Ero sivun ”Ballistiikka” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (luokittelu, muotoilua)
 
(5 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Mihin radioamatööri tarvitsee Ballistiikkaa ?
Mihin radioamatööri tarvitsee ballistiikkaa?
* Singotakseen heittopainon onnistuneesti puuhun
* Singotakseen heittopainon onnistuneesti puuhun
* Tehdäkseen jotain muuta, jolla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä radioamatöörien normaalien puuhien kanssa.
* Tehdäkseen jotain muuta, jolla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä radioamatöörien normaalien puuhien kanssa.


= Ballistinen matematiikka =
== Ballistinen matematiikka ==


Perusyhtälöt pätevät, kun ammuksen aerodynamiikkaa ei tarvitse ottaa huomioon.
Perusyhtälöt pätevät, kun ammuksen aerodynamiikkaa ei tarvitse ottaa huomioon.


Ballistiikan perusyhtälöt:
Ballistiikan perusyhtälöt:
::<math>x = v_0 \cos \alpha t</math>
::<math>x = v_0 \cos\left(\alpha\right) t</math>
::<math>y = v_0 \sin \alpha t - \frac{1}{2} g t^2</math>
::<math>y = v_0 \sin\left(\alpha\right) t - \frac{1}{2} g t^2</math>
missä:
missä:
::<math>\alpha</math>: ammuksen lähtösuunnan korotuskulma suhteessa horisonttiin
::<math>\alpha</math>: ammuksen lähtösuunnan korotuskulma suhteessa horisonttiin
Rivi 17: Rivi 17:


Ammuksen lentoaika (tasamaalla) saadaan hakemalla tilanne: y=0
Ammuksen lentoaika (tasamaalla) saadaan hakemalla tilanne: y=0
::<math>v_0 \sin\alpha t = \frac{1}{2} g t^2</math>
::<math>v_0 \sin\left(\alpha\right) t = \frac{1}{2} g t^2</math>
supistetaan yhteinen muuttuja: t
supistetaan yhteinen muuttuja: t
::<math>v_0 \sin\alpha = \frac{1}{2} g t</math>
::<math>v_0 \sin\left(\alpha\right) = \frac{1}{2} g t</math>
ja ratkaistaan t:n suhteen:
ja ratkaistaan t:n suhteen:
::<math>t = \frac{2 v_0 \sin\alpha}{g}</math>
::<math>t = \frac{2 v_0 \sin\left(\alpha\right)}{g}</math>
Lentoaikaa määrää siis käytännössä ammuntakulma ja lähtönopeus.
Lentoaikaa määrää siis käytännössä ammuntakulma ja lähtönopeus.


Rivi 27: Rivi 27:


Jos on ammuttu suoraan ylös ja saatu ammuksen kokonaislentoaika, voidaan lähtönopeus määrittää:
Jos on ammuttu suoraan ylös ja saatu ammuksen kokonaislentoaika, voidaan lähtönopeus määrittää:
::<math>v_0 = \frac{g t}{2 \sin\alpha}</math>
::<math>v_0 = \frac{g t}{2 \sin\left(\alpha\right)}</math>


Ammuksen maksimi lentokorkeus on se, jossa pystysuuntaisen liikenopeuden aikaderivaatta kääntyy negatiiviseksi ( = ammus alkaa pudota nopeammin, kuin sen ylöspäin suuntautuva vauhti on sitä kuljettanut.)
Ammuksen maksimi lentokorkeus on se, jossa pystysuuntaisen liikenopeuden aikaderivaatta kääntyy negatiiviseksi ( = ammus alkaa pudota nopeammin, kuin sen ylöspäin suuntautuva vauhti on sitä kuljettanut.)
Rivi 34: Rivi 34:
::<math>h_{max} = \frac{1}{2}g \left(\frac{1}{2} t\right)^2 = \frac{1}{8} g t^2</math>
::<math>h_{max} = \frac{1}{2}g \left(\frac{1}{2} t\right)^2 = \frac{1}{8} g t^2</math>
tai käyttämällä ''t'':n tilalla ''v''<sub>0</sub>:n aikayhtälöä:
tai käyttämällä ''t'':n tilalla ''v''<sub>0</sub>:n aikayhtälöä:
::<math>h_{max} = \frac{4 {v_0}^2\left(\sin\alpha\right)^2}{8 g}</math>
::<math>h_{max} = \frac{{v_0}^2\left(\sin\alpha\right)^2}{2 g}</math>


== Rekyyli ==
=== Rekyyli ===
Kun massaa m<sub>1</sub> potkitaan voimalla F, se saa nopeuden v<sub>1</sub>.
Kun massaa m<sub>1</sub> potkitaan voimalla F, se saa nopeuden v<sub>1</sub>.
Tämä sama voima kohdistuu myös aseeseen, josta ammusta singotaan ulos ja aseen massan ollessa m<sub>2</sub> saadaan aseen vastakkaiseen suuntaan tapahtuvaksi liikenopeudeksi:
Tämä sama voima kohdistuu myös aseeseen, josta ammusta singotaan ulos ja aseen massan ollessa m<sub>2</sub> saadaan aseen vastakkaiseen suuntaan tapahtuvaksi liikenopeudeksi:
::<math>v_2 = \sqrt{\frac{m_1}{m_2}}v_1</math>
::<math>v_2 = \sqrt{\frac{m_1}{m_2}}v_1</math>
Kun ammus kiihdytetään nopeuteen ''v'' matkalla ''s'' ja ammuksen massa on ''m'':
* Kiihtyvyys on: <math>a = \frac{v^2}{2 s}</math>
* Voima jolla kiihdytetään on: <math>F = m a</math>
* Aika jossa kiihdytys tapahtuu on: <math>t = \frac{2 s}{v}</math>
* Työ joka tehdään kiihdytyksessä: <math>P = F t = m v</math>


== Esimerkki ==
== Esimerkki ==
Rivi 50: Rivi 56:
::<math>\sqrt{\frac{0.060}{100}} 50 m/s = 1.2 m/s</math>
::<math>\sqrt{\frac{0.060}{100}} 50 m/s = 1.2 m/s</math>


= Aerodynamiikan vaikutukset =
Aseen putken pituus on 1.5 metriä, jolloin ammuksen kiihtyvyys on:
::<math>\frac{50^2}{2 \cdot 1.5} = 833 m/s^2 \approx 83 g</math>
 
Aika jonka ammus on putkessa on:
::<math>\frac{2 \cdot 1.5}{50} = 60 ms</math>
 
Energia joka ammukseen on sijoitettu on sen kineettinen energia:
::<math>\frac{1}{2}m v^2 = 0.5 \cdot 0.060 \cdot 50^2 = 75 Joulea</math>
 
== Aerodynamiikan vaikutukset ==
::TODO: TARKASTETTAVA!
::TODO: TARKASTETTAVA!


Rivi 64: Rivi 79:
* ''A'': on kappaleen poikkipinta-ala kohtisuoraan virtauksen (liikkeen) suhteen
* ''A'': on kappaleen poikkipinta-ala kohtisuoraan virtauksen (liikkeen) suhteen
* ''v'': on kappaleen nopeus
* ''v'': on kappaleen nopeus


Lentävän kappaleen kineettinen energia on puolestaan: <math>E_{kin} = \frac{1}{2} m v^2</math>.
Lentävän kappaleen kineettinen energia on puolestaan: <math>E_{kin} = \frac{1}{2} m v^2</math>.
Rivi 79: Rivi 93:
HUOMAA: Em. yhtälö pätee kaikkiin rajanopeudella vajoaviin asioihin - laskuvarjot, tennispallot, jne..
HUOMAA: Em. yhtälö pätee kaikkiin rajanopeudella vajoaviin asioihin - laskuvarjot, tennispallot, jne..
Se pätee myös vedessä tapahtuvaan vajoamiseen, ei vain ilmaan.
Se pätee myös vedessä tapahtuvaan vajoamiseen, ei vain ilmaan.
[[Luokka:Teoria]]
[[Luokka:Tarkastettavat sivut]]

Nykyinen versio 11. kesäkuuta 2021 kello 02.31

Mihin radioamatööri tarvitsee ballistiikkaa?

  • Singotakseen heittopainon onnistuneesti puuhun
  • Tehdäkseen jotain muuta, jolla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä radioamatöörien normaalien puuhien kanssa.

Ballistinen matematiikka

Perusyhtälöt pätevät, kun ammuksen aerodynamiikkaa ei tarvitse ottaa huomioon.

Ballistiikan perusyhtälöt:

missä:

: ammuksen lähtösuunnan korotuskulma suhteessa horisonttiin
: paikallinen painovoimakiihtyvyys (9.81 m/s²)
: aika
: ammuksen lähtönopeus

Ammuksen lentoaika (tasamaalla) saadaan hakemalla tilanne: y=0

supistetaan yhteinen muuttuja: t

ja ratkaistaan t:n suhteen:

Lentoaikaa määrää siis käytännössä ammuntakulma ja lähtönopeus.

Ammuksen kantama on perusyhtälön x lentoajan hetkellä t.

Jos on ammuttu suoraan ylös ja saatu ammuksen kokonaislentoaika, voidaan lähtönopeus määrittää:

Ammuksen maksimi lentokorkeus on se, jossa pystysuuntaisen liikenopeuden aikaderivaatta kääntyy negatiiviseksi ( = ammus alkaa pudota nopeammin, kuin sen ylöspäin suuntautuva vauhti on sitä kuljettanut.)

Tämä tapahtuu puolessa lentoajasta ja siitä eteenpäin ammus putoaa kiihtyvällä vauhdilla kohti maata:

tai käyttämällä t:n tilalla v0:n aikayhtälöä:

Rekyyli

Kun massaa m1 potkitaan voimalla F, se saa nopeuden v1. Tämä sama voima kohdistuu myös aseeseen, josta ammusta singotaan ulos ja aseen massan ollessa m2 saadaan aseen vastakkaiseen suuntaan tapahtuvaksi liikenopeudeksi:

Kun ammus kiihdytetään nopeuteen v matkalla s ja ammuksen massa on m:

  • Kiihtyvyys on:
  • Voima jolla kiihdytetään on:
  • Aika jossa kiihdytys tapahtuu on:
  • Työ joka tehdään kiihdytyksessä:

Esimerkki

Suoraan ylös ammutulle ammukselle on mitattu lentoajaksi 10.2 sekuntia:

Ammuksen massa on 60 grammaa ja aseen massa 100 kilogrammaa. Aseen rekyyliliikenopeus on:

Aseen putken pituus on 1.5 metriä, jolloin ammuksen kiihtyvyys on:

Aika jonka ammus on putkessa on:

Energia joka ammukseen on sijoitettu on sen kineettinen energia:

Aerodynamiikan vaikutukset

TODO: TARKASTETTAVA!

Oletetaan, että ammus ei ole V1 raketin tapainen siivillä varustettu laite, vaan jokin symmetrinen, kuten pallo..

Aerodynamiikka vaikuttaa ensisijaisesti nopeutta (v0) pienentävästi. Tämä aikaansaa todellisen lentoradan vaipumisen ideaalimallin paraabelin alle.

Nopeuksilla jotka ovat selkeästi alle äänennopeuden, aerodynaaminen indusoitunut vastus riippuu nopeudesta: . Missä:

  • (rho) on ilman tiheys (1.225 kg/m³ @ h = 0 km, 0°C)
  • Cd on ilmanvastuskerroin
  • A: on kappaleen poikkipinta-ala kohtisuoraan virtauksen (liikkeen) suhteen
  • v: on kappaleen nopeus

Lentävän kappaleen kineettinen energia on puolestaan: .

Kun indusoituneen vastuksen tuottama energiahukka on syönyt pois kaiken vaakaliikkeen, ammuksen liike on enää pystysuoraa ja siinä tullaan rajanopeusyhtälöön jonka määrittää tasapaino:

vs.

josta:

ja edelleen:

silloin ammuksen potentiaalienergiasta tuleva nopeuden lisäys rajoittuu ilmanvastukseen.

HUOMAA: Em. yhtälö pätee kaikkiin rajanopeudella vajoaviin asioihin - laskuvarjot, tennispallot, jne.. Se pätee myös vedessä tapahtuvaan vajoamiseen, ei vain ilmaan.