EH-antenni
Mikä on EH-antenni ?
Kyseessä on korkean Q-arvon omaava (ja siksi kapeakaistainen) viritetty antenni, joka on mahdollista tehdä huomattavasti pienemmäksi, kuin 1/4 aallonpituuden GP, joskin silloin hukataan jonkin verran tehokkuutta.
EH-antennit ovat yksi muoto ns. "Ristikenttäantennien" -teorian kuvailemista antenneista. Jopa koko teoria on varsin kyseenalainen, mutta silti antennit vaikuttavat toimivan — tai toisinaan niiden toiminta on suuri pettymys. Mistä siis on kyse ?
Analyysituloksia
Australialainen Lloyd Butler VK5BR teki merkittävän koesarjan ja kertoi siitä paikallisessa amatöörilehdessä: EH Antenna Further Tests
- Johtopäätelmät:
- Raportoin runsaasti mittausmenetelmieni ja tulosteni yksityiskohdista liittyen pitkittäisiin, ts. "common mode" -virtakomponentteihin joita EH-antenni kehittää epäsymmetriseen syöttöjohtoonsa.
- Kuten omien kokeellisten VK5BR-X2/X3 balansoimattomassa moodissa toimineiden lyhyiden antennienikin kanssa, olen lopulta päätynyt tulokseen, että EH-antennin onnistunut toiminta syntyy pääasiassa sen syöttöjohdon sovituksen syöttöjohtoon aiheuttamista epäsymmetrisistä virroista jotka tehollisesti pidentävät antennia, kuin mistään ristikenttäteorioista.
- Viritetty balun tai kuristin sijoitettuna jonnekin syöttöjohtoon estää RF:ää pääsemästä takaisin hamshackiin, estää maavirtasilmukoita ja määrää kaapelipituuden joka on aktiivinen tässä pitkittäisessä moodissa. Kuristin pitäisi sijoitettaman kaapeliin paikkaan jossa virta pysyy vakiona pitkän matkaa pitkin kaapelia. Paikka joka on hieman alle 1/4 aallonpituutta EH-antennin huipusta toimii hyvin, mutta jos se on huomattavasti pidemmällä, virtamaksimi siirtyy kauemmas EH-antennista.
- Jopa silloin, kun syöttökaapelin virtaepäsymmetriaa katkaiseva kuristin sijaistsee selvästi alle 1/4 aallonpituutta antennin huipusta, antenni toimii tehokaammin koska sen pituutta on jatkettu lyhyellä matkalla epäbalansoitua kaapelia. (Figure 5)
Lloyd Butlerin artikkelissa demotaan 20 metrin antennia jonka korkeus säteilevine syöttöjohtoineen on 2 metriä. Jotta se antenni toimii, syöttöjohdon pitää olla pystyssä kuristimeen saakka, kuten antenninkin, eikä lähteä antennista sivulle, tms. (Kuristimen / Trapin paikalla voi olla myös 1:1 UNUN tyyppinen Balun.)
Rakennus/Asennusohje
Käytännön rakentelukokemuksista tärkeimpänä on:
- Laita syöttöjohtoosi kuristin, ettei RF polta rigin käyttäjän sormia!
Lehdissä ja verkossa löytyy rakenteluohjeita joissa kielletään laittamasta RF-kuristinta syöttöjohtoon!
Laita syöttöjohdon ja kuristimen välissä oleva muutaman metrin mittainen kaapeli suoraksi EH-antennin pituusakselin kanssa samaan suuntaan. Lisätietoja Butlerin artikkelissa.
Kaupallisia valmistajia
Kaupallisesti näitä antenneja rakentaa mm. "arno elettronica" Pisassa Italiassa.
(ajantasaiset hinnat löytyvät italiankieliseltä puolelta)
Spekulointia LF:lle
Toisaalta 135 kHz bandilla edes 1% hyötysuhteen saavuttaminen on hurja suoritus, onhan kyseisellä bandilla aallonpituus 2200 metriä ja siitä neljännes on 550 metriä, joka on kovin epäkäytännöllinen GP:ksi, tai että dipolinkaan tekoon tarvitaan huimasti tilaa ja se on silti erittäin lähellä maata.
135-136 kHz antenneista on Rik Strobbe kirjoittanut mainion artikkelin: