Radiospektri

Radiospektri on se osa sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksia jotka eivät yllä valoon asti.

Fysiikan ensivaiheissa ei ymmärretty että valo ja radioaallot ovat samaa fotonien välittämää sähkömagneettista säteilyä, vaan niitä pidettiin erillisinä ilmiöinä.

Radiospektri jaetaan taajuuden kymmenen potenssien mukaan osiin:

kHz	aallonpituus	nimi	selite
0.3-3	1000..10 km	ELF	Extreme Low Frequency
3-30	100..10 km	VLF	Very Low Frequency
30-300	10..1 km	LF	Low Frequency
300-3000	1000..100 m	MF	Medium Frequency
MHz	aallonpituus	nimi	selite
3-30	100..10 m	HF	High Frequency
30-300	10..1 m	VHF
300-3000	100..10 cm	UHF	Ultra High Frequency
GHz	aallonpituus	nimi	selite
3-30	10..1 cm / 100..10 mm	SHF	Super High Frequency
30-300	10..1 mm	EHF	Extreme High Frequency
300-3000	1 .. 0.1 mm / .. 100 µm	...	...

Radiotaajuudet jatkuvat alaspäin kohti nolla Hz taajuutta ja ylöspäin niin pitkälle kuin numeroita riittää.

Maapallolla ionosfääri muodostaa planeetan kanssa kaviteettiresonaattorin joka värähtelee noin 11 Hz taajuudella, se saa aktivaationsa ukkosista. Maailmankaikkeuden rajuimmat fysikaaliset ilmiöt tuottavat nykyisin kovia gammasäteitä joiden taajuutta ei ilmaista enää Hertseinä, vaan fotonin energiana. Siinä missä näkyvän valon fotonien energia on muutaman elektronivoltin luokkaa (lyhenne: eV), kovat gammasäteet saattavat olla jopa 10¹² eV.

LF-alueella on radioamatöörien "kilometribandi" ja siellä alkoi radiosähkötys sekä yleisradiotoiminta. Suomeksi aluetta kutsutaan myös "pitkäaaltoalue".

EHF-alueen yläpuolella ( 0.3 THz ja ylempänä ) on ns. "terahertsiaaltojen" alue joka on läheistä sukua infrapunalle. EHF:stä ylöspäin tulee ensin pitkä infrapuna, lyhyt infrapuna, näkyvä valo, ultravioletti, kaukoultravioletti (far-UV), Röntgen ja Gammasäteet.

Näkyvän valon taajuudet ovat noin 400 .. 800 THz.