Antenninvirityslaite

Antenninvirityslaitte eli "tuneri" on laite, jolla saadaan antennin ja lähettimen välinen epäsovitus korjattua, ettei pääteaste rasittuisi. Harhaanjohtavasta nimestään huolimatta laite ei viritä itse antennia, vaan ainoastaan sovittaa sen pääteasteelle sopivaksi. Jos antenni on epävireessä, se on epävireessä, vaikka virityslaite saakin lähettimen uskomaan, että perässä olisi vireessä oleva kuorma.

Alla olevassa kuvassa on tavanomaisen virittimen kytkentäkaavio. Siinä on kaksi säätökondensaattoria ja keskeltä kela maahan. Kela voi olla joko portaattomasti säädettävä, tai kuten hyvin usein kaupallisissakin virittimissä, väliulosotoilla ja moniasentokytkimellä toteutettu.

Kaupallisissa virittimissä on usein merkitty säätimet esimerkiksi niin, että lähettimen puoleinen säätökondensaattori on merkitty "TRANSMITTER" tai "TX", kela on merkitty "INDUCTOR", ja antennin puoleinen säätökondensaattori "ANTENNA" tai lyhyesti "ANT".

Antenninvirityslaitteen lisäksi tarvitaan SWR-mittari, joka on usein antenninvirityslaitteessa sisäänrakennettuna. Ellei ole, se kytketään lähettimen ja virityslaitteen väliin.

Virittäminen

1. Säädä lähetin pikkuteholle ja valitse joku lähetelaji, jolla saat jatkuvaa kantoaaltoa, kuten esimerkiksi CW.
2. Käännä molemmat säätökondensaattorit puoliväliin.
3. Kuuntele kohinaa tai jotain signaalia ja etsi kelalle asento, jossa on voimakkain kuuluvuus.
4. Kytke lähetys päälle (vapaalla taajuudella) esimerkiksi painamalla sähkötysavainta ja etsi lähettimen puoleiselle säätökondensaattorille asento, jossa SWR painuu alimpaan asentoonsa, minkä tällä säätimellä saat aikaan. Tätä voitaisiin sanoa karkeaksi säädöksi. Pyri lähettämään mahdollisimman vähän aikaa.
5. Lähetä, ja etsi antennin puoleiselle kondensaattorille asento, jolla saat SWR:n alimpaan arvoonsa. Muista edelleen lähettää mahdollisimman vähän aikaa.

Voit tarvittaessa vielä hienosäätää lähettimen puoleisesta kondensaattorista ja edelleen vielä antennin puoleisesta. Optimitilanteessa SWR:n arvoksi saadaan tasan 1.