Ero sivun ”RF-jännitemittari” versioiden välillä
>Oh7bf Ei muokkausyhteenvetoa |
>Oh7bf Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:RFprobe12tou10.jpg|thumb|Hendricks RF-probe rakennussarjasta tehty RF-jännitemittari. Käyttökelpoinen taajuusalue ulottuu audioalueen yläpäästä noin kahdenmetrin bandille saakka. Mitattu teho lasketaan lisäämällä diodin kynnysjännite 0,25 V yleismittarin antamaan jännitteeseen sekä kuormavastuksen avulla.]] | [[Tiedosto:RFprobe12tou10.jpg|thumb|Hendricks RF-probe rakennussarjasta tehty RF-jännitemittari. Käyttökelpoinen taajuusalue ulottuu audioalueen yläpäästä noin kahdenmetrin bandille saakka. Mitattu teho lasketaan lisäämällä diodin kynnysjännite 0,25 V yleismittarin antamaan jännitteeseen sekä kuormavastuksen avulla.]] | ||
Radiotaajuisten jännitteiden mittaus toiminnassa olevasta piiristä on hankalaa, sillä mittaus muuttaa helposti kytkennän toimintaa. Esimerkiksi värähtelijä voi pysähtyä, kun siihen kytketään mittapää. Tyypillisesti mittaukseen käytetään [[oskilloskooppi]]a, jossa on korkeaimpedanssinen mittapää. Mittapää vaatii yleensä kapasintanssin kompensoinnin. QRP-rakentelijat käyttävät myös RF-jännitemittaria, jossa mittapää kytkeytyy pienellä tyypillisesti 10 pF:n kapasitanssilla tasasuuntausdiodiin. Diodin yli vaikuttavaa jännitettä mitataan [[yleismittari]]n avulla. Yleismittari "eristetään" mitattavasti piiristä suuren 1 - 20 megaohmin sarjavastuksen avulla. Näin piirin ominaisuuksia pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän mittauksen aikana. Mittausaluetta rajoittaa diodin kynnysjännite (0,1 - 0,6 V) ja läpilyöntikesto (tyypillisesti 50 V). | Radiotaajuisten jännitteiden mittaus toiminnassa olevasta piiristä on hankalaa, sillä mittaus muuttaa helposti kytkennän toimintaa. Esimerkiksi värähtelijä voi pysähtyä, kun siihen kytketään mittapää. Tyypillisesti mittaukseen käytetään [[oskilloskooppi]]a, jossa on korkeaimpedanssinen mittapää. Mittapää vaatii yleensä kapasintanssin kompensoinnin. QRP-rakentelijat käyttävät myös RF-jännitemittaria, jossa mittapää kytkeytyy pienellä tyypillisesti 10 pF:n kapasitanssilla tasasuuntausdiodiin. Diodin yli vaikuttavaa jännitettä mitataan [[yleismittari]]n avulla. Yleismittari "eristetään" mitattavasti piiristä suuren 1 - 20 megaohmin sarjavastuksen avulla. Näin piirin ominaisuuksia pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän mittauksen aikana. Mittausaluetta rajoittaa diodin kynnysjännite (0,1 - 0,6 V) ja läpilyöntikesto (tyypillisesti 50 V). 50 ohmin kuormalla tämä vastaa siis tehoaluetta 30 mW - 50 W. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == |
Versio 25. toukokuuta 2010 kello 20.55
Radiotaajuisten jännitteiden mittaus toiminnassa olevasta piiristä on hankalaa, sillä mittaus muuttaa helposti kytkennän toimintaa. Esimerkiksi värähtelijä voi pysähtyä, kun siihen kytketään mittapää. Tyypillisesti mittaukseen käytetään oskilloskooppia, jossa on korkeaimpedanssinen mittapää. Mittapää vaatii yleensä kapasintanssin kompensoinnin. QRP-rakentelijat käyttävät myös RF-jännitemittaria, jossa mittapää kytkeytyy pienellä tyypillisesti 10 pF:n kapasitanssilla tasasuuntausdiodiin. Diodin yli vaikuttavaa jännitettä mitataan yleismittarin avulla. Yleismittari "eristetään" mitattavasti piiristä suuren 1 - 20 megaohmin sarjavastuksen avulla. Näin piirin ominaisuuksia pyritään muuttamaan mahdollisimman vähän mittauksen aikana. Mittausaluetta rajoittaa diodin kynnysjännite (0,1 - 0,6 V) ja läpilyöntikesto (tyypillisesti 50 V). 50 ohmin kuormalla tämä vastaa siis tehoaluetta 30 mW - 50 W.