SWR-mittari

SWR-mittari on laite, jolla mitataan nimensä mukaisesti SWR:ää, eli seisovan aallon suhdetta (standing wave ratio). Laite on lähes välttämätön radioamatööriasemalla. SWR-mittareita on momenlaisia, ja sellainen on usein sisäänrakennettuna hyvissä lähetinvastaanottimissa sekä antenninvirityslaitteissa.

SWR-mittareita on yleisesti kahden tyyppisiä. Ristiinnäyttävällä mittaritaululla varustettuja sekä yhdellä osoitinneulalla varustettuja.

Ristiinnäyttävässä on kaksi osoitinneulaa, joista toinen näyttää ulosmenevän tehon ja toinen kuormasta takaisin lähettimeen heijastuvan tehon, ja SWR-lukema saadaan asteikolta neulojen risteyskohdasta.

Yksineulaisessa on yleensä valintakytkin, jolla valitaan näytetäänkö ulosmenevää (FWD) vai takaisinheijastuvaa (REF) tehoa. Joissakin malleissa voi olla vielä kytkin, jolla valitaan näyttääkö mittari tehoa vai SWR:ää. Useimmissa malleissa on vielä säädin, jolla säädetään tai kalibroidaan herkkyys. Tällöin mittaria käytetään siten, että valitaan ulosmenevän tehon näyttö (FWD-asento), lähetetään ja säädetään säätimellä mittari näyttämään maksimia. Tämän jälkeen vaihdetaan heijastuvan tehon näytölle (REF-asento), lähetetään ja luetaan mittarista lukema.

Kalibrointiväline

SWR-mittarin normaali käyttökalibrointi kerrotaan laitteen käyttöohjeessa, mutta tässä on tarkoituksena käsitellä laitteen refrenssikalibraatiota.

Syöttämällä 50 Ohmin siirtolinjalla tehoa 50 Ohmin impedanssiin (vastukseen), saadaan SWR 1:1

Tämä tunnetaan nimellä "keinokuorma".

Syöttämällä 50 Ohmin siirtolinjalla tehoa 150 Ohmin impedanssiin (vastukseen), saadaan SWR 3:1, samoin on 50/3 = 16.7 Ohmin vastuksella.

Kahdella em. välineellä, sekä mahdollisesti oikosuljetulla kaapelilla ja liittämättömällä kaapelilla (short ja open) voidaan tehdä hyvä kalibrointi kaikille systeemeille.

Tällaisen SWR-3:1 kalibrointivälineen voi tehdä jäähdytyslevykappaleesta, kuparipellistä, N-naaras laipasta ja sopivasta induktanssittomasta tehovastuksesta. Koska helpommin käsiin saatavat tällaiset vastukset ovat 50 Ohmia, kolmen sellaisen rinnankytkennästä on nyt apua.

Ota jäähdytyslevyn palanen (tai edes melko jämäkkää alumiinia oleva kotelo,) nelikulmainen N-naaras laippa ja laita se kotelon kylkeen. Sisäpuolelle 0.2-0.5 mm kuparipellistä maatasoa tehovastuksien ja laipan liittämiseksi toisiinsa, mieluiten kupariset ruuvit laipalta maapellille. Maapeltiä varten voi myös tehdä läpivientiuran niin, että sen kärjen saa yltämään liittimen laipan ja kotelon väliin, jolloin teräksisetkin ruuvit kelpaavat.

Kiinnitä tehovastukset jäähdytyslevyyn maakuparin läpi sopivilla ruuveilla.

Päälle vielä kotelo/kansi estämään sormien tai oikosulkevien pienesineiden pääsy RF-jännitteisiin osiin.

Tavallisen keinokuorman (eli SWR-1:1 kalibrointivälineen) saa tehtyä käyttämällä yhtä 50 Ohmin vastusta.

Tekemällä välineen mahdollisimman pienillä "kuuman karvan" mitoilla on mahdollista tehdä tästä erinomainen 0-430 MHz väline. Ehkä jopa SHF-väline (1.3 GHz ja ylemmäs.)

HF-laitteisiin (kuten SWR-mittarin UHF-liittimeen) kytkeydytään sopivalla UHF-uros—N-uros -kaapelilla.