Ero sivun ”Vastus” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Aulis Eskola
(viittaus sähkönjohtavuuteen)
>Oh2mqk
p (luokittelusäätöä, linkkejä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Category:Tekniikka]][[Category:Suureet]] {{stub}}
[[Category:Tekniikka]][[Category:Mittasuureet]]
'''Vastusta''' eli '''resistanssia''' mitataan [[ohmi|ohmeina]].
 
[[Vastus|Vastusta]] eli '''resistanssia''' mitataan [[ohmi|ohmeina]] (Symboli: <math>\Omega\,</math>).


Vastuksen käänteissuure on [[sähkönjohtavuus]].
Vastuksen käänteissuure on [[sähkönjohtavuus]].
''Suprajohteita'' lukuunottamatta kaikilla aineilla on sisäistä sähkövastusta.
Tätä kaikkien aineiden ominaisuutta kutsutaan nimellä [[ominaisvastus]].
Aineiden sähköjohtavuuden mukaan niitä lajitellaan kolmeen,
rajoiltaan jossain määrin epätarkkoihin luokkiin:
* ''Suprajohteet''
* [[Johde|Johteet]]
* [[Puolijohde|Puolijohteet]]
* [[Eriste|Eristeet]]
Erityisesti [[puolijohde|puolijohteiden]] ryhmä on varsin mielenkiintoinen, sillä
siihen kuuluvilla aineilla (seoksilla) on mahdollista aikaansaada sähköisesti
ohjattavaa sähkönjohtavuutta.
Tämä ilmiö mahdollistaa mm. [[transistori|transistorit]].
<div>
<hr>
<div>
Wikipedia:
:http://fi.wikipedia.org/wiki/Vastus
:http://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisvastus
:http://fi.wikipedia.org/wiki/Suprajohtavuus

Versio 14. toukokuuta 2005 kello 19.35


Vastusta eli resistanssia mitataan ohmeina (Symboli: ).

Vastuksen käänteissuure on sähkönjohtavuus.

Suprajohteita lukuunottamatta kaikilla aineilla on sisäistä sähkövastusta. Tätä kaikkien aineiden ominaisuutta kutsutaan nimellä ominaisvastus.

Aineiden sähköjohtavuuden mukaan niitä lajitellaan kolmeen, rajoiltaan jossain määrin epätarkkoihin luokkiin:

Erityisesti puolijohteiden ryhmä on varsin mielenkiintoinen, sillä siihen kuuluvilla aineilla (seoksilla) on mahdollista aikaansaada sähköisesti ohjattavaa sähkönjohtavuutta. Tämä ilmiö mahdollistaa mm. transistorit.