RTTY

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


RTTY (Radio TeleType l. radiokaukokirjoitus) lienee aikojen saatossa amatöörien keskuudessa eniten käytetty konevastaanottoon perustuva digimode. Ainakin osasyy tähän on 2. maailmansodan jälkeinen runsas surpluskaukokirjoittimien tarjonta.

Modulaatiomenetelmä RTTY:llä on kaksitasoinen vaihtotaajuusavainnus, eli binäärinen FSK. Ykkösbittiä vastaa bandilla ylempi ja nollaa alempi taajuus. Amatöörikäytössä näiden taajuuksien erotus on yleisimmin 170 Hz. Symbolinopeutena käytetään 45.45 baudia, eli symbolin pituus on 22 ms. Varsinainen koodaus vastaa tietokoneista tuttua asynkronista sarjaliikennettä, tosin käytössä on vain viisi databittiä. Modeemien ja pääteohjelmien kanssa pelanneille merkintä 5N2 kertoo käytetyt databitit, pariteetin ja stoppibitit kätevästi. Stoppibittien määrässä tosin on vaihtelua eri toteutusten kesken.

Viiteen databittiin ei mahdu normaali ASCII merkistö vaan käytössä on ns. Baudot merkistö. Tässä merkistössä on vain isot kirjaimet, numerot ja muutama erikoismerkki. Edes nämä eivät mahdu 32 merkkiin mukisematta ja niinpä käytetään kahta "tasoa" ja vastaavia tasonvaihtomerkkejä siirtymään näiden välillä (letters/figures). Häiriöiselle RTTY QSO:lle on tyypillistä että tasonvaihtomerkki joskus hukkuu matkalla ja vastaanotettu teksti muuttuu siansaksaksi. Kokenut operaattori tosin lukee tällaistakin tekstiä vaivattomasti.

Vakiintuneen asemansa lisäksi RTTY:n etuihin kuuluu operoinnin sujuvuus (engl. slickness). Yhteyden suunnan vaihto tapahtuu sujuvasti ilman viiveitä ja siksipä valtaosa digimode-kilpailuista käydään juuri RTTY:llä.