Ero sivun ”RF-jännitemittari” versioiden välillä
>Oh7bf Ei muokkausyhteenvetoa |
p (luokat) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ | Radiotaajuisten jännitteiden mittaus toiminnassa olevasta piiristä on hankalaa, sillä mittaus muuttaa helposti kytkennän toimintaa. Esimerkiksi värähtelijä voi pysähtyä, kun siihen kytketään mittapää. Tyypillisesti mittaukseen käytetään [[oskilloskooppi]]a, jossa on korkeaimpedanssinen mittapää. Mittapää vaatii yleensä kapasitanssin kompensoinnin. | ||
[[Tiedosto:RFprobe12tou10.jpg|thumb|Hendricks RF-probe rakennussarjasta tehty RF-jännitemittari. Käyttökelpoinen taajuusalue ulottuu audioalueen yläpäästä noin kahdenmetrin bandille saakka. Mitattu teho lasketaan lisäämällä diodin kynnysjännite 0,25 V yleismittarin antamaan jännitteeseen sekä kuormavastuksen avulla.]] | [[Tiedosto:RFprobe12tou10.jpg|thumb|Hendricks RF-probe rakennussarjasta tehty RF-jännitemittari. Käyttökelpoinen taajuusalue ulottuu audioalueen yläpäästä noin kahdenmetrin bandille saakka. Mitattu teho lasketaan lisäämällä diodin kynnysjännite 0,25 V yleismittarin antamaan jännitteeseen sekä kuormavastuksen avulla.]] | ||
QRP-rakentelijat käyttävät myös RF-jännitemittaria, jossa mittapää kytkeytyy pienellä tyypillisesti 10 pF:n kapasitanssilla tasasuuntausdiodiin. Diodin yli vaikuttavaa jännitettä mitataan [[yleismittari]]n avulla. Yleismittari "eristetään" diodista (sekä mitattavasti piiristä) suuren 1 - 20 megaohmin sarjavastuksen avulla. Näin piirin ominaisuuksia pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän mittauksen aikana. Mittausaluetta rajoittaa diodin kynnysjännite (0,1 - 0,6 V) ja läpilyöntikesto (tyypillisesti 50 V). 50 ohmin kuormalla tämä vastaa siis tehoaluetta 30 mW - 50 W, vaikka vielä alle 5 mW:n tehoilla nähdään pieni epätarkka jännite. | QRP-rakentelijat käyttävät myös RF-jännitemittaria, jossa mittapää kytkeytyy pienellä tyypillisesti 10 pF:n kapasitanssilla tasasuuntausdiodiin. Diodin yli vaikuttavaa jännitettä mitataan [[yleismittari]]n avulla. Yleismittari "eristetään" diodista (sekä mitattavasti piiristä) suuren 1 - 20 megaohmin sarjavastuksen avulla. Näin piirin ominaisuuksia pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän mittauksen aikana. Mittausaluetta rajoittaa diodin kynnysjännite (0,1 - 0,6 V) ja läpilyöntikesto (tyypillisesti 50 V). 50 ohmin kuormalla tämä vastaa siis tehoaluetta 30 mW - 50 W, vaikka vielä alle 5 mW:n tehoilla nähdään pieni epätarkka jännite. | ||
{{Tynkä}} | |||
[[Luokka:Mittalaitteet]] | |||
[[Luokka:Rakentelu]] | |||
Nykyinen versio 24. maaliskuuta 2022 kello 01.54
Radiotaajuisten jännitteiden mittaus toiminnassa olevasta piiristä on hankalaa, sillä mittaus muuttaa helposti kytkennän toimintaa. Esimerkiksi värähtelijä voi pysähtyä, kun siihen kytketään mittapää. Tyypillisesti mittaukseen käytetään oskilloskooppia, jossa on korkeaimpedanssinen mittapää. Mittapää vaatii yleensä kapasitanssin kompensoinnin.
QRP-rakentelijat käyttävät myös RF-jännitemittaria, jossa mittapää kytkeytyy pienellä tyypillisesti 10 pF:n kapasitanssilla tasasuuntausdiodiin. Diodin yli vaikuttavaa jännitettä mitataan yleismittarin avulla. Yleismittari "eristetään" diodista (sekä mitattavasti piiristä) suuren 1 - 20 megaohmin sarjavastuksen avulla. Näin piirin ominaisuuksia pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän mittauksen aikana. Mittausaluetta rajoittaa diodin kynnysjännite (0,1 - 0,6 V) ja läpilyöntikesto (tyypillisesti 50 V). 50 ohmin kuormalla tämä vastaa siis tehoaluetta 30 mW - 50 W, vaikka vielä alle 5 mW:n tehoilla nähdään pieni epätarkka jännite.