IPv6-pakettiradio

IPv6-pakettiradio on kokoelma höyrypäisiä ideoita, jotka tavoittelevat lähinnä AX.25:n UI protokollan päällä kulkevien protokollien kääntämistä päälaelleen siten, että IPv6:n IP-kehys on link-layer osoittamiseen ja korvaa kokonaan AX.25 kehyksen ja sen sisällä ajetaan sitten mitä protokollaa satutaan haluamaan. Mieluiten UI-sovellukset käyttävät UDPv6 kehyksiä. CONS protokollana tarjolla on TCPv6.

Yksityiskohtia

Link-layerin oletetaan olevan jotakin, joka toimittaa datakehyksen IPv6 käsittelyyn. Alempana eräitä ajatuksia asiasta.

• Asemien IPv6 osoitteet ovat kahdenlaisia:
  • Kiinteitä asemakohtaisia osoitteita, joiden prefiksit ovat esim. peräisin lähimmän tukiaseman tarjoamasta prefiksistä
  • Dynaamisia MOBILEv6 osoitteita, jotka vaihtuvat lähimmän reitittävän tukiaseman mukaan
• "NETWORK" prefiksit jaetaan tukiasemille manuaalisella verkonsuunnitteluprosessilla, joka ottaa huomioon tukiasemien väliset yhteydet.
• "LOCAL" suffiksit ovat kuin uniikit MAC osoitteet eetterikorteissa, niihin voidaan koodata (vaikkapa ASCIIna) asematunnus
• AX.25:n WIDE* kohdeosoitteet implementoidaan määrittämällä joukko IPv6 multicast kohdeosoitteita, jotka leviävät halutuille alueille ja yhdistämällä tähän sopivan alhainen HOPLIMIT arvo IPv6 paketin headeriin.
  • e.g. WIDE-3: HopLimit=3, Dst: Mcgroup-Wide
  • e.g. OHWIDE-*: HopLimit=31, Dst: Mcgroup-Wide-OH

NETWORK 2001:XXXX:XXXX:XXXX

LOCAL 0x00,'O','H','2','N','X','X',0x00

• LOCAL-osan tavu 0 on vakio 0x00 ja määrittää aseman kutsun koodausmenetelmän
  • tavut 1..7 ovat aseman kutsumerkki isoina ASCII kirjaimina
  • tavujen 1..4 ylimpiin bitteihin koodataan AX.25 SSID arvo (vaikkakin payload-protokollan ID:t on parempi paikka tälle)
  • tavujen 5..7 ylimmät bitit ovat nollia
• LOCAL-osan tavy 0 on vakio 0x01 ja määrittää aseman kutsun koodausmenetelmän
  • tavut 1..6 koodaavat aseman kutsumerkin RTTY:n BAUDOT koodistolla 6 bittiä per merkki siten, että tähän tilaan mahtuu 8 kirjainta ja numeroa.
  • tavu 8 on varattu AX.25 SSID datalle

Link layer

Mahdollisia linkkitason lähestymistapoja:

• Bell-202/NBFM -- ei kiitos
• GMSK: paljon parempi
• FEC + GMSK: vieläkin parempi
• IEEE 802.11 BPSK/QPSK

GMSK + FEC

GMSK modulaatio tarjoaa seuraavat ominaisuudet:

• Vakio teho (kuten FM)
• tuotettavissa ja vastaanotettavissa FM yhteensopivilla radioilla

FEC (Forward Error Correction) on tapa lisätä linkin S/N:ää hyötyliikenteelle, kun apuna käytetään datavirtaan lisättyä korjaavaa redundanssidataa. Mahdollisia tapoja:

• Reed-Solomon: vanha ja patenttivapaa
• Turbokoodit: 1-2 dB parempi, mutta patentit kiusaa

FEC+Interleave: tekniikalla lisätään hyötybittien ja tarkistusbittien ajallista etäisyyttä toisistaan niin, että lyhyt (kipinä-)häiriö ei nitistäisi kaikkia bittejä, vaan kehys saataisiin pelastettua.

Implementaatio on mahdollisesti yhdistelmä FPGA:ta ja DSP:tä. KISS-TNC voisi olla tehtävissä. TNC:hen tulee suoraan radion IF, sekä RSS jännite ja se tuottaa ulos IF:ää. Kytkentä audio-linjaan ei toimi.

Sama IF-KISS-TNC osaisi kyllä tehdä myös nykyiset modulaatiot.

IEEE 802.11 BPSK/QPSK

WLAN-raudan käyttö...

Surplussaa on jonkin verran, mutta kuluttajatekniikan (kuten muunkin) ongelma on, että mikään kompleksisempi komponentti X ei ole saatavilla kymmentäkään vuotta...

Linkkejä

http://ham.zmailer.org/oh2mqk/packet-ipv6.html