Lähdekoodi sivulle RTTY

[[Category:Lähetelajit]]

'''RTTY''' (''Radio TeleType'' l. radiokaukokirjoitus) lienee aikojen saatossa amatöörien keskuudessa eniten käytetty konevastaanottoon perustuva [[digimode]]. Ainakin osasyy tähän on 2. maailmansodan jälkeinen runsas surpluskaukokirjoittimien tarjonta.

Modulaatiomenetelmä '''RTTY''':llä on kaksitasoinen vaihtotaajuusavainnus, eli binäärinen [[FSK]]. Ykkösbittiä vastaa bandilla ylempi ja nollaa alempi taajuus. Amatöörikäytössä näiden taajuuksien erotus on yleisimmin 170 Hz. Symbolinopeutena käytetään 45.45 baudia, eli symbolin pituus on 22 ms. Varsinainen koodaus vastaa tietokoneista tuttua asynkronista sarjaliikennettä, tosin käytössä on vain viisi databittiä. Modeemien ja pääteohjelmien kanssa pelanneille merkintä 5N2 kertoo käytetyt databitit, pariteetin ja stoppibitit kätevästi. Stoppibittien määrässä tosin on vaihtelua eri toteutusten kesken.

Viiteen databittiin ei mahdu normaali [[ASCII]] merkistö vaan käytössä on ns. [[Baudot]] merkistö. Tässä merkistössä on vain isot kirjaimet, numerot ja muutama erikoismerkki. Edes nämä eivät mahdu 32 merkkiin mukisematta ja niinpä käytetään kahta "tasoa" ja vastaavia tasonvaihtomerkkejä siirtymään
näiden välillä (letters/figures). Häiriöiselle RTTY QSO:lle on tyypillistä että tasonvaihtomerkki joskus hukkuu matkalla ja vastaanotettu teksti muuttuu siansaksaksi. Kokenut operaattori tosin lukee tällaistakin tekstiä vaivattomasti.

Vakiintuneen asemansa lisäksi '''RTTY''':n etuihin kuuluu operoinnin sujuvuus (engl. slickness). Yhteyden suunnan vaihto tapahtuu sujuvasti ilman viiveitä ja siksipä valtaosa [[digimode]]-kilpailuista käydään juuri '''RTTY''':llä.