APRS

Radioamatööriwikistä
Versio hetkellä 8. marraskuuta 2004 kello 07.19 – tehnyt >Oh2kku (Eka minimaalinen stubi-versio)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.


APRS - Automatic Position Reporting System

APRS on WB4APR:n alullepanema "liikkuvien kohteiden seurantaan ja kommunikaatioon kehitetty radiopohjainen järjestelmä", vapaasti suomennettuna WB4APR:n kotisivuilta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. autoissa, veneissä ja kiinteillä radioamatööriasemilla olevien APRS-protokollaa käyttävien lähettimien seurantaa esimerkiksi karttaruudulla. Radiotiellä käytetään suurimmaksi osaksi lähetelajina FM:ää, johon AX.25-protokollan mukaisesti siirrettävä tieto liitetään 1200 bps AFSK:lla. Radioamatööripiireissä tämä lähetelaji tunnetaan yksinkertaisesti 1200 bps pakettiradiona. APRS-liikenne tapahtuu radiotiellä käyttäen ainoastaan ns. UI-paketteja, eli kaikki paketit ovat yksittäisiä irrallisia datayksiköitä eikä AX.25-taso takaa niiden perillemenoa. Ylivoimaisesti suurin osa radioamatöörien APRS-liikenteestä tapahtuu 2 metrin aaltoalueella, mutta tarkka taajuus vaihtelee maantieteellisen sijainnin mukaan. Suomessa 2 metrin APRS-taajuus on 144.800 MHz, kuten myös suurimmassa osassa muuta Eurooppaa. Yhdysvalloissa 2 metrin APRS-verkko toimii taajuudella 144.390 MHz.

APRS-asema

Tyypilliseen liikkuvan APRS-aseman kokoonpanoon kuuluu NMEA-ulostulolla varustettu GPS-vastaanotin, 2 metrin radioamatöörialueen FM-lähetinvastaanotin antenneineen sekä APRS-yhteensopiva pakettiradiomodeemi tai yksinkertaisempi pelkkään APRS-lähetykseen soveltuva "enkooderi". Suoraan APRS-yhteensopiva pakettiradiomodeemi on esimerkiksi Kantronicsin KPC-3(+). Pelkkinä enkoodereina toimivat mm. N1VG:n OpenTracker ja Byonicsin TinyTrak.

APRS-verkko

Koska yksittäisten, varsinkin liikkuvien, APRS-asemien radiokantama ei ole itsessään kovin hyvä, on APRS-verkossa yleensä korkealle sijoitettuja, hyvän kuuluvuuden omaavia ns. APRS-digipiittereitä. Digipiittereiden tehtävänä on vastaanottaa APRS-asemien lähettämiä paketteja ja automaattisesti toistaa ne samalla taajuudella. Kahden tai useamman digipiitterin kuullessaan suoraan toisiaan voidaan yhden digipiitterin toistama paketti toistaa uudestaan naapuridigipiittereillä, jolloin kantama laajenee entisestään. APRS-verkko toimii protokollatasolla toimintaa tarkasteltassa varsin anarkistisesti ja jossain määrin ennalta arvaamattomasti, mutta käytännössä systeemi toimii yllättävän hyvin, kunhan kanavan liikennetiheys ei kasva kovin suureksi ja digipiittereiden sijoittamisessa käytetään järkeä.

Digipiittereiden lisäksi APRS-verkoissa on usein Internet-yhdyskäytäviä, lyhyesti sanottuna Igateja. Igate saattaa sijaita samassa paikassa digipiitterin kanssa, mutta ne voivat myös toimia toisistaan riippumattomasti. Igate välittää radiotiellä kuulemansa paketit Internetissä toimivaan APRS-IS-verkkoon, joka siis yhdistää Igateja ympäri maailman. Osa Igateista välittää APRS-liikennettä myös Internetistä takaisin radiopohjaiseen APRS-verkkoon, mutta Internetin ja APRS-radioverkon siirtonopeuksien suurien erojen ja lupateknisten syiden vuoksi radioverkkoon ei voi täysin kontrolloimatta päästää Internetin kautta vastaanotettuja APRS-paketteja.

APRS-aiheisia linkkejä maailmalle

  • OpenTRAC on uusi APRS:ää paremmin määritelty protokolla samantyyppiseen käyttöön
  • Findu näyttää www-selaimessa vaihtelevanlaatuisella karttapohjalla missä APRS-asema luuraa
  • OH6VM:n sivuilta löytyy tietoa APRS:stä suomeksi

APRS-ohjelmia

  • Xastir on unixeissa ja windowseissakin cygwinin avulla toimiva avoimen lähdekoodin APRS-asiakasohjelma
  • UI-View on windowseissa suosituin APRS-yhteensopiva shareware-ohjelma. UI-Viewin tekijä G4IDE menehtyi syöpään syksyllä 2004 ja ohjelman tulevaisuus on toistaiseksi epävarma.