Ero sivun ”Vapaan tilan matkavaimennus” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
pEi muokkausyhteenvetoa
>Oh2mqk
p (linkataan 'lähikenttä')
 
(8 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Eri kirjoissa esiintyy erilaisia yhtälöitä vapaan avaruuden matkavaimennukselle.
[[Category:Teoria]] __TOC__
Tässä koetetaan selvittää mikä olisi oikea lähtien fysikaalisista perusteista.
Eri kirjoissa esiintyy erilaisia yhtälöitä vapaan tilan matkavaimennukselle.
Tässä koetetaan selvittää, mikä olisi oikea lähtien fysikaalisista perusteista.


Käsittelemällä [[Friisin yhtälö]]ä ykkösvahvistuksilla antenneissa, saamme geometrinen vapaan avaruuden matkavaimennuksen:
:'''Aina pätee: voimakkuus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.'''
<center><math>L_{fs} = \left ( \frac{ 4 \pi R }{ \lambda } \right ) ^2</math></center>
(Eli etäisyyden tuplaaminen heikentää signaalia neljäsosaan -- mutta lähtötason määrääminen
onkin sitten eri juttu...)
 
== Friisin yhtälö ==
 
Käsittelemällä [[Friisin yhtälö|Friisin yhtälöä]] ykkösvahvistuksilla antenneissa, saamme geometrinen vapaan tilan matkavaimennuksen:
<center><math>L_{fs} = \left ( \frac{ 4 \pi r }{ \lambda } \right ) ^2</math></center>


Jossa
Jossa
* <math>R</math> on etäisyys (''range'')
* <math>r</math> on etäisyys (''range'')
* <math>\lambda\,</math> on aallonpituus samassa yksikössä, kuin etäisyys yllä.
* <math>\lambda\,</math> on aallonpituus samassa yksikössä, kuin etäisyys yllä.


Tästä myös seuraa, että 80m bandilla signaali kuuluu kertoimella <math>(80/2)^2\,</math>
Kaikilla aallonpituuksilla toki pätee ''kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön'', mutta
[[Friisin yhtälö|Friisin yhtälön]] vaikuttavana terminä on sieppauspinta-ala, joka on
aallonpituusriippuvainen ja siitä seuraa:
 
.. että 80m bandilla signaali kuuluu kertoimella <math>(80/2)^2\,</math>
voimakkaammin ( = 32 [[Desibeli|dB]] ), kuin 2m signaali <u>saman</u> matkan päähän.
voimakkaammin ( = 32 [[Desibeli|dB]] ), kuin 2m signaali <u>saman</u> matkan päähän.
(Olettaen vapaan avaruuden, mikä antaa vähimmäisvaimennuksen, reaalimaailman vaimennukset ovat
(Olettaen vapaan avaruuden, mikä antaa vähimmäisvaimennuksen, reaalimaailman vaimennukset ovat
voimakkaampia.. monitieilmiöt ja lähikenttä tässä ohittaen.)
voimakkaampia.. monitieilmiöt ja [[lähikenttä]] tässä ohittaen.)


(Hyvä esitys linkkibudjetin laskennasta:
[http://www.cix.co.uk/~sjbradshaw/msc/ttc.html  http://www.cix.co.uk/~sjbradshaw/msc/ttc.html])


== Logaritmimuodon johto ==


Yleensä nämä esitetään maagisina taajuuden ja etäisyyden logaritmeina vakioiden kera..
Yleensä nämä esitetään maagisina taajuuden ja etäisyyden [[logaritmi|logaritmeina]]
vakioiden kera ilman pidempiä selityksiä.
Tässä on kerätty niitä selityksiä:


Yksi muoto on:
Yksi muoto on:
<blockquote>
<blockquote>
''To calculate free-space loss I use the equation  
''To calculate free-space loss I use the equation:''
<math>36.6 + 20 \log_{10}(D) + 20 \log_{10}(f)</math>,
<math>36.6 + 20 \log_{10}(D) + 20 \log_{10}(f)</math>,
where <math>D</math> is the distance in miles and
''where'' <math>D</math> ''is the distance in miles and''
<math>f</math> is the frequency in MHz.''
<math>f</math> ''is the frequency in MHz.''
</blockquote>
</blockquote>


Tuon logaritmipuuron johto yllä olevasta geometrisesta yhtälöstä on opettavaista.
Tuon logaritmipuuron johto yllä olevasta geometrisesta yhtälöstä on opettavaista.
<math>20 \log_{10}\left ( X \right )</math>
<math>20 \log_{10}\left ( x \right )</math>
on toinen tapa sanoa [[Desibeli|dB laskennan]] tavallinen:
on toinen tapa sanoa [[Desibeli|dB laskennan]] tavallinen:
<math>10 \log_{10} \left ( X^2 \right )</math>,
<math>10 \log_{10} \left ( x^2 \right )</math>,
kun parametrin potenssi siirretään logaritmin ulkopuolelle:
kun parametrin potenssi siirretään [[logaritmi|logaritmin]] ulkopuolelle:
<center>
<center>
{|
{|
|-
|-
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="left"|<math>= 10 * \log_{10} \left ( \left(4 \pi * etaisyys / \lambda \right ) ^2 \right )</math>
|align="left"|<math>= 10 * \log_{10} \left ( \left(4 \pi * r / \lambda \right ) ^2 \right ) \,</math>
|align="left"|
|align="left"|
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 2 * 10 \log_{10} \left( 4 \pi *  etaisyys / \lambda \right )</math>
|align="left"|<math>= 2 * 10 \log_{10} \left( 4 \pi *  r / \lambda \right ) \,</math>
|align="left"|toisen potenssin siirto
|align="left"|toisen potenssin siirto
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 20 * \left ( \log_{10}(4\pi) + \log_{10}(etaisyys) - \log_{10}(\lambda) \right )</math>
|valign="top" align="left"|<math>= 20 * \left ( \log_{10}(4\pi) + \log_{10}(r) - \log_{10}(\lambda) \right ) \,</math>
|align="left"|kertolaskut yhteenlaskuksi, jakolasku vähennyslaskuksi
|align="left"|kertolaskut yhteenlaskuksi,<br>jakolasku vähennyslaskuksi
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10} \left ( etaisyys \right ) - 20 \log_{10}\left ( \lambda \right ) \,</math>
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10}(r) - 20 \log_{10}(\lambda) \,</math>
|align="left"|uudelleenjärjestelyjä
|align="left"|uudelleenjärjestelyjä
|-
|-
|}
|}
</center>
</center>
Tuo siis silloin, kun <math>etaisyys</math> ja <math>\lambda\,</math> on esitetty samalla
 
Tuo siis silloin, kun ''r'' ja <math>\lambda\,</math> on esitetty samalla
pituusmittayksiköllä.
pituusmittayksiköllä.
Taajuuden ja aallonpituuden välillä on relaatio:
<center><math>\lambda\ [m] = \frac{ c\ [m/s] }{ f\ [1/s] }</math></center>
Muutetaan <math>\lambda\,</math> Hertzeiksi:
<center><math>L_{fs} = \left ( \frac{ 4 \pi R }{ \lambda } \right ) ^2 =
\left ( \frac{ 4 \pi R  f}{ c } \right ) ^2
</math></center>
Sijoittamalla Friisin yhtälöstä saatuun muotoon:
<center>
{|
|-
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="left"|<math>=</math>
|colspan="2" align="left"|<math>10 * \log_{10}\left( \left(4 \pi * r * f / c \right ) ^2 \right ) \,</math>
|align="left"|
|-
|
|align="left"|<math>=</math>
|colspan="2" align="left"|<math>2 * 10 \log_{10}( 4 \pi *  r * f / c ) \,</math>
|align="left"|toisen potenssin siirto
|-
|
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|<math>20 * ( \,</math>
|align="left"|<math>\log_{10}(4\pi) + \log_{10}(r) \,</math>
|valign="top" rowspan="2" align="left"|kertolaskut yhteenlaskuksi,<br>jakolasku vähennyslaskuksi
|-
|
|
|
|align="left"|<math> + \log_{10}(f) - \log_{10}(c)\ )\,</math>
|-
|
|align="left"|<math>=</math>
|colspan="2" align="left"|<math>21.98 - 20 \log_{10}(c) \,</math>
|valign="top" rowspan="2" align="left"|uudelleenjärjestelyjä
|-
|
|
|colspan="2" align="left"|<math> + \  20 \log_{10}(r) + 20 \log_{10}(f) \,</math>
|-
|}
</center>


Muunnetaan <math>\lambda\,</math> megaHertseiksi:
Muunnetaan <math>\lambda\,</math> megaHertseiksi:
<center><math>\lambda [m] = \frac{ c [m/s] }{ f [1/s] }</math></center>
valitaan vakiot niin, että tulos on suoraan MHz:
valitaan vakiot niin, että tulos on suoraan MHz:
<center><math>\lambda [m] = \frac{ 300 [Mm/s] }{ f [MHz] }</math></center>
<center><math>\lambda\ [m] = \frac{ 300\ [Mm/s] }{ f\ [MHz] }</math></center>
("300" on niin lähelle oikeaa, että logaritmin tulos on sama kahdella desimaalilla.)
("300" on niin lähelle oikeaa, että logaritmin tulos on sama kahdella desimaalilla.)


Sijoitetaan ylle: (etäisyyden yksiköksi tulee samalla metri)
Sijoitetaan ylle: (etäisyyden (''r'') yksiköksi tulee samalla metri)


<center>
<center>
Rivi 69: Rivi 125:
|-
|-
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10}\left( etaisyys [m]\right) - 20 \log_{10}\left( \lambda \right) \,</math>
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|<math>21.98 - 20 \log_{10}(c) \,</math>
|align="left"|Lähtökohta
|align="left"|Lähtökohta
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10} \left( etaisyys [m]\right) - 20 \log_{10}\left( \frac{300}{f\ [MHz]} \right) \,</math>
|
|align="left"|Sijoitettiin aallonpituuden paikalle taajuus
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(r) + 20 \log_{10}(f) \,</math>
|align="left"|
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10} \left( etaisyys [m]\right) - 20 \log_{10}\left( 300 \right) + 20 \log_{10}\left( f\ [MHz] \right) \,</math>
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|jakolasku vähennyslaskuksi
|align="left"|<math>21.98 - 20 \log_{10}(300) \,</math>
|rowspan="2" align="left"|metrinen etäisyys,<br>valonnopeus ja<br>megahertsi
|-
|
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(r\ [m]) + 20 \log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|-
|
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|<math>21.98 - 49.54 + 20 \log_{10}(r\ [m]) \, </math>
|rowspan="2" valign="top" align="left"|vakiot sieventäen,<br>vaihe 1
|-
|
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}( f\ [MHz] )\, </math>
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10} \left( etaisyys [m]\right) - 49.54 + 20 \log_{10}\left( f\ [MHz] \right) \,</math>
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|vakiot sieventäen, vaihe 1
|align="left"|<math>-27.56 + 20 \log_{10}(r\ [m]) \,</math>
|rowspan="2" valign="top" align="left"|vakiot sieventäen,<br>vaihe 2
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= -27.56 + 20 \log_{10} \left( etaisyys [m]\right) + 20 \log_{10}\left( f\ [MHz] \right) \,</math>
|
|align="left"|vakiot sieventäen, vaihe 2
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}( f\ [MHz] ) \,</math>
|-
|-
|colspan=3 align="left"|muutetaan vielä etäisyys kilometreiksi:
|}
</center>
Muutetaan vielä etäisyys kilometreiksi:
<center>
{|
|-
|-
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="left"|<math>= -27.56 + 20 \log_{10} \left( etaisyys [km] * 1000\right) + 20 \log_{10}\left( f\ [MHz] \right) \,</math>
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|kilometreissä lausuttuna
|align="left"|<math>-27.56 + 20 \log_{10}(r\ [km] * 1000)</math>
|rowspan="2" valign="top" align="left"|kilometreissä<br>lausuttuna
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= -27.56 + 20 \log_{10} \left( etaisyys [km] \right) + 60 + 20 \log_{10}\left( f\ [MHz] \right) \,</math>
|
|align="left"|sievennetään
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 32.44 + 20 \log_{10} \left( etaisyys [km] \right) + 20 log_{10}\left( f\ [MHz] \right) \,</math>
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|
|align="left"|<math>-27.56 + 20 \log_{10}(r\ [km]) + 60 \,</math>
|rowspan="2" valign="top" align="left"|sievennetään
|-
|
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|-
|
|align="left"|<math>=</math>
|colspan="2" align="left"|<math> 32.44 + 20 \log_{10}(r\ [km]) + 20 log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|-
|-
|}
|}
</center>
</center>
== Logaritmimuoto jenkkimitoilla ==


Verrataan sitten tuohon jenkkimitoin olevaan log-loitsuun:
Verrataan sitten tuohon jenkkimitoin olevaan log-loitsuun:
 
* Valonnopeus ei muutu ja alkuperäinen mitaton <math>\lambda\,</math> on sen kautta sidottu taajuuteen
Valonnopeusmuunnoskerroin maileina on: <math>(300 / 1.609) = 186.45</math>
* Taajuus on [[Hertsi|Hertsejä]]
jonka <math>20 \log_{10}\left(186\right) = 45.41\,</math>
* Etäisyyden muutostermi [[metri|metreistä]] [[maili|maileiksi]]: 1609.344:
(eli 4.13 pienempi vakio, kuin metreinä.)
Etäisyyden muutostermi metreistä maileiksi: 1609.344:
<center>
<center>
{|
{|
|-
|-
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="right"|<math>Loss_\mbox{FreeSpace} [dB]</math>
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10}\left( etaisyys [m] \right) - 20 \log_{10}\left( \frac{300}{f\ [MHz]} \right) \,</math>
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|<math>21.98 - 20 \log_{10}(c) \,</math>
|align="left"|Lähtökohta
|align="left"|Lähtökohta
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10}\left( etaisyys[maili] * 1609.344 \right) - 20 \log_{10}\left( \frac{186.45}{f\ [MHz]} \right) \,</math>
|
|align="left"|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(r) + 20 \log_{10}(f) \,</math>
|
|-
|
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|<math> 21.98 - 20 \log_{10}(300) \,</math>
|rowspan="3" valign="top" align="left"|Etäisyys maileiksi,<br>taajuus megahertseiksi
|-
|
|
|align="left"|<math> \ + 20 \log_{10}(r\ [maili] * 1609.344) \,</math>
|-
|
|
|align="left"|<math> \ + 20 \log_{10}(f\ [MHz])\,</math>
|-
|
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|<math> 21.98 - 49.54 \,</math>
|rowspan="3" align="left"|kertolaskut yhteenlaskuiksi,<br>jakolaskut vähennuslaskuiksi
|-
|
|
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(r\ [maili]) + 64.13 \,</math>
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 21.98 + 20 \log_{10}\left( etaisyys[maili] \right) + 64.13 - 45.41 + 20 \log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|
|align="left"|kertolaskut yhteenlaskuiksi, jakolaskut vähennuslaskuiksi
|align="left"|<math>\ + 20 \log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|-
|-
|
|
|align="left"|<math>= 40.70 + 20 \log_{10}\left( etaisyys[maili] \right) + 20 \log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|align="left"|<math>=</math>
|align="left"|sievennys
|align="left"|<math> 36.57 + 20 \log_{10}(r\ [maili]) \,</math>
|rowspan="2" valign="top" align="left"|sievennys
|-
|
|
|align="left"|<math> \ + 20 \log_{10}(f\ [MHz]) \,</math>
|-
|-
|}
|}
</center>
</center>


Mistähän tulee tuo ero: 40.7 vs. 36.6 ?  ( 4.1 dB ero vakiossa..)
Lukijalle jätetään harjoitukseksi johtaa oikeat kertoimet taajuudelle
GHz:einä sekä metrisille, että imperialistisille mitoille.
 
----


Lukijalle jätetään tehtäväksi johtaa oikeat kertoimet taajuudelle
Hyvä esitys linkkibudjetin laskennasta:
GHz:einä sekä metrisille, että imperialistisille mitoille.
[http://www.cix.co.uk/~sjbradshaw/msc/ttc.html  http://www.cix.co.uk/~sjbradshaw/msc/ttc.html]

Nykyinen versio 1. toukokuuta 2005 kello 14.21

Eri kirjoissa esiintyy erilaisia yhtälöitä vapaan tilan matkavaimennukselle. Tässä koetetaan selvittää, mikä olisi oikea lähtien fysikaalisista perusteista.

Aina pätee: voimakkuus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.

(Eli etäisyyden tuplaaminen heikentää signaalia neljäsosaan -- mutta lähtötason määrääminen onkin sitten eri juttu...)

Friisin yhtälö

Käsittelemällä Friisin yhtälöä ykkösvahvistuksilla antenneissa, saamme geometrinen vapaan tilan matkavaimennuksen:

Jossa

  • on etäisyys (range)
  • on aallonpituus samassa yksikössä, kuin etäisyys yllä.

Kaikilla aallonpituuksilla toki pätee kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, mutta Friisin yhtälön vaikuttavana terminä on sieppauspinta-ala, joka on aallonpituusriippuvainen ja siitä seuraa:

.. että 80m bandilla signaali kuuluu kertoimella voimakkaammin ( = 32 dB ), kuin 2m signaali saman matkan päähän. (Olettaen vapaan avaruuden, mikä antaa vähimmäisvaimennuksen, reaalimaailman vaimennukset ovat voimakkaampia.. monitieilmiöt ja lähikenttä tässä ohittaen.)


Logaritmimuodon johto

Yleensä nämä esitetään maagisina taajuuden ja etäisyyden logaritmeina vakioiden kera ilman pidempiä selityksiä. Tässä on kerätty niitä selityksiä:

Yksi muoto on:

To calculate free-space loss I use the equation: , where is the distance in miles and is the frequency in MHz.

Tuon logaritmipuuron johto yllä olevasta geometrisesta yhtälöstä on opettavaista. on toinen tapa sanoa dB laskennan tavallinen: , kun parametrin potenssi siirretään logaritmin ulkopuolelle:

toisen potenssin siirto
kertolaskut yhteenlaskuksi,
jakolasku vähennyslaskuksi
uudelleenjärjestelyjä

Tuo siis silloin, kun r ja on esitetty samalla pituusmittayksiköllä.

Taajuuden ja aallonpituuden välillä on relaatio:

Muutetaan Hertzeiksi:

Sijoittamalla Friisin yhtälöstä saatuun muotoon:

toisen potenssin siirto
kertolaskut yhteenlaskuksi,
jakolasku vähennyslaskuksi
uudelleenjärjestelyjä

Muunnetaan megaHertseiksi: valitaan vakiot niin, että tulos on suoraan MHz:

("300" on niin lähelle oikeaa, että logaritmin tulos on sama kahdella desimaalilla.)

Sijoitetaan ylle: (etäisyyden (r) yksiköksi tulee samalla metri)

Lähtökohta
metrinen etäisyys,
valonnopeus ja
megahertsi
vakiot sieventäen,
vaihe 1
vakiot sieventäen,
vaihe 2

Muutetaan vielä etäisyys kilometreiksi:

kilometreissä
lausuttuna
sievennetään


Logaritmimuoto jenkkimitoilla

Verrataan sitten tuohon jenkkimitoin olevaan log-loitsuun:

  • Valonnopeus ei muutu ja alkuperäinen mitaton on sen kautta sidottu taajuuteen
  • Taajuus on Hertsejä
  • Etäisyyden muutostermi metreistä maileiksi: 1609.344:
Lähtökohta
Etäisyys maileiksi,
taajuus megahertseiksi
kertolaskut yhteenlaskuiksi,
jakolaskut vähennuslaskuiksi
sievennys

Lukijalle jätetään harjoitukseksi johtaa oikeat kertoimet taajuudelle GHz:einä sekä metrisille, että imperialistisille mitoille.


Hyvä esitys linkkibudjetin laskennasta: http://www.cix.co.uk/~sjbradshaw/msc/ttc.html