Ero sivun ”Ballistiikka” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (max. lentokorkeus v_0:n avulla lausuttuna.)
>Oh2mqk
p (aerodynamiikkaa)
Rivi 40: Rivi 40:
::<math>v_0 = \frac{g t}{2} = \frac{9.81 \cdot 10.2}{2} = 50.03 m/s</math>
::<math>v_0 = \frac{g t}{2} = \frac{9.81 \cdot 10.2}{2} = 50.03 m/s</math>
::<math>h_{max} = \frac{1}{8} 9.81 \cdot 10.2^2 = 127.6 m</math>
::<math>h_{max} = \frac{1}{8} 9.81 \cdot 10.2^2 = 127.6 m</math>
= Aerodynamiikan vaikutukset =
::TODO: TARKASTETTAVA!
Oletetaan, että ammus ei ole V1 raketin tapainen siivillä varustettu laite, vaan jokin symmetrinen, kuten pallo..
Aerodynamiikka vaikuttaa ensisijaisesti nopeutta (''v<sub>0</sub>'') pienentävästi.
Tämä aikaansaa todellisen lentoradan vaipumisen ideaalimallin paraabelin alle.
Nopeuksilla jotka ovat selkeästi alle äänennopeuden, aerodynaaminen indusoitunut vastus riippuu lineaarisesti nopeudesta: <math>F_{C_d} = A C_d v</math>.
Indusoituneen vastuksen aiheuttama energiahukka on: <math>E_{C_d} = A C_d \frac{1}{2} v^2</math>
Lentävän kappaleen kineettinen energia on puolestaan: <math>E_{kin} = \frac{1}{2} m v^2</math>.
Kun energiahukka on syönyt pois kaiken vaakaliikkeen, ammuksen liike on enää pystysuoraa ja siinä
tullaan rajanopeusyhtälöön jonka määrittää tasapaino:  <math>F = m g</math> vs. <math>F_{C_d} = A C_d v</math>, eli:
::<math>m g = A C_d v</math>, eli: <math>v_{max} = \frac{m g}{A C_d}</math>
silloin ammuksen potentiaalienergiasta tuleva nopeuden lisäys rajoittuu ilmanvastukseen.

Versio 7. heinäkuuta 2006 kello 00.59

Mihin radioamatööri tarvitsee Ballistiikkaa ?

  • Singotakseen heittopainon onnistuneesti puuhun
  • Tehdäkseen jotain muuta, jolla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä radioamatöörien normaalien puuhien kanssa.

Ballistinen matematiikka

Perusyhtälöt pätevät, kun ammuksen aerodynamiikkaa ei tarvitse ottaa huomioon.

Ballistiikan perusyhtälöt:

missä:

: ammuksen lähtösuunnan korotuskulma suhteessa horisonttiin
: paikallinen painovoimakiihtyvyys (9.81 m/s²)
: aika
: ammuksen lähtönopeus

Ammuksen lentoaika (tasamaalla) saadaan hakemalla tilanne: y=0

supistetaan yhteinen muuttuja: t

ja ratkaistaan t:n suhteen:

Lentoaikaa määrää siis käytännössä ammuntakulma ja lähtönopeus.

Ammuksen kantama on perusyhtälön x lentoajan hetkellä t.

Jos on ammuttu suoraan ylös ja saatu ammuksen kokonaislentoaika, voidaan lähtönopeus määrittää:

Ammuksen maksimi lentokorkeus on se, jossa pystysuuntaisen liikenopeuden aikaderivaatta kääntyy negatiiviseksi ( = ammus alkaa pudota nopeammin, kuin sen ylöspäin suuntautuva vauhti on sitä kuljettanut.)

Tämä tapahtuu puolessa lentoajasta ja siitä eteenpäin ammus putoaa kiihtyvällä vauhdilla kohti maata:

tai käyttämällä t:n tilalla v0:n aikayhtälöä:

Esimerkki

Suoraan ylös ammutulle ammukselle on mitattu lentoajaksi 10.2 sekuntia:

Aerodynamiikan vaikutukset

TODO: TARKASTETTAVA!

Oletetaan, että ammus ei ole V1 raketin tapainen siivillä varustettu laite, vaan jokin symmetrinen, kuten pallo..

Aerodynamiikka vaikuttaa ensisijaisesti nopeutta (v0) pienentävästi. Tämä aikaansaa todellisen lentoradan vaipumisen ideaalimallin paraabelin alle.

Nopeuksilla jotka ovat selkeästi alle äänennopeuden, aerodynaaminen indusoitunut vastus riippuu lineaarisesti nopeudesta: .

Indusoituneen vastuksen aiheuttama energiahukka on:

Lentävän kappaleen kineettinen energia on puolestaan: .

Kun energiahukka on syönyt pois kaiken vaakaliikkeen, ammuksen liike on enää pystysuoraa ja siinä tullaan rajanopeusyhtälöön jonka määrittää tasapaino: vs. , eli:

, eli:

silloin ammuksen potentiaalienergiasta tuleva nopeuden lisäys rajoittuu ilmanvastukseen.