>Oh2mqk |
>Oh2mqk |
Rivi 3: |
Rivi 3: |
| '''Vaihelukittu silmukka''' (Engl: ''Phase Locked Loop, PLL'') on | | '''Vaihelukittu silmukka''' (Engl: ''Phase Locked Loop, PLL'') on |
| [[Takaisinkytkentä|takaisinkytkentää]] käyttävä tekniikka, jossa | | [[Takaisinkytkentä|takaisinkytkentää]] käyttävä tekniikka, jossa |
| oskillaattorin signaalin taajuutta ja vaihetta säädetään siten, | | oskillaattorin signaalin taajuutta säädetään siten, että se täsmää |
| että se seuraa vertailusignaalia jossain määriteltävässä suhteessa. | | vertailusignaaliin. |
| | Koska vertailu tehdään ns. vaiheilmaisimella, se muuttaa ohjausta |
| | niin kauan, että myös oskillaattorin vaihe siirtyy synkroniin |
| | vertailusignaalin kanssa. |
|
| |
|
| | Yksinkertaisimmillaan kyse on siis oskillaattorista, joka toistaa |
| | refrenssin taajuutta ja vaihetta. |
| | Silloin vertailijan lähtösignaali ei muuta oskillaattorin |
| | toimintataajuutta, eikä näin sen vaihettakaan. |
| | Tätä voidaan käyttää hyväksi mm. [[FM#PLL-ilmaisin|FM-ilmaisimessa]], |
| | jossa tarkoitus on toistaa lähettimen |
| | [[FM#FM_modulaattori|FM-modulaattorin]] ohjaussignaali. |
|
| |
|
| == Yksinkertainen PLL: FM-ilmaisin ==
| | Mutkikkaammilla vertailumekanismeilla saadaan VCO:n taajuuden |
| Yksinkertaisimpia vaihelukitun silmukan käyttötarkoituksia on
| | (ja vaiheen) suhdetta muutettua jopa melko mielivaltaisesti |
| [[FM#PLL-ilmaisin|FM-ilmaisin]].
| | vertailusignaaliin nähden. |
| | | Ks. [[Taajuussynteesi]]. |
| (TODO: kytkentäkuvia)
| |
| [[Kuva:hamwiki-fm-pllilmaisin.png]]
| |
| | |
| Siinä välitaajuinen vastaanotettu [[FM|FM signaali]] verrataan
| |
| vaihevertailijalla paikallisella [[VCO|VCO:lla]] tuotettuun
| |
| signaaliin ja vertailun tulos ohjaa varauspumppua joka säätää
| |
| [[VCO|VCO:n]] ohjausjännitettä.
| |
| | |
| [[FM#PLL-ilmaisin|FM-ilmaisimen]] kiinnostava signaali on itse
| |
| asiassa juuri tuo [[VCO|VCO:n]] ohjausjännite.
| |
| | |
| | |
| == Taajuussynteesi PLL:llä ==
| |
| Haluttaessa tuottaa taajuus joka on jossain kiinteässä
| |
| kokonaislukusuhteessa vertailutaajuuteen, se voidaan
| |
| yksinkertaisimmillaan tehdä jakamalla vertailijan ja varauspumpun
| |
| ohjaaman [[VCO|VCO:n]] lähtösignaali kokonaislukujakajalla.
| |
| Näin on helpohkoa tehdä vertailutaajuuden täsmällinen monikerta.
| |
| | |
| (TODO:kertaa-N-synteesin kuva)
| |
| | |
| Koskapa radion kanavavälinä esim. 1 MHz on hieman "hankala", yleensä
| |
| vertailutaajuus on varhaisissa rakenteissa laskettu alemmas, nimittäin
| |
| haluttuun kanavaväliin.
| |
| | |
| (TODO:2.5 kHz resoluution 144 MHz synteesi)
| |
| | |
| Matalalla vertailutaajuudella on kuitenkin haittansa, silmukkavaste
| |
| pitää laskea kovin hitaaksi, jne.
| |
| Oskillaattori ei siis virity halutulle lähtötaajuudelle kovin nopeasti,
| |
| mikä ei radioamatöörin puhekäytössä haittaa, mutta GSM-puhelinten
| |
| on kyettävä hyppäämään taajuudelta toiselle varsin ketterästi muutamassa
| |
| mikrosekunnissa, eikä useammassa millisekunnissa.
| |
| Tästä ongelmasta päästään joko käyttämällä numeerista
| |
| oskillaattoria (NCO, [[DDS]]) tai nostamalla vertailutaajuutta
| |
| reilusti. Korkea vertailutaajuus parantaa myös kantoaallon läheistä
| |
| spektripuhtautta, jonka käyttöön on näin omat hyvät syynsä, vaikkakin
| |
| lopputuloksena on hieman karkea taajuushyppelykyky.
| |
| | |
| GSM-tekniikassa on paljon käytetty myös kahden synteesin tekniikkaa,
| |
| eli kun yhden synteesin taajuuden asettuminen saadaan alle yhden
| |
| aikavälin mittaiseksi, voidaan synteesejä vuorotella, kun tiedetään
| |
| että mitä kohdetaajuutta halutaan seuraavassa aikavälissä käyttää.
| |
| | |
| === Fractional-N synteesi ===
| |
| TODO!
| |
| | |
| | |
| === Korkean vertailutaajuuden PLL ===
| |
| Vertailutaajuuden pitää olla (melkein aina) korkeampi, kuin
| |
| refrenssinä olevan ohjaavan signaalin suurin sivunauhan
| |
| taajuuskomponentti. Jos haluttu kaista on vaikkapa 1 MHz,
| |
| peukalosääntönä voi pitää, että vertailutaajuuden pitää
| |
| olla ainakin 10 kertainen: 10 MHz.
| |
| | |
| Vaihevertailu tehdään siis 10 MHz:lla ja [[VCO|VCO:n]] ohjaavan
| |
| signaalin kaistaleveys on tuon 10 MHz.
| |
| Sillä ohjataan [[VCO|VCO:ta]], jonka lähtötaajuus on ainakin
| |
| 10 kertainen, eli ainakin 100 MHz.
| |
| | |
| === Lähispektripuhdas PLL ===
| |
| Korkeaa lähispektripuhtautta haettaessa
| |
| (mm. [[software-radio]]-käytössä) säädettävä
| |
| karkeahkolla askelluksella oleva lähispektripuhdas
| |
| refrenssistä johdettu kantoaalto saadaan tekemällä
| |
| vertailu vaikkapa 100 MHz taajuudella ja ohjaamalla
| |
| VCO:ta, jonka lähtötaajuus on GHz-alueella.
| |
| | |
| (todo: lähispektripuhtauden merkitys)
| |
| | |
| Koska VCO:illa on aina hieman suttuinen lähispektri,
| |
| eikä sen suodattaminen auta (etenkään jos halutaan
| |
| useampia taajuuksia) pitää käyttää toista kikkaa:
| |
| Käyttämällä laadukasta digitaalista jakajaa, saadaan
| |
| kantoaallon lähispektriä kavennettua samalla kun sen
| |
| taajuus pienenee. Jakajien lähtötaajuuden 2+ harmooniset
| |
| eivät ole varsinainen ongelma, sillä ne ovat kiinnostavan
| |
| taajuusalueen ulkopuolella ja ne on mahdollista saada
| |
| vaimennettua tavanomaisin LC-suotimin.
| |
| | |
| Koska mikään PLL ei kuitenkaan tuota lähispektriltään puhtaampaa
| |
| lähtösignaalia, kuin sen refrenssi on, tällaisen systeemin
| |
| käyttötarve on varsin erikoistunut ja laatua haettaessa pitää
| |
| myös refrenssin olla poikkeuksellisen laadukas.
| |
| | |
| Tämä on varsin kallista tekniikkaa, kuten voi arvata.
| |
| Hittite:n tuotelinjasta löytyvin osin tällaisen teko maksaa
| |
| halvimmillaankin noin 100 euroa.
| |