Ero sivun ”Diodi” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
(laveampi tynkä)
>Oh2mqk
Rivi 50: Rivi 50:


Kaikkia diodeja voi periaatteessa käyttää kapasitanssidiodeina, mutta harvojen ominaisuuksia on optimoitu siihen käyttöön.
Kaikkia diodeja voi periaatteessa käyttää kapasitanssidiodeina, mutta harvojen ominaisuuksia on optimoitu siihen käyttöön.
Nämä tunnetaan englanninkielisessä kirjallisuudessa myös nimillä: ''Varicap'', ''VVC''


=== Tunnelidiodi ===
=== Tunnelidiodi ===

Versio 22. tammikuuta 2008 kello 20.54

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Diodi eli "kaksinapainen" on tyhjöputkien aikakauden erään komponentin mukaan nimensä saanut elektroniikan komponentti, joka nykyisin toteutetaan pii-puolijohteella.

Kaikille diodeille on yhteistä että niillä on ns. estosuunta jonne ne eivät päästä sähköä lävitsee aivan yhtä helposti kuin ns. päästösuuntaansa.

Puolijohdediodeja on ollut käytössä itse asiassa kauemmin kuin edes elektroniputkia käytettiin kotivastaanottimissa. Sinkkivälkekidettä ja terävää metallineulaa käytettiin tasasuuntaajana kuunneltaessa ensimmäisiä pitkäaaltoasemia. Tuo yhdistelmä toimi Schottky-diodin tapaan.

Tyhjöputkitasasuuntaajia on ollut muitakin malleja kuin ns. "termioniset putket" (englantilaisten käyttämä nimitys: Thermionic Valve), mm. elohopeatasasuuntaajat, joita nykyisin löytää lähinnä (tekniikan) museoista.

Piirrossymbolit

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Diodit

PN-diodi

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

PN-diodi on diodien perusmalli.

- puolijohdeteoriasta, P ja N seokset...
- valsenssivyö
- estosuuntainen kapasitanssi
- käyttö


Suurilla taajuuksilla tehtävän tasasuuntauksen suoranaisena ongelmana on estovyöhykkeen kapasitanssin suuruus jonka takia Schottky-diodillakin saattaa virtapiirin virrasta mennä 20-30% estosuuntaan.


PIN-diodi

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

PIN diodi

- rakenne
- edut PN-diodiin nähden
- käyttö

Schottky-diodi

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Schottky diodissa on pala seospuolijohdetta joka on päällystetty metallilla, yleensä alumiinilla.

- rakenne
- nopea tasasuuntaus (syyt)
- käyttö

Kapasitanssidiodi

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Kapasitanssidiodi on PN-diodi jonka estosuuntainen esijännite säätele estovyöhykkeen paksuutta puolijohteen sisällä ja siten niihin kytkettyjen elektrodien välisen alueen havaitsemaa kapasitanssia. Se on siis jännitesäätöinen kondensaattori.

Kapasitanssidiodeja käytetäänkin erityisesti virityspiireissä säätämässä oskillaattorin käyntiä tai suotimen resonanssitaajuutta.

Kaikkia diodeja voi periaatteessa käyttää kapasitanssidiodeina, mutta harvojen ominaisuuksia on optimoitu siihen käyttöön.

Nämä tunnetaan englanninkielisessä kirjallisuudessa myös nimillä: Varicap, VVC

Tunnelidiodi

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.


Zener-diodi

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Zener diodia käytetään etupäässä jänniterefrenssin luomiseen.

Diodin serkut

Tyristori

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Tyristori on liipaisusignaalilla avattava diodi, joka käskyn saatuaan alkaa johtaa myös estosuuntaan.

DIAC

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

TRIAC

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

TRIAC on Tyristorin serkku ..


Tyhjöputki

Tyhjöputkia (us: vacuum tubes, uk: valves) käytetään nykyisin vähän, mutta niiden yksinkertaisin malli antoi nimensä diodille.

Tyhjöputken tasasuuntausominaisuus perustuu metallin työfunktioon, joka kertoo että kuinka helposti elektroneja saa irtoamaan metallipinnalta tyhjössä. Kylmältä metallilta elektronit irtoavat varsin huonosti.

Kun elektroniputken katodia kuumennetaan hehkulangalla, elektronien on paljon helpompi lähteä siltä liikkeelle, kuin kuumentamattomalta anodilta. Näin elektronivirta kulkee katodilta anodille, mutta toiseen suuntaan ei kulje juurikaan mitään — paitsi jos jännite nousee kyllin korkeaksi.