vuoksi kusojen saamiseksi noudatetaan seuraavaa protokollaa:
Aina kun lähdet liikkeelle ja laitat radion päälle, "ilmoittaudu" ripiitterillä sanomalla oma koolisi. Samoin toimitaan, kun saavutaan ripiitterin kuuluvuusalueelle. Näin ennen sinua radionsa avanneet kuulevat sinut ja voivat pitää kanssasi kuson. Vastaavasti sinun jälkeesi radionsa avaavat huutavat kutsunsa, jolloin sinä voit vastata heille. Kusojahan ei synny, jos kaikki vaan kuuntelevat :)
Vieraalla paikkakunnalla
Suomalaiseen radioamatööriperinteeseen kuuluu, että vieraspaikkakuntalaisille ei ripiitterillä vastata ;) Tämän hiljaisuuden muurin voi kuitenkin tarvittaessa murtaa esittämällä kysymyksensä tyhjälle bandille tyyliin: "Olisko täällä ketään kuulolla, joka osaisi neuvoa mistä löytyisi rengasliike? Ooohoo kaks äks yy zet kyselee...". Tai "Mistäköhän saisi tähän aikaan hyvää pihviä?" (nykyiset radioamatöörimääräykset eivät enää kiellä tällaista "mainostamista").
Parhaiten toimii kuitenkin vanha kunnon "Missäs täällä on viinakauppa, OH3XYZ/M?" :)
Sähkönsyöttö
Ainoa oikea tapa radion sähköistämiseksi on tuoda sille oma, riittävän tukeva, plusjohto sulakkeen kautta suoraan akulta. Esimerkiksi tupakansytyttimen jännite notkahtaa yleensä liikaa jo alle 5 A virralla. Auton omissa johdoissa on myös tarjolla muun muassa sytytyksen ja elektroniikan aiheuttamia häiriöitä. Muista asentaa sulake heti akun viereen, ja laittaa auton koriin tehtyihin läpivienteihin kunnollinen läpivientikumi. Reititä rigin virtajohto erillään auton johtosarjoista, näin vältät molemminpuoliset häiriöt erityisesti HF/6m-asennuksissa.
Miinuspiuha on paras maadoittaa auton koriin sopivan pultin alle mahdollisimman lähelle rigiä. Rigien ohjekirjat suosittelevat poikkeuksetta myös miinuspiuhan vetämistä suoraan akulle oman sulakkeensa kautta. Tämä on huono tapa kahdestakin syystä. Osa laturin ja akun välisestä paluuvirrasta päätyy kiertämään auton korista koaksiaalin vaipan, rigin piirilevyn ja miinusjohdon kautta akulle. Rigeissä on usein audioasteet lähellä sitä pistettä, missä miinusjohto tulee piirilevylle, ja laturin jännitteessä ratsastava AC-komponentti pääsee heiluttamaan audioasteiden maata. Tästä syntyy se perinteinen "laturin vinku". Toinen vaaran paikka on tilanne, missä akulta moottorille menevä miinusjohdossa on ylimenovastusta (tai se on kokonaan poikki), jolloin ainakin osa startin paluuvirrasta kiertää antennijohjon vaipan kautta radioon ja sieltä radion miinuspiuhaa pitkin akkuun. Tässä ei yleensä auta edes sulake, sillä piirilevyn foliot ovat heikompia kuin isotehoisen rigin 15-30 A hidas sulake.
Virtajohtojen pitää olla riittävän paksut. 25-wattisella rigillä riittävä paksuus moottoritilasta tavaratilaan ulottuvalla johdolla on 2,5 mm^2, 100-wattisella rigillä 10 mm^2. Kun availee sisustuksia ja tekee läpivientejä, kannattaa varata laajennusvaraa esimerkiksi linukkaa tai tehokkaampaa rigiä varten.
Uusissa autoissa sähköt voi ottaa myös peräluukkuun tulevalta autojääkaapin pistokkeelta, jos sen neliöt riittävät sekä rigille että jääkaapille.
Suodatus
Kirpputoreilta voi löytää myös sähkön suodatukseen soveltuvia suodatinmokkuloita. Nokia/Mobira 50/58/59-sarjan koneiden asennustelineessä oleva Evoxin pulikka on todettu hyväksi. Siinä on suodatuksen lisäksi transienttisuoja. Valmiit suodattimet ovat yleensä kuitenkin vain 5-6 A maksimivirroille, joten ne ovat auttamatta alamittaisia nykypäivän isotehoisille rigeille.
Kuva tähän....
HF-antenni
Tähän voisi kirjoittaa juttua HF-mobileantenneista...
VHF/UHF-antenni
Yleensä suositaan melko lyhyitä antenneja, jotta parkkitaloon ajaessa ei tarvitsisi ruuvailla antennia irti. Lyhyt antenni soveltuu kuitenkin suorituskyvyltään lähinnä kaupunkikäyttöön. 2 m bandille helpoin on neljännesaallon piiska, jonka voi lyhentää muutaman euron hintaisesta 6 mm jalalle tarkoitetusta autoradiopiiskasta. 70 cm bandille löytyy kirpputoreilta kerrostettuja "vartti plus viiskasi"-antenneja, huomaa että meikäläiselle NMT- bandille mitoitetut versiot eivät toimi enää 20 MHz alempana, vaan antennin pitää olla joko AutoNet-verkon 440 MHz versio tai Turkin NMT:n 430 MHz versio. Hiukan lyhyeksi katkaistu 2 m bandin 5/8-aallon piiska toimii myös varttiaaltona 6 metrillä.
Markkinoilta löytyy myös hyviä japanilaisvalmisteisia hamikäyttöön tehtyjä yhden, kahden tai useamman bandin antenneja eri pituisina jotka kiinnitetään antennijalkaan M-(japanilainen versio UHF:stä millikierteellä) tai N-liittimellä. Suomalaisten radioamatöörien keskuudessa suosituin tällainen antenni lienee Diamond NR-770R joka metrin pituinen UHF-jalkaan asennettava kahden metrin puoliaalto ja 70cm 2 x 5/8. Jalkavaihtoehtoja on laajasti magneettijalasta ja läpi katon asennettavasta takaluukun reunaan tai kattokaiteeseen kiinnittyvään. Yhtenä hienona ominaisuutena näissä antenneissa on taitettavuus, esimerkiksi erityisen matalaan katokseen ajettaessa antennin saa nopealla kädenliikkeellä käännettyä vaakatasoon.
Dualband-antennin voi myös tehdä itse. 2 m/70 cm GP-ohje
Wimon Diamond-mobileantennitarjonta
Peltiin ruuvattavat antennijalat
6 mm kännykkäantennijalka on usein helpoin ja huomiotaherättämättömin. Näitä saa hamitapaamisten kirpputoreilta, taksi/viranomaisradioasentamoista, tai ainakin aikanaan myös Biltemasta. Tähän jalkaan on vaikea löytää monen bandin tikkua, jossa olisi suuri vahvistus. Varsinaiset hamssiantennit ovat usein M-liitinjalkoja tai nyttemmin myös N-liittimellä. Jenkeissä suositaan myös NMO-liitintä.
Kattopahvien irroittelu antennin asentamista varten voi olla työlästä
, joten voit antaa esim. radiopuhelinasennusliikkeen tehdä työn puolestasi (katso listaa alla). Työ ja antennijalka maksavat yhteensä noin 100 euroa ja säästät aikaa, kirosanoja ja vaivaa. Lisäksi asentaja suojaa jalan kunnolla ja imuroi myöhemmin ruostepilkkuja aiheuttavat pärsät pois sisustuspahvin ja korin välistä.
Jos auton katossa on sisävalo, voi peltiin ruuvattavan antennijalan asennus onnistua helpostikin. Joissain autoissa on lisäjarruvalo katossa. Sen kautta voi asennus onnistua myös, kuten tässä videossa: [1]
Joihinkin automerkkeihin, kuten Opel ja VAG-konsernin tuotteet, saa alkuperäisen radioantennin jalan tilalle tulevaa radiopuhelinantennin jalkaa. Näissä on usein myös GPS-antenni integroituna jalkaosaan.
Konepellin tai peräkontin saumaan asennettavat jalat
Varteenotettava vaihtoehto esim. leasing-autoissa on asentaa antenni erillisellä kulmaraudalla nokkapellin tai peräluukun saumaan.
Nokkapellin sauma on peräkontin saumaa parempi siksi, että nokkapeltiä availlaan harvemmin. Tällaisessa asennuksessa antennikaapeli pitää saada moottoritilasta sisälle. Usein tämä onnistuu käyttämällä samaa läpivientiä sisätilanlämmittimen pistorasian kanssa. Samaa reittiä pitkin voi tuoda akkusähkösyötön.
Nokkapelti on taas häiriömielessä huonompi, sytytyksen ja moottorinohjauksen aiheuttamat häiriöt kytkeytyvät peltiin, ja siitä antennipiirin maihin. Häiriöt kulkeutuvat myös toiseen suuntaan helposti, kojelaudan elektroniikkakin on lähellä.
Peräluukun saumaan asennettu antenni on kohtalaisen kaukana häiriölähteistä ja häiriintyvistä kohteista, ja nykyautoissa kaapeli on yleensä helppo tuoda matkustamoon kaadettavan penkin alta.
Magneettijalat
Magneettijalkoja on monenlaisia. Iso, yli 5 cm magneetti pysyy paikallaan myös moottoritiellä, ainakin jos se on asennettu suoralle pinnalle. 2 cm magneetti ei välttämättä pysy. Miniatyyrimagneettiantennien suorituskyky on huono VHF:llä, koska jalan ja katon välinen kapasitanssi on liian pieni, ja aiheuttaa häviöitä maatason kytkentään.
Magneettiantenni on Suomen olosuhteissa erityisen huono, koska jalan ja pellin väliin kertyy hienoa hiekkapölyä ja suolakuraa, mikä pilaa maalin alta aikayksikön. Magneettiantenni ei ole tarkoitettu pysyvään asennukseen.
Antennin sijoitus
Keskellä kattoa on paras. 2 m viiskasi (120 cm pitkä) on hyvä laittaa takaluukun kylkeen tai joissain autoissa takaluukun sivulla kulkevaan vaakasuoraan pintaan. Wanhoissa autoissa reiän voi porata auton merkin taakse, jos haluaa reiän meikata myöhemmin pois.
Diplekseri
Useamman radion voi yhdistää samaan antenniin diplekserillä, tai vastaavasti useamman antennin yhteen monen bandin radioon. Näitä saa kaupasta tai voi rakentaa itse:
OH3MCK:n ohje 2 m/70 cm diplexerin rakentamiseksi
Häiriöt
Joidenkin radioiden lähete sisältää kohinaa myös ei toivotuilla taajuuksilla, kuten BC-radiotaajuuksilla. APRS-käytössä tämä voi ottaa pattiin. Ongelmaan voi auttaa yksinkertainen suodatin
Radion asennuspaikka
Jos radion rungon saa erotettua käyttölaitteesta on asentaminen mukavampaa. Sopivia paikkoja ovat esim:
- Takaluukun lokerot
- Vararenkaan keskiö
- Hansikaslokeron taakse (varsinkin ilmastoimattomissa autoissa siellä on tilaa)
- Penkkien alle
Asennuksessa kannattaa huomioida ilmanvaihto. Virsikirjan kokoinen pakkopuhallettu 50 W tehoinen radio tuottaa yllättävän paljon lämpöä.
Käyttölaitteen asennus
Käyttölaitteen saa asennettua usein ilman reikien poraamista.
Esim:
- Ujuttamalla metalli/muovilevy sopivaan väliin
- Bilteman ym. tarvikefirmojen kännykkätarvikkeilla
- Merkkikohtaisilla kännykkätarvikkeilla
- Kojetauluun karhuntarralla tai 3M:n DualLock™-tarralla
APRS
APRS-lähettimen voi kytkeä joissain tapauksissa samaan radioon. Esim. Icom IC-2725 soveltuu tähän: ohje R58-sarjan kone osaa toki lähettää itse APRS-paketin. Myös kaksi saman bandin radiota voi kytkeä samaan antenniin Wilkinson-hybridillä, jolloin häviötä tulee kuitenkin 3 dB. Kikkailla voi myös taajuuksilla:
Kannattaa huomioida että 1/4 aaltoa 50 megalla on n. 3/4 aaltoa 145 megalla. Näin ollen jos tuon wilkinsonin tekee 1/4 aallon koksinpätkistä 50 megalle niin se toimii myös 3/4 aallon wilkinsonina 2 metrillä, ja pitäisi toimia myös tuossa virityksessä kun taajuuksien suhde on noin 1:3. Diplekserissä on toki pienemmät häviöt.
Muita artikkeleita asiasta
Timo Ärlig, OH3FN: "Autohäiriöt, osa 1", Radioamatööri 4/2004
Erik Finskas, OH2LAK, Radioamatööri xx/2006?
Arto Liimatta, OH2KW: "80 m:n mobileantenni", Radioamatööri 9/2006
Valmistajien ohjeita
General Motors: http://service.gm.com/techlineinfo/radio.html
Hyväksi havaittuja radioasennusliikkeitä
Ainakin seuraavat liikkeet osaavat asentaa antennijalkoja ja vetää sähkönsyöttöjä radioille:
Tampere:
Taksiradioasentajavelhot:
- Tmi Matti Kotimäki, Teerentie 18, 33540 Tampere, puh. 03 261 6555
- Autotele M. Peltola Oy, Vikinraitti 1 33880 Lempäälä, puh. 0400 630 620
Lahti:
- Viestipaja Oy, Linjakatu 4, 15100 Lahti, avoinna: Ma-Pe 8-16. Puh 03 781 8370