Ero sivun ”Vahvistin” versioiden välillä
>Oh2mqk (tynkä, mutta luokiteltu) |
>Oh1gu |
||
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
<div class="floatright">__TOC__</div> | |||
==Toimintaluokat== | |||
Vahvistimia luokitellaan erilaisiin ns. toimintaluokkiin sen mukaan, miten "lineaarisia" ne ovat, eli miten hyvin ne toistavat saamaansa ohjaussignaalia ulos. | |||
===A-luokka=== | |||
Lineaarisuuden perikuva, toimintapiste on vahvasti "jatkuvasti virta päällä, voimakkuutta säädetään pikkuisen". | |||
Tällaisen vahvistimen virtalähde käy jatkuvasti vakioteholla. | |||
Kuormaan päätyy korkeintaan luokkaa 30% syöttöenergiasta. | |||
Jos ohjaus on hiljaa, kuormaan päätyy vähemmän. | |||
Tällainen vahvistin on kuitenkin helppo tehdä, jos sen tehottomuus on hyväksyttävissä. | |||
A-luokan vahvistinastetta käytetään silloin kun hyötysuhteella ei ole suurta merkitystä ja halutaan mahdollisimman lineaarinen toisto. Tyypillinen tilanne on radiovastaanottimen etuaste. | |||
===AB-luokka=== | |||
Transistori johtaa virtaa alle 100% ja yli 50% ajasta. AB-luokkaa käytetään sellaisissa tilanteissa jossa hyötysuhteella on merkitystä ja jonka dynamiikka-alueen tulee olla laaja. Tyypillinen tilanne on SSB-lähettimen pääteaste. | |||
===B-luokka=== | |||
Transistori johtaa sähköä 50% ajasta. | |||
Periaatteessa B-luokassa oleva vahvistinaste toistaa tulevan signaalin oikein mutta käytännössä transistorien epälineaarisuudet vääristävät signaalia lähellä virran 0-kohtaa. B-luokan vahvistinasteita ei juurikaan käytetä. | |||
Hyötysuhde on parempi kuin A-luokassa mutta selvästi huonompi kuin C-luokassa. | |||
===C-luokka=== | |||
Epälineaarinen tapaus, transistori (tai elektroniputki) on johtavana korkeintaan 50% ajasta. | |||
C-luokan vahvistinastetta käytetään silloin kun vahvistimen amplitudilineaarisuudella ei ole merkitystä ja halutaan hyvää hyötysuhdetta. Lähettimissä (esimerkiksi FM)informaatio sisältyy taajuuteen tai sen muutokseen ja signaalin amplitudi on vakio. C-luokan vahvistinasteessa syntyy aina harmoonisia yliaaltoja (2* ,3* jne)joten taajuuden kertominen onnistuu näppärästi. | |||
===D-luokka=== | |||
Erilaiset systeemit joissa tehovahvistusta tehdään [[PWM]] tekniikoin ohjatuin virtalähtein ja muutenkin äärimmäisen epälineaarisesti. | |||
RF tehovahvistimena tällaisen toiminnan lippulaivana voi pitää [[HELAPS]]-vahvistinta. | |||
==Implementaatiot== | |||
[[Category:Tekniikka]][[Category:Teoria]] {{stub}} | [[Category:Tekniikka]][[Category:Teoria]] {{stub}} | ||
Nykyinen versio 22. syyskuuta 2006 kello 12.28
Toimintaluokat
Vahvistimia luokitellaan erilaisiin ns. toimintaluokkiin sen mukaan, miten "lineaarisia" ne ovat, eli miten hyvin ne toistavat saamaansa ohjaussignaalia ulos.
A-luokka
Lineaarisuuden perikuva, toimintapiste on vahvasti "jatkuvasti virta päällä, voimakkuutta säädetään pikkuisen". Tällaisen vahvistimen virtalähde käy jatkuvasti vakioteholla.
Kuormaan päätyy korkeintaan luokkaa 30% syöttöenergiasta. Jos ohjaus on hiljaa, kuormaan päätyy vähemmän.
Tällainen vahvistin on kuitenkin helppo tehdä, jos sen tehottomuus on hyväksyttävissä.
A-luokan vahvistinastetta käytetään silloin kun hyötysuhteella ei ole suurta merkitystä ja halutaan mahdollisimman lineaarinen toisto. Tyypillinen tilanne on radiovastaanottimen etuaste.
AB-luokka
Transistori johtaa virtaa alle 100% ja yli 50% ajasta. AB-luokkaa käytetään sellaisissa tilanteissa jossa hyötysuhteella on merkitystä ja jonka dynamiikka-alueen tulee olla laaja. Tyypillinen tilanne on SSB-lähettimen pääteaste.
B-luokka
Transistori johtaa sähköä 50% ajasta. Periaatteessa B-luokassa oleva vahvistinaste toistaa tulevan signaalin oikein mutta käytännössä transistorien epälineaarisuudet vääristävät signaalia lähellä virran 0-kohtaa. B-luokan vahvistinasteita ei juurikaan käytetä. Hyötysuhde on parempi kuin A-luokassa mutta selvästi huonompi kuin C-luokassa.
C-luokka
Epälineaarinen tapaus, transistori (tai elektroniputki) on johtavana korkeintaan 50% ajasta.
C-luokan vahvistinastetta käytetään silloin kun vahvistimen amplitudilineaarisuudella ei ole merkitystä ja halutaan hyvää hyötysuhdetta. Lähettimissä (esimerkiksi FM)informaatio sisältyy taajuuteen tai sen muutokseen ja signaalin amplitudi on vakio. C-luokan vahvistinasteessa syntyy aina harmoonisia yliaaltoja (2* ,3* jne)joten taajuuden kertominen onnistuu näppärästi.
D-luokka
Erilaiset systeemit joissa tehovahvistusta tehdään PWM tekniikoin ohjatuin virtalähtein ja muutenkin äärimmäisen epälineaarisesti.
RF tehovahvistimena tällaisen toiminnan lippulaivana voi pitää HELAPS-vahvistinta.