Ukkossuojaus

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Rakennusten, yleisen sähköverkon ja tietoliikennekaapeleiden ukkossuojaus kannattaa jättää ammattilaisille. Radioamatöörien on kuitenkin hyvä tuntea ainakin yleiset maadoitusperiaatteet ja soveltaa näitä tapauskohtaisesti omiin mastoihin, antenneihin ja radioihin. Aluksi kannattaa selvittää valmiina oleva maadoitus sekä mahdollinen ukkossuojaus, jos sellainen on olemassa. Pienten antennien ei yleensä katsota lisäävän salamaniskun vaaraa. Tavallisesti talon katolla on jo muita yleisradioliikenteen vastaanottoon tarkoitettuja antenneita. Suora salamanisku on harvinainen tapahtuma varsinkin kaupungissa, joten antennin maadoituksesta on yleensä enemmän hyötyä esimerkiksi staattisen sähkön purkamiseen tai epäsymmetrisen antennin vastapainona.

Antennikaapelit kytketään irti, kun radioita ei käytetä tai jos taivas alkaa salamoida - ellei sitten ukkonen ole suoraan päällä. Huolellisella ja kokonaisvaltaisella suunnitelulla on mahdollista saada laitteet kestämään jopa suora salamanisku mastoon tai antenneihin. Valitettavasti radioamatööreille tämä ei ole aina helposti toteutettavissa, koska se vaatisi suuria muutoksia olemassa oleviin sähkö- ja tietoliikennekaapeleihin. Myös kaikki asemalla tai sen läheisyydessä olevat laitteen pitäisi ottaa suojaukseen mukaan antennikaapeleiden lisäksi. Suojauksesta huolimatta asemalla ei saa työskennellä ukonilman aikana.

Salamavirran indusoimat jännitteet voivat aiheuttaa tuhoa tai tulipalon, jos potentiaalintasauksesta ei ole huolehdittu. Jännitteen tasaus tapahtuu kytkemällä kaikki maadoitukset yhteen mekaanisesti, sillä tinajuotos saattaa sulaa salamavirran vaikutuksesta. Salama voi myös hypätä yhdestä metalliosasta toiseen esimerkiksi rakennuspuun läpi, jolloin tulipalo on mahdollinen. Jos metalliosat on kytketty toisiinsa sähköisesti, pienentää tämä tällaisen vaurion mahdollisuutta.

Pohdittavaa:

- kuinka yleisiä ukkosilmat ovat QTH:ssa?

- mökki, omakotitalo, kerrostalo vai vene? maaseutu vai kaupunki?

- erillinen metallimasto vai käytetäänkö puita lanka-antennin tukipisteenä?

- tuleeko sähkö- ja telekaapelit ilmateitse vai onko ne kaivettu maahan?

- mitä kautta salamavirta voisi kulkea? entä maasalama? mihin salama voisi hypätä?

- (maa)johtimen poikkipinta-ala? liitokset? missä heikoin kohta? maasilmukat?

- kuvitellaan halkaisijaltaan 100 m pallo, joka vyöryy maanpintaa pitkin kohti asemaa: missä kohtaan kuviteltu pallo koskettaa rakennusta, mastoa tai antenneita? (salaman todennäköinen iskukohta)

Alla joitakin viitteitä ukkossuojaukseen perehtymiseen.

Ukkostutkia

http://www.euclid.org/realtime.html

Katso myös

Maavirtasilmukka

Aiheesta muualla

http://sral.fi/files/ukkossuojaus.pdf

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Sahko-ja-hissit/Ukkossuojaus/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukkosenjohdatin

http://www.sahkoala.fi/kohderyhmat/pienrakentajat/ukkossuojaus/fi_FI/ukkossuojaus/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maadoitus

http://www.kolumbus.fi/oh5iy/back/Ham%20Radio%20Lightning%20Protection.html

http://www.w8ji.com/station_ground.htm

http://www.arrl.org/electrical-safety

http://www.arrl.org/grounding

http://www.arrl.org/lightning-protection

http://en.wikipedia.org/wiki/Ground_(electricity)

http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Jan-Anders Berg OH2AUK, Salaman taajuudella, Radioamatööri 2 2006