Radio autossa
Radioamatööriradion voi asentaa myös autoon. Tällöin voi osallistua 2 m tai 70 cm työmatkarinkuloihin, kysellä lomamatkalla paikallisilta neuvoja tms. Myös HF:llä on 40 m ja 80 m bandeilla autorinkuloita. Ylemmillä HF-bandeilla voi workkia ulkomaille ajaessaan.
Liikennöintiprotokolla
Mobileradio on päällä yleensä muutaman kymmenen minuuttia matkan kestosta riippuen. Tämän vuoksi kusojen saamiseksi noudatetaan seuraavaa protokollaa:
Aina kun lähdet liikkeelle ja laitat radion päälle, "ilmoittaudu" ripiitterillä sanomalla oma koolisi. Samoin toimitaan, kun saavutaan ripiitterin kuuluvuusalueelle. Näin ennen sinua radionsa avanneet kuulevat sinut ja voivat pitää kanssasi kuson. Vastaavasti sinun jälkeesi radionsa avaavat huutavat kutsunsa, jolloin sinä voit vastata heille. Kusojahan ei synny, jos kaikki vaan kuuntelevat :)
Vieraalla paikkakunnalla
Suomalaiseen radioamatööriperinteeseen kuuluu, että vieraspaikkakuntalaisille ei ripiitterillä vastata ;) Tämän hiljaisuuden muurin voi kuitenkin tarvittaessa murtaa esittämällä kysymyksensä tyhjälle bandille tyyliin: "Olisko täällä ketään kuulolla, joka osaisi neuvoa mistä löytyisi rengasliike? Ooohoo kaks äks yy zet kyselee...". Tai "Mistäköhän saisi tähän aikaan hyvää pihviä?" (nykyiset radioamatöörimääräykset eivät enää kiellä tällaista "mainostamista")
Sähkönsyöttö
Ainoa oikea tapa radion sähköistämiseksi on tuoda sille oma plusjohto sulakkeen kautta suoraan akulta. Esimerkiksi tupakansytyttimen jännite notkahtaa yleensä liikaa jo alle 5 A virralla. Auton omissa johdoissa on myös tarjolla muun muassa sytytyksen ja elektroniikan aiheuttamia häiriöitä. Muista asentaa sulake heti akun viereen, ja laittaa auton koriin tehtyihin läpivienteihin kunnollinen läpivientikumi.
Miinuspiuha on paras maadoittaa auton koriin sopivan pultin alle mahdollisimman lähelle rigiä. Rigien ohjekirjat suosittelevat poikkeuksetta myös miinuspiuhan vetämistä suoraan akulle oman sulakkeensa kautta. Tämä on huono tapa kahdestakin syystä. Osa laturin ja akun välisestä paluuvirrasta päätyy kiertämään auton korista koaksiaalin vaipan, rigin piirilevyn ja miinusjohdon kautta akulle. Rigeissä on usein audioasteet lähellä sitä pistettä, missä miinusjohto tulee piirilevylle, ja laturin jännitteessä ratsastava AC-komponentti pääsee heiluttamaan audioasteiden maata. Toinen vaaran paikka on tilanne, missä akulta moottorille menevä maajohto on huonosti kiinni moottorin päässä, jolloin startin paluuvirta virta kiertää antennijohjon vaipan kautta radioon ja sieltä miinuspiuhaa pitkin akkuun. Tässä ei yleensä auta edes sulake, sillä piirilevyn foliot ovat heikompia kuin isotehoisen rigin 15-30 A hidas sulake.
Virtajohtojen pitää olla riittävän paksut. 25-wattisella rigillä riittävä paksuus moottoritilasta tavaratilaan ulottuvalla johdolla on 2,5 mm^2, 100-wattisella rigillä 10 mm^2. Kun availee sisustuksia ja tekee läpivientejä, kannattaa varata laajennusvaraa esimerkiksi linukkaa tai tehokkaampaa rigiä varten.
Uusissa autoissa sähköt voi ottaa myös peräluukkuun tulevalta autojääkaapin pistokkeelta, jos sen neliöt riittävät sekä rigille että jääkaapille.
Suodatus
Kirpputoreilta voi löytää myös sähkön suodatukseen soveltuvia suodatinmokkuloita. Kuva tähän....
Antenni
Yleensä suositaan melko lyhyitä antenneja, jotta parkkitaloon ajaessa ei tarvitsisi ruuvailla antennia irti. Lyhyt antenni soveltuu kuitenkin suorituskyvyltään lähinnä kaupunkikäyttöön. 2 m bandille helpoin on neljännesaallon piiska, jonka voi lyhentää muutaman euron hintaisesta 6 mm jalalle tarkoitetusta autoradiopiiskasta. 70 cm bandille löytyy kirpputoreilta kerrostettuja "vartti plus viiskasi"-antenneja, huomaa että meikäläiselle NMT- bandille mitoitetut versiot eivät toimi enää 20 MHz alempana, vaan antennin pitää olla joko AutoNet-verkon 440 MHz versio tai Turkin NMT:n 430 MHz versio. Hiukan lyhyeksi katkaistu 2 m bandin 5/8-aallon piiska toimii myös varttiaaltona 6 metrillä.
Markkinoilta löytyy myös hyviä japanilaisvalmisteisia hamikäyttöön tehtyjä yhden, kahden tai useamman bandin antenneja eri pituisina jotka kiinnitetään antennijalkaan UHF- tai N-liittimellä. Suomalaisten radioamatöörien keskuudessa suosituin tällainen antenni lienee Diamond NR-770R joka metrin pituinen UHF-jalkaan asennettava kahden metrin puoliaalto ja 70cm 2 x 5/8. Jalkavaihtoja on laajasti magneettijalasta ja läpi katon asennettavasta takaluukun reunaan tai kattokaiteeseen kiinnittyvään. Yhtenä hienona ominaisuutena näissä antenneissa on taitettavuus, esimerkiksi erityisen matalaan katokseen ajettaessa antennin saa nopealla kädenliikkeellä käännettyä vaakatasoon.
Dualband-antennin voi myös tehdä itse. 2 m/70 cm GP-ohje
Peltiin ruuvattavat antennijalat
6mm kännykkäantennijalka on usein helpoin ja huomiotaherättämättömin. Näitä saa hamitapaamisten kirpputoreilta tai esimerkiksi Biltemasta. Tähän jalkaan on vaikea löytää monen bandin tikkua, jossa olisi suuri vahvistus. Varsinaiset hamssiantennit ovat usein UHF-liitinjalkoja.
Kattopahvien irroittelu antennin asentamista varten voi olla työlästä
, joten voit antaa esim. radiopuhelinasennusliikkeen tehdä työn puolestasi (katso listaa alla). Työ ja antennijalka maksavat yhteensä noin 100 euroa ja säästät aikaa, kirosanoja ja vaivaa.
Jos auton akatossa on sisävalo, voi peltiin ruuvattavan antennijalan asennus onnistua helpostikin. Joissain autoissa on lisäjarruvalo katossa. Sen kautta voi asennus onnistua myös, kuten tässä videossa: [1]
Konepellin tai peräkontin saumaan asennettavat jalat
Varteenotettava vaihtoehto esim. leasing-autoissa on asentaa antenni erillisellä kulmaraudalla esim. nokkapellin saumaan. Nokkapellin sauma on peräkontin saumaa parempi siksi, että nokkapeltiä availlaan harvemmin. Tällaisessa asennuksessa antennikaapeli pitää saada sisältä moottoritilaan. Usein tämä onnistuu käyttämällä samaa läpivientiä sisätilanlämmittimen pistorasian kanssa. Samaa reittiä pitkin voi tuoda akkusähkösyötön.
Magneettijalat
Magneettijalkoja on isoja ja miniatyyrimalleja. Iso, yli 5 cm magneetti pysyy paikallaan myös moottoritiellä, 2 cm magneetti välttämättä ei. Miniatyyrimagneettiantennien suorituskyky on huono VHF:llä, koska jalan ja katon välinen kapasitanssi on liian pieni, ja aiheuttaa häviöitä maatason kytkentään.
Antennin sijoitus
Keskellä kattoa on paras. 2 m viiskasi (120 cm pitkä) on hyvä laittaa takaluukun kylkeen tai joissain autoissa takaluukun sivulla kulkevaan vaakasuoraan pintaan. Wanhoissa autoissa reijän voi porata auton merkin taakse, jos haluaa reijän meikata myöhemmin pois.
Diplexeri
Useamman radion voi yhdistää samaan antenniin diplexerillä tai vastaavasti useamman antennin yhteen monen bandin radioon. Näitä saa kaupasta tai voi rakentaa itse: OH3MCK:n ohje 2 m/70 cm diplexerin rakentamiseksi 6 m-2 m-70 cm ohje 2 m/BC diplexeriohje
Häiriöt
Joidenkin radioiden lähete sisältää kohinaa myös ei toivotuilla taajuuksilla, kuten BC-radiotaajuuksilla. APRS-käytössä tämä voi ottaa pattiin. Ongelmaan voi auttaa yksinkertainen suodatin
Radion asennuspaikka
Jos radion rungon saa erotettua käyttölaitteesta on asentaminen mukavampaa. Sopivia paikkoja ovat esim:
- Takaluukun lokerot - Vararenkaan keskiö - Hansikaslokeron taakse (varsinkin ilmastoimattomissa autoissa siellä on tilaa) - Takapenkin alle
Käyttölaitteen asennus
Käyttölaitteen saa asennettua usein ilman reikien poraamista.
Esim:
- Ujuttamalla metalli/muovilevy sopivaan väliin
- Bilteman kännykkätarvikkeilla
- Merkkikohtaisilla kännykkätarvikkeilla
- Kojetauluun karhutarralla
APRS
APRS-lähettimen voi kytkeä joissain tapauksissa samaan radioon. Esim. Icom IC-2725 soveltuu tähän: ohje R58-sarjan kone osaa toki lähettää itse APRS-paketin. Myös kaksi saman bandin radiota voi kytkeä samaan antenniin "Wilkinson-hybiridillä", jolloin häviötä tulee kuitenkin 3 dB. Kikkailla voi myös taajuuksilla:
Kannattaa huomioida että 1/4 aaltoa 50 megalla on n. 3/4 aaltoa 145 megalla. Näin ollen jos tuon wilkinsonin tekee 1/4 aallon koksinpätkistä 50 megalle niin se toimii myös 3/4 aallon wilkinsonina 2 metrillä, ja pitäisi toimia myös tuossa virityksessä kun taajuuksien suhde on noin 1:3.
Muita artikkeleita asiasta
Erikin juttu Radioamatöörissä xx/2006? Arto Liimatta 80m:n mobileantenni Radioamatööri 9/2006 Timo Ärlig Autohäiriöt, osa 1. Radioamatööri 4/2004
Hyväksi havaittuja radioasennusliikkeitä
Ainakin seuraavat liikkeet osaavat asentaa antennijalkoja ja vetää sähkönsyöttöjä radioille:
Tampere:
Taksiradioasentajavelhot:
- Kotimäki Matti J Tmi , Teerentie 18, 33540 Tampere. Puh 03 261 6555
- Taksilaite Stüber Ky, Teerentie 18, 33540 Tampere. Puh 03 261 6556
Lahti:
- Viestipaja Oy, Linjakatu 4, 15100 Lahti, avoinna: Ma-Pe 8-16. Puh 03 781 8370