Ero sivun ”Liuska” versioiden välillä
>Oh2mqk (yhtälöt liuskajohtimen laskemiseen) |
>Oh2mqk p (math typofix) |
||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
[[Liuska|Liuskajohdin]] on rakenne, jossa signaalia kuljettavan laakean johtimen | [[Liuska|Liuskajohdin]] on rakenne, jossa signaalia kuljettavan laakean johtimen | ||
molemmilla puolilla on maataso ja välissä on jokin eristekerros. | molemmilla puolilla on maataso ja välissä on jokin eristekerros. | ||
Tämä poikkeaa [[mikroliuska|mikroliuskarakenteesta]] jossa maataso on vain johtimen | Tämä poikkeaa [[mikroliuska|mikroliuskarakenteesta]] jossa maataso on vain johtimen toisella puolella. | ||
[[Liuska|Liuskajohtimen]] periaatekuva: | [[Liuska|Liuskajohtimen]] periaatekuva: | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
* Eristeaineen paksuus: '''H''' | * Eristeaineen paksuus: '''H''' | ||
* Signaalijohteen leveys: '''W''' | * Signaalijohteen leveys: '''W''' | ||
* Signaalijohteen paksuus: '''T'' | * Signaalijohteen paksuus: '''T''' | ||
* Johteen ja maan välistä sähkökenttää kuvataan välissä olevilla viivoilla. | * Johteen ja maan välistä sähkökenttää kuvataan välissä olevilla viivoilla. | ||
* Punaisella värillä on kuvaan laitettu pinnat, joissa ei saa olla ferromagneettisia metallointeja (kuten nikkeliä, ks. artikkelia: [[tunkeumasyvyys]]) | * Punaisella värillä on kuvaan laitettu pinnat, joissa ei saa olla ferromagneettisia metallointeja (kuten nikkeliä, ks. artikkelia: [[tunkeumasyvyys]]) | ||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
::<math>Z_0 = \frac{60}{\sqrt{\epsilon_r}} \ln \left( \frac{1.9(2 H + T)}{0.8W + T} \right) ohmia</math> | ::<math>Z_0 = \frac{60}{\sqrt{\epsilon_r}} \ln \left( \frac{1.9(2 H + T)}{0.8W + T} \right) ohmia</math> | ||
::<math>C_0 = \frac{0.555 \epsilon_r }{\ln \left( \frac{ 3.81 H }{ 0.8 W + T } \right) } | ::<math>C_0 = \frac{0.555 \epsilon_r }{\ln \left( \frac{ 3.81 H }{ 0.8 W + T } \right) } pF/cm</math> | ||
::<math>L_0 = C_0 Z_0^2\,</math> | ::<math>L_0 = C_0 Z_0^2\,</math> | ||
Nykyinen versio 17. toukokuuta 2005 kello 23.09
Liuskarakenteet ovat painopiiritekniikalla tasapaksuiselle eristekerrokselle (painopiirilevylle) tehtyjä mikroaaltorakenteita.
Yleistä
Liuskajohdin on rakenne, jossa signaalia kuljettavan laakean johtimen molemmilla puolilla on maataso ja välissä on jokin eristekerros. Tämä poikkeaa mikroliuskarakenteesta jossa maataso on vain johtimen toisella puolella.
Liuskajohtimen periaatekuva:
Jossa:
- Mustat johteet ("maa" alla ja "signaali" päällä)
- Eristeaineen paksuus: H
- Signaalijohteen leveys: W
- Signaalijohteen paksuus: T
- Johteen ja maan välistä sähkökenttää kuvataan välissä olevilla viivoilla.
- Punaisella värillä on kuvaan laitettu pinnat, joissa ei saa olla ferromagneettisia metallointeja (kuten nikkeliä, ks. artikkelia: tunkeumasyvyys)
liuskajohdin on dispersiivinen, eli eri radiotaajuiset signaalit kulkevat siinä hiukan eri nopeuksilla. Tämä saattaa merkitä jotain esim. suotimia tehdessä ja muissa paikoissa, joissa ryhmäkulkuajalla on merkitystä.
Käytännön rakenneneuvo: eristeen paksuus ei saisi ylittää noin 10%:ia aallonpituudesta.
Muitakin rakennetapoja on, kuin asettaa johde maatasojen täsmälliseen puoliväliin. Silloin myös johteen impedanssin laskemisesta tulee haastavampaa.
Liuskan impedanssin laskeminen
Liuskan RF ominaisuuksien laskeminen on mutkikasta ja haastavaa puuhaa. Kirjallisuudesta löytyy erilaisia kaavoja ja laskutapoja. Nolla-paksuiselle (T) liuskalle voidaan antaa täsmällinen yhtälö, mutta realisoitaville on tarjolla vain enemmän tai vähemmän hyviä likiarvoja.
Rajaehtoina:
- http://www.emclab.umr.edu/pcbtlc/strip.html
- http://www.ideaconsulting.com/strip.htm
- http://www.ideaconsulting.com/dstrip.htm