Ero sivun ”Liuska” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
(muotoilua, tekstiä.. ei olekaan ihan triviaalitapaus)
>Oh2mqk
p (math typofix)
 
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
[[Liuska|Liuskajohdin]] on rakenne, jossa signaalia kuljettavan laakean johtimen
[[Liuska|Liuskajohdin]] on rakenne, jossa signaalia kuljettavan laakean johtimen
molemmilla puolilla on maataso ja välissä on jokin eristekerros.
molemmilla puolilla on maataso ja välissä on jokin eristekerros.
Tämä poikkeaa [[mikroliuska|mikroliuskarakenteesta]] jossa maataso on vain johtimen roisella puolella.
Tämä poikkeaa [[mikroliuska|mikroliuskarakenteesta]] jossa maataso on vain johtimen toisella puolella.


[[Liuska|Liuskajohtimen]] periaatekuva:
[[Liuska|Liuskajohtimen]] periaatekuva:
Rivi 13: Rivi 13:
* Eristeaineen paksuus: '''H'''
* Eristeaineen paksuus: '''H'''
* Signaalijohteen leveys: '''W'''
* Signaalijohteen leveys: '''W'''
* Signaalijohteen paksuus: '''T''
* Signaalijohteen paksuus: '''T'''
* Johteen ja maan välistä sähkökenttää kuvataan välissä olevilla viivoilla.
* Johteen ja maan välistä sähkökenttää kuvataan välissä olevilla viivoilla.
* Punaisella värillä on kuvaan laitettu pinnat, joissa ei saa olla ferromagneettisia metallointeja (kuten nikkeliä, ks. artikkelia: [[tunkeumasyvyys]])
* Punaisella värillä on kuvaan laitettu pinnat, joissa ei saa olla ferromagneettisia metallointeja (kuten nikkeliä, ks. artikkelia: [[tunkeumasyvyys]])


[[Liuska|liuskajohdin]] on dispersiivinen, eli eri radiotaajuiset signaalit kulkevat siinä hiukan eri
[[Liuska|liuskajohdin]] on dispersiivinen, eli eri radiotaajuiset signaalit
nopeuksilla.
kulkevat siinä hiukan eri nopeuksilla.
Tämä ''saattaa'' merkitä jotain esim. [[suodin|suotimia]] tehdessä ja muissa paikoissa,
Tämä ''saattaa'' merkitä jotain esim. [[suodin|suotimia]] tehdessä ja muissa
joissa [[ryhmäkulkuaika|ryhmäkulkuajalla]] on merkitystä.
paikoissa, joissa [[ryhmäkulkuaika|ryhmäkulkuajalla]] on merkitystä.


Käytännön rakenneneuvo: eristeen paksuus ei saisi ylittää noin 10%:ia aallonpituudesta.
Käytännön rakenneneuvo: eristeen paksuus ei saisi ylittää noin 10%:ia aallonpituudesta.
Rivi 34: Rivi 34:
mutta realisoitaville on tarjolla vain enemmän tai vähemmän hyviä likiarvoja.
mutta realisoitaville on tarjolla vain enemmän tai vähemmän hyviä likiarvoja.


::<math>Z_0 = ... </math>
::<math>Z_0 = \frac{60}{\sqrt{\epsilon_r}} \ln \left( \frac{1.9(2 H + T)}{0.8W + T} \right) ohmia</math>
: ==== TODO ====


: http://www.ideaconsulting.com/strip.htm
::<math>C_0 = \frac{0.555 \epsilon_r }{\ln \left( \frac{ 3.81 H }{ 0.8 W + T } \right) } pF/cm</math>
: http://www.ideaconsulting.com/dstrip.htm
 
::<math>L_0 = C_0 Z_0^2\,</math>
 
Rajaehtoina: <math>0.1 < \frac{W}{H} < 2.0, \frac{T}{H} < 0.25, 1 < \epsilon_r < 15</math>
 
:http://www.emclab.umr.edu/pcbtlc/strip.html
:http://www.ideaconsulting.com/strip.htm
:http://www.ideaconsulting.com/dstrip.htm





Nykyinen versio 17. toukokuuta 2005 kello 23.09

Liuskarakenteet ovat painopiiritekniikalla tasapaksuiselle eristekerrokselle (painopiirilevylle) tehtyjä mikroaaltorakenteita.

Yleistä

Liuskajohdin on rakenne, jossa signaalia kuljettavan laakean johtimen molemmilla puolilla on maataso ja välissä on jokin eristekerros. Tämä poikkeaa mikroliuskarakenteesta jossa maataso on vain johtimen toisella puolella.

Liuskajohtimen periaatekuva:

Hamwiki-liuska-1.png

Jossa:

  • Mustat johteet ("maa" alla ja "signaali" päällä)
  • Eristeaineen paksuus: H
  • Signaalijohteen leveys: W
  • Signaalijohteen paksuus: T
  • Johteen ja maan välistä sähkökenttää kuvataan välissä olevilla viivoilla.
  • Punaisella värillä on kuvaan laitettu pinnat, joissa ei saa olla ferromagneettisia metallointeja (kuten nikkeliä, ks. artikkelia: tunkeumasyvyys)

liuskajohdin on dispersiivinen, eli eri radiotaajuiset signaalit kulkevat siinä hiukan eri nopeuksilla. Tämä saattaa merkitä jotain esim. suotimia tehdessä ja muissa paikoissa, joissa ryhmäkulkuajalla on merkitystä.

Käytännön rakenneneuvo: eristeen paksuus ei saisi ylittää noin 10%:ia aallonpituudesta.

Muitakin rakennetapoja on, kuin asettaa johde maatasojen täsmälliseen puoliväliin. Silloin myös johteen impedanssin laskemisesta tulee haastavampaa.

Liuskan impedanssin laskeminen

Liuskan RF ominaisuuksien laskeminen on mutkikasta ja haastavaa puuhaa. Kirjallisuudesta löytyy erilaisia kaavoja ja laskutapoja. Nolla-paksuiselle (T) liuskalle voidaan antaa täsmällinen yhtälö, mutta realisoitaville on tarjolla vain enemmän tai vähemmän hyviä likiarvoja.

Rajaehtoina:

http://www.emclab.umr.edu/pcbtlc/strip.html
http://www.ideaconsulting.com/strip.htm
http://www.ideaconsulting.com/dstrip.htm


Muuta luettavaa