Ero sivun ”Vaihelukittu silmukka” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
(Hieman lisää tynkää)
>Oh2mqk
 
(22 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Category:Tekniikka]][[Category:Teoria]] {{stub}}
{{stub}}<div class="floatright">__TOC__</div>'''Vaihelukittu silmukka''' (Engl: ''Phase Locked Loop, PLL'') on ''takaisinkytkentää'' käyttävä tekniikka, jossa oskillaattorin signaalin taajuutta säädetään siten, että se täsmää mahdollisen taajuuskäsittelyn jälkeen vertailusignaaliin. Koska vertailu tehdään ns. vaiheilmaisimella, se muuttaa ohjausta niin kauan, että myös oskillaattorin vaihe siirtyy synkroniin vertailusignaalin kanssa.


'''Vaihelukittu silmukka''' (Engl: ''Phase Locked Loop, PLL'') on  
Yksinkertaisimmillaan kyse on siis oskillaattorista, joka toistaa refrenssin taajuutta ja vaihetta. Silloin vertailijan lähtösignaali ei muuta oskillaattorin toimintataajuutta, eikä näin sen vaihettakaan.  Tätä voidaan käyttää hyväksi mm. [[FM#PLL-ilmaisin|FM-ilmaisimessa]], jossa tarkoitus on toistaa lähettimen [[FM#FM_modulaattori|FM-modulaattorin]] ohjaussignaali.
[[Takaisinkytkentä|takaisinkytkentää]] käyttävä tekniikka, jossa
oskillaattorin signaalin taajuutta ja vaihetta säädetään siten,
että se seuraa vertailusignaalia jossain määriteltävässä suhteessa.


Mutkikkaammilla vertailumekanismeilla saadaan VCO:n taajuuden (ja vaiheen) suhdetta muutettua jopa melko mielivaltaisesti vertailusignaaliin nähden kun VCO:n ja vertailun välissä takaisinkytkentäpolulla on [[taajuusjakaja]] joka muuttaa VCO:n antaman taajuuden vertailutaajuudeksi.  Ks.  [[Taajuussynteesi]].


== Yksinkertainen PLL: FM-ilmaisin ==
Yksinkertaisimpia vaihelukitun silmukan käyttötarkoituksia on
[[FM#PLL-ilmaisin|FM-ilmaisin]].


(TODO: kytkentäkuvia)
= Topologiat =
[[Kuva:hamwiki-fm-pllilmaisin.png]]
TODO:
* Refrenssitaajuudet
* [[Taajuusjakaja]]t
* [[Vaihevertailija]]t
** Vaihevertailu
*** Vaihevertailu balansoidulla sekoittimella
** Vaihe+taajuusvertailu
* Vaihesilmukkasuodin
* Oskillaatorin ohjaus (VCO,VCXO,yms.)


Siinä välitaajuinen vastaanotettu [[FM|FM signaali]] verrataan
vaihevertailijalla paikallisella [[VCO|VCO:lla]] tuotettuun
signaaliin ja vertailun tulos ohjaa varauspumppua joka säätää
[[VCO|VCO:n]] ohjausjännitettä.


[[FM#PLL-ilmaisin|FM-ilmaisimen]] kiinnostava signaali on itse
= Tyyppi vs. Kertaluku  (Type vs. Order) =
asiassa juuri tuo [[VCO|VCO:n]] ohjausjännite.
Freescale AN535 (ks. viitteet) toteaa:
<blockquote>
<p>Näitä käsitteitä sekoitetaan jokseenkin huolimattomasti kirjallisuudessa, eikä varsinaista standardia ole olemassa.  Tavallisin merkitys kuitenkin on seuraava:</p>
<blockquote>
<div align="center">[[Kuva:Hamwiki-takaisinkytkenta-1.png]]</div>
<p><math>\theta_i(s)\,</math>: Inputin vaihetieto</p>
<p><math>\theta_e(s)\,</math>: Vertailun antama vaihevirhetieto</p>
<p><math>\theta_o(s)\,</math>: Lähdön vaihe</p>
<p><math>G(s)\,</math>: kuvaa silmukan eteenpäin syöttyvien [[siirtofunktio]]den yhdistelmän (taajuus-/vaihevertailija + looppi-suodin + ohjattu oskillaattori)</p>
<p><math>H(s)\,</math>: kuvaa silmukan takaisinkytkennän [[siirtofunktio]]iden yhdistelmän (tyypillisesti RF-taajuusjakajat, yms. jotka syöttävät ohjatun oskillaattorin signaalista muokattua versiota [[vaihevertailija]]lle.)</p>
</blockquote>
<p>Takaisinkytkennän teoriamalleja käyttäen saadaan seuraavat keskinäiset suhteet:</p>
<p align="center"><math>\theta_e(s) = \frac{1}{1+G(s)H(s)} = \theta_i(s)</math></p>
<p align="center"><math>\theta_o(s) = \frac{G(s)}{1+G(s)H(s)} = \theta_i(s)</math></p>
<p>Vaihelukitun silmukan osille nämä kuvautuvat:</p>
<div align="center">[[Kuva:Freescale-an535-pll-xferfunct-2.png]]</div>
<p>Vaihevertailija tuottaa jännitteen joka on suhteessa signaalien <math>\theta_i\,</math> ja <math>\theta_o/N\,</math> vaihe-eroon.  Suodatuksen jälkeen tätä signaalia käytetään ohjaamaan jänniteohjattavaa oskillaattoria (VCO) tms.</p>
<p>Koska VCO:n tuottama taajuus on suhteessa sen ohjausjännitteeseen, ohjaussignaalin ajallinen muutos näkyy VCO:n outputin taajuusmodulaationa.  Vaihelukossa olevassa vaihelukitussa silmukassa lähtötaajuus on:</p>
<p align="center"><math>f_o = N f_i\,</math></p>
<p>Vaihevertailija, suodatin ja VCO muodastavat kytkennän eteenpäin syöttävän osapolun ja lisäämällä palautepolkuun [[taajuusjakaja]]n, saadaan lähtötaajuus poikkeamaan vertailutaajuudesta.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>'''Tyyppi''' ('''type''') viittaa loopin [[siirtofunktio]]n <math>G(s)H(s)\,</math> '''napojen''' määrään ''origossa'' ({r=0,i=0})</p>
<p>''Siirtofunktion napa'' tarkoittaa "ääretöntä" vahvistusta, ''nolla'' taas tilannetta jossa syöttösignaali ei vaikuta mitään.</p>
<p>Esimerkiksi:</p>
<p align="center"><math>G(s)H(s) = \frac{10}{s(s+10)}</math></p>
<p>Tämä on ''tyyppiä yksi'', koska vain yksi ''napa'' on origossa &mdash; sillä arvolla jakolasku tuottaa nollalla jaon.</p>
<p>'''Kertaluku''' ('''order''') kertoo että mikä on siirtofunktion korkein polynomin eksponentti kun se ratkaistaan muodossa:</p>
<p align="center"><math>1 + G(s)H(s) = 0\,</math></p>
<p>Tämä tunnetaan myös siirtofunktion ''ominaisyhtälönä'' (''Characteristic Equation, C.E.'').  Ominaisyhtälön juuret ovat suljetussa tilanteessa siirtofunktion napoja.  Esimerkiksi:</p>
<p align="center"><math>G(s)H(s) = \frac{10}{s(s+10)}</math></p>
<p>Josta:</p>
<p align="center"><math>1+G(s)H(s) = 1 + \frac{10}{s(s+10)} = 0</math></p>
<p>ja edelleen:</p>
<p align="center"><math>C.E. = s(s+10)+10\,</math></p>
<p align="center"><math>C.E. = s^2 + 10s + 10\,</math></p>
<p>Näin siis ''tyypin 1'' silmukkaa voidaan kutsua myös ''toisen kertaluokan'' silmukaksi  (siirtofunktioista riippuen.)</p>
</blockquote>


TODO: Suomennoksen sanavalinnat...
----


== Taajuussynteesi PLL:llä ==
= Viitteitä =
Haluttaessa tuottaa taajuus joka on jossain kiinteässä
* http://en.wikipedia.org/wiki/Phase-locked_loop
kokonaislukusuhteessa vertailutaajuuteen, se voidaan
* [http://rfdesign.com/mag/503rfdf1.pdf Frequency divider design strategies] (pdf)
yksinkertaisimmillaan tehdä jakamalla vertailijan ja varauspumpun
* [http://www.freescale.com/files/rf_if/doc/app_note/AN535.pdf Freescale AN535], [http://www.circuitsage.com/pll/pll_fundamentals.pdf kopio toisaalla]: Phase-Locked Loop Design Fundamentals
ohjaaman [[VCO|VCO:n]] lähtösignaali kokonaislukujakajalla.
* [http://www.wenzel.com/documents/circuits1.htm Wenzel]: Time &amp; Frequency articles
Näin on helpohkoa tehdä vertailutaajuuden täsmällinen monikerta.
** [http://www.wenzel.com/documents/ulnplls.htm Wenzel]: Phase-Locking ULNs for Optimum Performance (100 MHz ULN locked on 5 MHz ULN)
* Circuit Sage: [http://www.circuitsage.com/pll.html Phase Locked Loop Design]
** [http://www.analogzone.com/hft_1104.pdf Delta-Sigma PLL's] by Andy Howard of HP.
** [http://www-s.ti.com/sc/psheets/swra029/swra029.pdf TI SWRA029]: An in-depth article on fractional-N synthesis.


  (TODO:kertaa-N-synteesin kuva)
[[Luokka:Tekniikka]][[Luokka:Teoria]]
 
Koskapa radion kanavavälinä esim. 1 MHz on hieman "hankala", yleensä
vertailutaajuus on varhaisissa rakenteissa laskettu alemmas, nimittäin
haluttuun kanavaväliin.
 
  (TODO:2.5 kHz resoluution 144 MHz synteesi)
 
Matalalla vertailutaajuudella on kuitenkin haittansa, silmukkavaste
pitää laskea kovin hitaaksi, jne.
Oskillaattori ei siis virity halutulle lähtötaajuudelle kovin nopeasti,
mikä ei radioamatöörin puhekäytössä haittaa, mutta GSM-puhelinten
on kyettävä hyppäämään taajuudelta toiselle varsin ketterästi muutamassa
mikrosekunnissa, eikä useammassa millisekunnissa.
Tästä ongelmasta päästään joko käyttämällä numeerista
oskillaattoria (NCO, [[DDS]]) tai nostamalla vertailutaajuutta
reilusti. Korkea vertailutaajuus parantaa myös kantoaallon läheistä
spektripuhtautta, jonka käyttöön on näin omat hyvät syynsä, vaikkakin
lopputuloksena on hieman karkea taajuushyppelykyky.
 
GSM-tekniikassa on paljon käytetty myös kahden synteesin tekniikkaa,
eli kun yhden synteesin taajuuden asettuminen saadaan alle yhden
aikavälin mittaiseksi, voidaan synteesejä vuorotella, kun tiedetään
että mitä kohdetaajuutta halutaan seuraavassa aikavälissä käyttää.
 
=== Fractional-N synteesi ===
TODO!
 
 
=== Korkean vertailutaajuuden PLL ===
Vertailutaajuuden pitää olla (melkein aina) korkeampi, kuin
refrenssinä olevan ohjaavan signaalin suurin sivunauhan
taajuuskomponentti.  Jos haluttu kaista on vaikkapa 1 MHz,
peukalosääntönä voi pitää, että vertailutaajuuden pitää
olla ainakin 10 kertainen: 10 MHz.
 
Vaihevertailu tehdään siis 10 MHz:lla ja [[VCO|VCO:n]] ohjaavan
signaalin kaistaleveys on tuon 10 MHz.
Sillä ohjataan [[VCO|VCO:ta]], jonka lähtötaajuus on ainakin
10 kertainen, eli ainakin 100 MHz.
 
=== Lähispektripuhdas PLL ===
Korkeaa lähispektripuhtautta haettaessa
(mm. [[software-radio]]-käytössä) säädettävä
karkeahkolla askelluksella oleva lähispektripuhdas
refrenssistä johdettu kantoaalto saadaan tekemällä
vertailu vaikkapa 100 MHz taajuudella ja ohjaamalla
VCO:ta, jonka lähtötaajuus on GHz-alueella.
 
(todo: lähispektripuhtauden merkitys)
 
Koska VCO:illa on aina hieman suttuinen lähispektri,
eikä sen suodattaminen auta (etenkään jos halutaan
useampia taajuuksia) pitää käyttää toista kikkaa:
Käyttämällä laadukasta digitaalista jakajaa, saadaan
kantoaallon lähispektriä kavennettua samalla kun sen
taajuus pienenee.  Jakajien lähtötaajuuden 2+ harmooniset
eivät ole varsinainen ongelma, sillä ne ovat kiinnostavan
taajuusalueen ulkopuolella ja ne on mahdollista saada
vaimennettua tavanomaisin LC-suotimin.
 
Koska mikään PLL ei kuitenkaan tuota lähispektriltään puhtaampaa
lähtösignaalia, kuin sen refrenssi on, tällaisen systeemin
käyttötarve on varsin erikoistunut ja laatua haettaessa pitää
myös refrenssin olla poikkeuksellisen laadukas.
 
Tämä on varsin kallista tekniikkaa, kuten voi arvata.
Hittite:n tuotelinjasta löytyvin osin tällaisen teko maksaa
halvimmillaankin noin 100 euroa.

Nykyinen versio 5. heinäkuuta 2008 kello 22.24

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Vaihelukittu silmukka (Engl: Phase Locked Loop, PLL) on takaisinkytkentää käyttävä tekniikka, jossa oskillaattorin signaalin taajuutta säädetään siten, että se täsmää mahdollisen taajuuskäsittelyn jälkeen vertailusignaaliin. Koska vertailu tehdään ns. vaiheilmaisimella, se muuttaa ohjausta niin kauan, että myös oskillaattorin vaihe siirtyy synkroniin vertailusignaalin kanssa.

Yksinkertaisimmillaan kyse on siis oskillaattorista, joka toistaa refrenssin taajuutta ja vaihetta. Silloin vertailijan lähtösignaali ei muuta oskillaattorin toimintataajuutta, eikä näin sen vaihettakaan. Tätä voidaan käyttää hyväksi mm. FM-ilmaisimessa, jossa tarkoitus on toistaa lähettimen FM-modulaattorin ohjaussignaali.

Mutkikkaammilla vertailumekanismeilla saadaan VCO:n taajuuden (ja vaiheen) suhdetta muutettua jopa melko mielivaltaisesti vertailusignaaliin nähden kun VCO:n ja vertailun välissä takaisinkytkentäpolulla on taajuusjakaja joka muuttaa VCO:n antaman taajuuden vertailutaajuudeksi. Ks. Taajuussynteesi.


Topologiat

TODO:

  • Refrenssitaajuudet
  • Taajuusjakajat
  • Vaihevertailijat
    • Vaihevertailu
      • Vaihevertailu balansoidulla sekoittimella
    • Vaihe+taajuusvertailu
  • Vaihesilmukkasuodin
  • Oskillaatorin ohjaus (VCO,VCXO,yms.)


Tyyppi vs. Kertaluku (Type vs. Order)

Freescale AN535 (ks. viitteet) toteaa:

Näitä käsitteitä sekoitetaan jokseenkin huolimattomasti kirjallisuudessa, eikä varsinaista standardia ole olemassa. Tavallisin merkitys kuitenkin on seuraava:

Hamwiki-takaisinkytkenta-1.png

: Inputin vaihetieto

: Vertailun antama vaihevirhetieto

: Lähdön vaihe

: kuvaa silmukan eteenpäin syöttyvien siirtofunktioden yhdistelmän (taajuus-/vaihevertailija + looppi-suodin + ohjattu oskillaattori)

: kuvaa silmukan takaisinkytkennän siirtofunktioiden yhdistelmän (tyypillisesti RF-taajuusjakajat, yms. jotka syöttävät ohjatun oskillaattorin signaalista muokattua versiota vaihevertailijalle.)

Takaisinkytkennän teoriamalleja käyttäen saadaan seuraavat keskinäiset suhteet:

Vaihelukitun silmukan osille nämä kuvautuvat:

Freescale-an535-pll-xferfunct-2.png

Vaihevertailija tuottaa jännitteen joka on suhteessa signaalien ja vaihe-eroon. Suodatuksen jälkeen tätä signaalia käytetään ohjaamaan jänniteohjattavaa oskillaattoria (VCO) tms.

Koska VCO:n tuottama taajuus on suhteessa sen ohjausjännitteeseen, ohjaussignaalin ajallinen muutos näkyy VCO:n outputin taajuusmodulaationa. Vaihelukossa olevassa vaihelukitussa silmukassa lähtötaajuus on:

Vaihevertailija, suodatin ja VCO muodastavat kytkennän eteenpäin syöttävän osapolun ja lisäämällä palautepolkuun taajuusjakajan, saadaan lähtötaajuus poikkeamaan vertailutaajuudesta.

 

Tyyppi (type) viittaa loopin siirtofunktion napojen määrään origossa ({r=0,i=0})

Siirtofunktion napa tarkoittaa "ääretöntä" vahvistusta, nolla taas tilannetta jossa syöttösignaali ei vaikuta mitään.

Esimerkiksi:

Tämä on tyyppiä yksi, koska vain yksi napa on origossa — sillä arvolla jakolasku tuottaa nollalla jaon.

Kertaluku (order) kertoo että mikä on siirtofunktion korkein polynomin eksponentti kun se ratkaistaan muodossa:

Tämä tunnetaan myös siirtofunktion ominaisyhtälönä (Characteristic Equation, C.E.). Ominaisyhtälön juuret ovat suljetussa tilanteessa siirtofunktion napoja. Esimerkiksi:

Josta:

ja edelleen:

Näin siis tyypin 1 silmukkaa voidaan kutsua myös toisen kertaluokan silmukaksi (siirtofunktioista riippuen.)

TODO: Suomennoksen sanavalinnat...


Viitteitä