Perusluokan palsta 2015-19/Q- ja muut lyhenteet
Tämä sivu on osa Tomi Helpiön Perusluokan palsta 2015–19 -kirjaa, johon on uudelleentoimitettu Radioamatööri-lehdessä vuosina 2015–2019 julkaistut Perusluokan palsta -juttusarjan artikkelit.
Q- ja muut lyhenteet
Radioamatööriliikenteessä, erityisesti sähkötysliikenteessä, käytetään nopeuden lisäämiseksi paljon lyhenteitä. Jotkut näistä lyhenteistä ovat myös juurtuneet hamien keskenään käyttämään puhekieleen. Niiden tunteminen on siis tärkeää, vaikka ei CW:llä workkisikaan.
Lyhenteitä käytetään sähkötyksellä lähetettäessä lähetysnopeuden nostamiseksi. Usein toistuvat sanat kannattaa lyhentää, jolloin lähetettävien merkkien lukumäärä pienenee ja sanoma sekä sen lähettämiseen käytetty aika lyhenevät. Siksi onkin muodostettu lukuisia englanninkielen sanoihin perustuvia lyhenteitä, joista osa on vakiintunut radioamatöörikäyttöön. Lisäksi on joitakin muutoin syntyneitä ja sittemmin vakiintuneita lyhenteitä.
Toisaalta usein toistuvia sanontoja ja kysymyksiä varten on sovittu kansainvälisesti käytettävät ns. Q-koodit, jotka mahdollistavat täsmällisen sanoman lähettämisen, vaikka radio-operaattorit eivät osaisi toistensa kieltä. Useat Q-koodit ovat käytössä myös puheliikenteessä.
Lyhenteet
Jo lennätinliikenteessä 1800-luvun puolivälissä alkoi olla tarvetta viestien lyhentämiseen. Eri lennätinlinjat laativat ja ottivat käyttöön tätä varten omia lyhennekirjojaan.
Vuonna 1859 Western Union standardisoi ns. 92-koodin, jossa lukuja 1…92 vastasivat omat sanomansa. Tästä koodista on edelleen hamikäytössä alkuperäisissä merkityksissään 73 ja 88.
Vuonna 1879 Walter P. Phillips loi ns. Phillips-koodin sanomalehtiraporttien tehokkaaseen välitykseen lennättimellä. Koodi määritti sadoille sanomalehtikielessä käytettäville sanoille niitä vastaavan lyhenteen, joka yleensä perustui alkuperäisen sanan kirjaimiin. Vain muutamat näistä lyhenteistä ovat nykyään hamikäytössä.
Taulukkoon 1 on koottu yleisimmät radioamatöörikäytössä olevat lyhenteet. Lyhenteitä olisi kyllä runsaasti enemmänkin (ks. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_abbreviations), mutta lyhenteiden käytössä on syytä olla varovainen. Käytettävän lyhenteen on oltava tuttu myös vastaanottajalle. Muussa tapauksessa viesti ei välity tai seuraa jopa väärinymmärrys. Taulukossa 1 esitetyt lyhenteet ovat yleisessä radioamatöörikäytössä, ja vastaanottajan voi aina olettaa tuntevan ne. Sama pätee myös alempana esitettyihin Q-koodeihin.
Radioamatööritoiminnassa esiintyy myös suuri joukko teknisiä lyhenteitä (esim. mV, dB, SSB, FM, UHF, APRS jne.). Tekniikan, erityisesti tietokonetekniikan, kehitys tuo niitä koko ajan lisää. En ole edes yrittänyt koota niitä tähän niiden valtavan lukumäärän vuoksi. Tarvittavat lyhenteet tulevat kyllä tutuiksi radioamatööritekniikan parissa puuhatessa.
lyhenne | merkitys radioamatöörikäytössä |
44 | WWFF (Flora & Fauna)-harrastajien käyttämä tervehdys, (4 ilmansuuntaa ja 4 elementtiä: maa, ilma, vesi ja tuli) |
55 | DL-hamien usein käyttämä lopputervehdys |
72 | QRP-harrastajien varsinkin keskenään käyttämä lopputervehdys |
73 | parhaat terveiset (tämä on jo monikossa, ei siis esim. best 73’s) |
88 | rakkautta ja suukkoja, YL-hamien käyttämä lopputervehdys |
99 | #$#%#!! Kiroilu ei kylläkään kuulu bandille. Suomessa myös 3699 kHz (ysi-ysi). |
ABT | ”about”, noin |
AGN | ”again”, uudelleen, toista! |
ANT | ”antenna”, antenni |
BD | ”bad”, huono |
BND | ”band”, bandi |
CFM | ”confirm”, kuittaan |
CQ | ”seek you”, yleiskutsu |
CUAGN | ”see you again”, tavataan taas, CUL – ”see you later”, tavataan myöhemmin |
DE | täällä …, ennen omaa asematunnusta, esim. CQ DE OH2ID |
DN | alaspäin (taajuudessa), vastakohta tietenkin UP |
DR | ”dear”, hyvä …, tervehdys, esim. DR OM GEORGE |
DX | ”Distant X”, kaukoyhteys, yleensä toiseen maanosaan, kaukainen asema |
ES | ja, Vanhan amerikkalaisen morsekoodin merkki ”&” oli • •••. |
FB | ”fine business”, hyvä, hieno |
FER | ”for”, -sta/-stä, esim. TU FER QSO – kiitos yhteydestä |
GB | ”good bye”, näkemiin |
GM | ”good morning”, hyvää huomenta, GA – hyvää (ilta)päivää, GE – hyvää iltaa |
HI | naurua, myös HEE |
HR | ”here”, täällä |
HW | ”how”, kuinka? |
LID | huono operaattori, Tämän viljelyssä on syytä olla varovainen. |
NIL | ”Not In the Log”, ei lokissa, kilpailuissa mitätön yhteys |
OM | ”Old Man”, miespuolinen hami |
OP | ”operator”, operaattori, työskentelijä, myös OPR |
OT | ”Old Timer”, arvokkaaseen ikään päässyt kokenut OM |
PSE | ”please”, ole hyvä (pyynnön yhteydessä), esim. PSE QRS |
R | ”roger”, selvä, kuittaan |
RPRT | ”report”, kuuluvuusraportti, usein myös ”RST” |
RX | ”receiver”, vastaanotin |
TRX | ”transceiver”, transceiveri, lähetinvastaanotin |
TU | ”thank you”, kiitos, usein myös ”TNX” tai harvemmin ”TKS” |
TX | ”transmitter”, lähetin |
UR | ”your”, sinun |
VY | ”very”, erittäin |
WX | ”weather”, säätila |
YL | ”Young Lady”, naispuolinen hami |
XYL | ”Ex-Young Lady”, vaimo |
Q-koodit
Merenkulun myötä kansainvälinen radioliikenne yleistyi ja loi tarpeen kielirajat ylittävälle viestinvälitykselle. Lisäksi etenemisolosuhteet vaativat pitkien vakiosanomien tiivistämistä lyhemmiksi ja yksiselitteisiksi sähkötysviesteiksi. Ratkaisuna otettiin käyttöön Q-koodit, jotka ovat kolmikirjaimisia Q-alkuisia lyhenteitä (esim. QRM). Q-koodien lisäksi on myös mm. kolmikirjaimiset sotilaskäyttöön tarkoitetut Z-koodit ja lääketieteellisiä viestejä varten tarkoitetut M-koodit.
Ensimmäiset Q-koodit laati vuonna 1909 Englannin Postiviranomainen Berliinissä vuonna 1906 pidetyn kansainvälisen konferenssin pohjalta. Se käsitti koodit väliltä QRA…QSJ. Monet näistä ovat edelleen käytössä alkuperäisessä merkityksessään. Poikkeuksiakin on: esimerkiksi koodin QSB merkitys oli alun perin ”kipinänne on huono”; tarve tälle viestille kuitenkin hävisi kipinälähettimien häviämisen myötä, ja koodi saikin nykyisen merkityksensä. Nämä alkuperäiset Q-koodit ovat luettavissa osoitteessa: http://www.telegraph-office.com/pages/q-signals-1909.html.
Q-koodit jaetaan kolmeen ryhmään niiden käyttötarkoituksen mukaan: ilmailuradioliikenne (QAA…QNZ), merenkulun radioliikenne (QOA…QQZ) ja kaikki radioliikenne (QRA…QUZ). Ilmailussa ja merenkulussa ei käytetä sähkötystä enää juuri lainkaan, mutta jotkin Q-koodit elävät yhä näiden alojen kielen käytössä. Kolmas ryhmä sen sijaan on radioamatöörien ansiosta edelleen ahkerassa käytössä. Hamikäytössä jotkin koodit ovatkin saaneet vakiintuneen merkityksen (Taulukko 2).
Näiden lisäksi ARRL on laatinut viestinvälitysverkkoja varten QN-koodit. Esimerkiksi koodin QNC merkitys tässä yhteydessä on “Minulla on viesti kaikille verkon asemille.” Näitä QN-koodeja käytetään yksinomaan ARRL:n viestinvälityksessä. Niitä ei siis OH-hamin tarvitse tuntea.
Q-koodeja voi käyttää toteamuksina / pyyntöinä tai lisäämällä kysymysmerkin koodin perään myös kysymyksinä. Esimerkiksi QRM tarkoittaa ” Minulla on häiriöitä”, mutta QRM? ”Onko sinulla häiriöitä?” Koodia voi lisäksi käyttää substantiivina vaikka puhekielessä, jolloin sen merkitys on ”häiriö (ihmisen aiheuttama)”.
Q-koodi | MERKITYS RADIOAMATÖÖRIKÄYTÖSSÄ
TOTEAMUKSENA |
KYSYMYKSENÄ | SUBSTANTIIVINA |
QRL | Tämä taajuus on käytössä. | Onko tämä taajuus käytössä? | - |
QRM | Minulla on häiriöitä. | Onko sinulla häiriöitä? | häiriö (ihmisen aiheuttama) |
QRN | Minulla on ilmastohäiriöitä. | Onko sinulla ilmastohäiriöitä? | ilmastohäiriö |
QRO | Lisää tehoasi. | Lisäänkö tehoa? | suuri lähetysteho |
QRP | Vähennä tehoasi. | Vähennänkö tehoa? | pieni lähetysteho |
QRQ | Lähetä nopeammin. (CW) | Lähetänkö nopeammin? | suuri lähetysnopeus |
QRS | Lähetä hitaammin. (CW) | Lähetänkö hitaammin? | pieni lähetysnopeus |
QRT | Lopeta(n) lähettäminen/sen. | Lopetanko lähettämisen? | lähetystauko |
QRV | Olen valmis. | Oletko valmis? | valmis lähettämään |
QRX | Pysy taajuudella./Odota. | - | - |
QRZ | - | Kuka kutsuu? | qrz.com-sivusto |
QSB | Minulla on häipymistä. (fading) | Onko sinulla häipymistä? | häipyminen |
QSK | Kuulen merkkien välillä. (CW) | Kuuletko merkkien välillä? | ”täysbreikki” |
QSL | Kuittaan. | Kuittaatko? | kortti tai e-kuittaus |
QSO | - | - | radioamatööriyhteys |
QST | Minulla on sanoma kaikille. | - | sanoma kaikille, ARRL:n jäsenlehti |
QSY | Siirry(n) (taajuudelle …). | Siirrynkö (taajuudelle …)? | taajuusmuutos |
QTC | Minulla on sanoma sinulle. | Onko sinulla sanomaa minulle? | sanoma, SSA:n jäsenlehti |
QTH | Sijaintini on… | Mikä on sijaintisi? | asemapaikka |
Sähkötysyhteyden alku-, väli- ja loppumerkit
Sähkötysyhteyksiä varten on käyttöön vakiintunut joitakin alku-, väli- ja loppumerkkejä (Taulukko 3). Suurin osa näistä annetaan ”yhteen pötköön” ilman väliä merkkien välissä. Näin ne eivät ole varsinaisia lyhenteitä vaan merkkijonoja. Kokenut sähköttäjä erottaa nämä merkkijonot ja ymmärtää heti, mikä alku-, väli- tai loppumerkki on kyseessä.
Vaikka nämä merkit on alun perin tarkoitettu sähkötysliikenteeseen, ovat ne levinneet myös RTTY- ja muuhun digiliikenteeseen. Puheliikenteessä niitä ei käytetä.
lyhenne | merkitys |
lähetysvuoron loppu | |
odota, hetkinen | |
”Break”, lähetysvuoron aloittaminen tai lopettaminen ilman asematunnuksia | |
”Break in Text” välimerkki sanoman osien välissä, sama kuin = | |
”Closing station”, suljen aseman, Tämän jälkeen asema hiljenee. | |
”Go Ahead”, jatka | |
kuuntelen | |
lähetyksen aloitus | |
kuuntelen sinua, jatka | |
yhteyden lopetus | |
hätäkutsu | |
virhe, myös ••••••• |