Ero sivun ”Vaihelukittu silmukka” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (hieman lisäsanoja alkuesittelyyn)
>Oh2mqk
Rivi 25: Rivi 25:
<p><math>H(s)\,</math> kuvaa silmukan takaisinkytkennän siirtofunktiot (tyypillisesti RF-taajuusjakajat, yms. jotka syöttävät ohjatun oskillaattorin signaalista muokattua versiota vaihevertailijalle.)</p>
<p><math>H(s)\,</math> kuvaa silmukan takaisinkytkennän siirtofunktiot (tyypillisesti RF-taajuusjakajat, yms. jotka syöttävät ohjatun oskillaattorin signaalista muokattua versiota vaihevertailijalle.)</p>
<p>'''Tyyppi''' ('''type''') viittaa loopin siirtofunktion <math>G(s)H(s)\,</math> '''napojen''' määrään ''origossa'' ({r=0,i=0})</p>
<p>'''Tyyppi''' ('''type''') viittaa loopin siirtofunktion <math>G(s)H(s)\,</math> '''napojen''' määrään ''origossa'' ({r=0,i=0})</p>
<p>''Siirtofunktion napa'' tarkoittaa "ääretöntä" vahvistusta, ''nolla'' taas tilannetta jossa syöttösignaali ei vaikuta mitään.</p>
<p>Esimerkiksi:</p>
<p>Esimerkiksi:</p>
<p align="center"><math>G(s)H(s) = \frac{10}{s(s+10)}</math></p>
<p align="center"><math>G(s)H(s) = \frac{10}{s(s+10)}</math></p>
<p>Tämä on ''tyyppiä yksi'', koska vain yksi napa on origossa.</p>
<p>Tämä on ''tyyppiä yksi'', koska vain yksi ''napa'' on origossa &mdash; sillä arvolla jakolasku tuottaa nollalla jaon.</p>
<p>'''Kertaluku''' ('''order''') kertoo että mikä on siirtofunktion korkein polynomin eksponentti kun se esitetään muodossa:</p>
<p>'''Kertaluku''' ('''order''') kertoo että mikä on siirtofunktion korkein polynomin eksponentti kun se esitetään muodossa:</p>
<p align="center"><math>1 + G(s)H(s) = 0\,</math></p>
<p align="center"><math>1 + G(s)H(s) = 0\,</math></p>

Versio 3. heinäkuuta 2008 kello 12.02

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Vaihelukittu silmukka (Engl: Phase Locked Loop, PLL) on takaisinkytkentää käyttävä tekniikka, jossa oskillaattorin signaalin taajuutta säädetään siten, että se täsmää mahdollisen taajuuskäsittelyn jälkeen vertailusignaaliin. Koska vertailu tehdään ns. vaiheilmaisimella, se muuttaa ohjausta niin kauan, että myös oskillaattorin vaihe siirtyy synkroniin vertailusignaalin kanssa.

Yksinkertaisimmillaan kyse on siis oskillaattorista, joka toistaa refrenssin taajuutta ja vaihetta. Silloin vertailijan lähtösignaali ei muuta oskillaattorin toimintataajuutta, eikä näin sen vaihettakaan. Tätä voidaan käyttää hyväksi mm. FM-ilmaisimessa, jossa tarkoitus on toistaa lähettimen FM-modulaattorin ohjaussignaali.

Mutkikkaammilla vertailumekanismeilla saadaan VCO:n taajuuden (ja vaiheen) suhdetta muutettua jopa melko mielivaltaisesti vertailusignaaliin nähden kun VCO:n ja vertailun välissä takaisinkytkentäpolulla on taajuusjakaja joka muuttaa VCO:n antaman taajuuden vertailutaajuudeksi. Ks. Taajuussynteesi.


Topologiat

TODO:

  • Refrenssitaajuudet
  • Taajuusjakajat
  • Vaihevertailijat
    • Vaihevertailu
      • Vaihevertailu balansoidulla sekoittimella
    • Vaihe+taajuusvertailu
  • Vaihesilmukkasuodin
  • Oskillaatorin ohjaus (VCO,VCXO,yms.)


Tyyppi vs. Kertaluku (Type vs. Order)

Freescale AN535 toteaa:

Näitä käsitteitä sekoitetaan jokseenkin huolimattomasti kirjallisuudessa, eikä varsinaista standardia ole olemassa. Tavallisin merkitys kuitenkin on seuraava:

kuvaa silmukan eteenpäin syöttyvät siirtofunktiot (looppi-suodin + ohjattu oskillaattori)

kuvaa silmukan takaisinkytkennän siirtofunktiot (tyypillisesti RF-taajuusjakajat, yms. jotka syöttävät ohjatun oskillaattorin signaalista muokattua versiota vaihevertailijalle.)

Tyyppi (type) viittaa loopin siirtofunktion napojen määrään origossa ({r=0,i=0})

Siirtofunktion napa tarkoittaa "ääretöntä" vahvistusta, nolla taas tilannetta jossa syöttösignaali ei vaikuta mitään.

Esimerkiksi:

Tämä on tyyppiä yksi, koska vain yksi napa on origossa — sillä arvolla jakolasku tuottaa nollalla jaon.

Kertaluku (order) kertoo että mikä on siirtofunktion korkein polynomin eksponentti kun se esitetään muodossa:

Tämä tunnetaan myös siirtofunktion ominaisyhtälönä (Characteristic Equation, C.E.). Ominaisyhtälön juuret ovat suljetussa tilanteessa siirtofunktion napoja. Esimerkiksi:

Josta:

ja edelleen:

Näin siis tyypin 1 silmukkaa voidaan kutsua myös toisen kertaluokan silmukaksi (siirtofunktioista riippuen.)

TODO: Suomennoksen sanavalinnat...


Viitteitä