Perusluokan palsta 2015-19/Q- ja muut lyhenteet

Radioamatööriwikistä
Versio hetkellä 12. helmikuuta 2022 kello 20.33 – tehnyt Oh6va (keskustelu | muokkaukset) (luotu)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä sivu on osa Tomi Helpiön Perusluokan palsta 2015–19 -kirjaa, johon on uudelleentoimitettu Radioamatööri-lehdessä vuosina 2015–2019 julkaistut Perusluokan palsta -juttusarjan artikkelit.

Q- ja muut lyhenteet

Radioamatööriliikenteessä, erityisesti sähkötysliikenteessä, käytetään nopeuden lisäämiseksi paljon lyhenteitä. Jotkut näistä lyhenteistä ovat myös juurtuneet hamien keskenään käyttämään puhekieleen. Niiden tunteminen on siis tärkeää, vaikka ei CW:llä workkisikaan.

Lyhenteitä käytetään sähkötyksellä lähetettäessä lähetysnopeuden nostamiseksi. Usein toistuvat sanat kannattaa lyhentää, jolloin lähetettävien merkkien lukumäärä pienenee ja sanoma sekä sen lähettämiseen käytetty aika lyhenevät. Siksi onkin muodostettu lukuisia englanninkielen sanoihin perustuvia lyhenteitä, joista osa on vakiintunut radioamatöörikäyttöön. Lisäksi on joitakin muutoin syntyneitä ja sittemmin vakiintuneita lyhenteitä.

Toisaalta usein toistuvia sanontoja ja kysymyksiä varten on sovittu kansainvälisesti käytettävät ns. Q-koodit, jotka mahdollistavat täsmällisen sanoman lähettämisen, vaikka radio-operaattorit eivät osaisi toistensa kieltä. Useat Q-koodit ovat käytössä myös puheliikenteessä.

Lyhenteet

Jo lennätinliikenteessä 1800-luvun puolivälissä alkoi olla tarvetta viestien lyhentämiseen. Eri lennätinlinjat laativat ja ottivat käyttöön tätä varten omia lyhennekirjojaan.

Vuonna 1859 Western Union standardisoi ns. 92-koodin, jossa lukuja 1…92 vastasivat omat sanomansa. Tästä koodista on edelleen hamikäytössä alkuperäisissä merkityksissään 73 ja 88.

Vuonna 1879 Walter P. Phillips loi ns. Phillips-koodin sanomalehtiraporttien tehokkaaseen välitykseen lennättimellä. Koodi määritti sadoille sanomalehtikielessä käytettäville sanoille niitä vastaavan lyhenteen, joka yleensä perustui alkuperäisen sanan kirjaimiin. Vain muutamat näistä lyhenteistä ovat nykyään hamikäytössä.

Taulukkoon 1 on koottu yleisimmät radioamatöörikäytössä olevat lyhenteet. Lyhenteitä olisi kyllä runsaasti enemmänkin (ks. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_abbreviations), mutta lyhenteiden käytössä on syytä olla varovainen. Käytettävän lyhenteen on oltava tuttu myös vastaanottajalle. Muussa tapauksessa viesti ei välity tai seuraa jopa väärinymmärrys. Taulukossa 1 esitetyt lyhenteet ovat yleisessä radioamatöörikäytössä, ja vastaanottajan voi aina olettaa tuntevan ne. Sama pätee myös alempana esitettyihin Q-koodeihin.

Radioamatööritoiminnassa esiintyy myös suuri joukko teknisiä lyhenteitä (esim. mV, dB, SSB, FM, UHF, APRS jne.). Tekniikan, erityisesti tietokonetekniikan, kehitys tuo niitä koko ajan lisää. En ole edes yrittänyt koota niitä tähän niiden valtavan lukumäärän vuoksi. Tarvittavat lyhenteet tulevat kyllä tutuiksi radioamatööritekniikan parissa puuhatessa.

Taulukko 1. Yleisimpien radioamatöörikäytössä olevien lyhenteiden merkitys.
lyhenne merkitys radioamatöörikäytössä
44 WWFF (Flora & Fauna)-harrastajien käyttämä tervehdys, (4 ilmansuuntaa ja 4 elementtiä: maa, ilma, vesi ja tuli)
55 DL-hamien usein käyttämä lopputervehdys
72 QRP-harrastajien varsinkin keskenään käyttämä lopputervehdys
73 parhaat terveiset (tämä on jo monikossa, ei siis esim. best 73’s)
88 rakkautta ja suukkoja, YL-hamien käyttämä lopputervehdys
99 #$#%#!! Kiroilu ei kylläkään kuulu bandille. Suomessa myös 3699 kHz (ysi-ysi).
ABT ”about”, noin
AGN ”again”, uudelleen, toista!
ANT ”antenna”, antenni
BD ”bad”, huono
BND ”band”, bandi
CFM ”confirm”, kuittaan
CQ ”seek you”, yleiskutsu
CUAGN ”see you again”, tavataan taas, CUL – ”see you later”, tavataan myöhemmin
DE täällä …, ennen omaa asematunnusta, esim. CQ DE OH2ID
DN alaspäin (taajuudessa), vastakohta tietenkin UP
DR ”dear”, hyvä …, tervehdys, esim. DR OM GEORGE
DX ”Distant X”, kaukoyhteys, yleensä toiseen maanosaan, kaukainen asema
ES ja, Vanhan amerikkalaisen morsekoodin merkki ”&” oli • •••.
FB ”fine business”, hyvä, hieno
FER ”for”, -sta/-stä, esim. TU FER QSO – kiitos yhteydestä
GB ”good bye”, näkemiin
GM ”good morning”, hyvää huomenta, GA – hyvää (ilta)päivää, GE – hyvää iltaa
HI naurua, myös HEE
HR ”here”, täällä
HW ”how”, kuinka?
LID huono operaattori, Tämän viljelyssä on syytä olla varovainen.
NIL ”Not In the Log”, ei lokissa, kilpailuissa mitätön yhteys
OM ”Old Man”, miespuolinen hami
OP ”operator”, operaattori, työskentelijä, myös OPR
OT ”Old Timer”, arvokkaaseen ikään päässyt kokenut OM
PSE ”please”, ole hyvä (pyynnön yhteydessä), esim. PSE QRS
R ”roger”, selvä, kuittaan
RPRT ”report”, kuuluvuusraportti, usein myös ”RST
RX ”receiver”, vastaanotin
TRX ”transceiver”, transceiveri, lähetinvastaanotin
TU ”thank you”, kiitos, usein myös ”TNX” tai harvemmin ”TKS
TX ”transmitter”, lähetin
UR ”your”, sinun
VY ”very”, erittäin
WX ”weather”, säätila
YL ”Young Lady”, naispuolinen hami
XYL ”Ex-Young Lady”, vaimo

Q-koodit

Merenkulun myötä kansainvälinen radioliikenne yleistyi ja loi tarpeen kielirajat ylittävälle viestinvälitykselle. Lisäksi etenemisolosuhteet vaativat pitkien vakiosanomien tiivistämistä lyhemmiksi ja yksiselitteisiksi sähkötysviesteiksi. Ratkaisuna otettiin käyttöön Q-koodit, jotka ovat kolmikirjaimisia Q-alkuisia lyhenteitä (esim. QRM). Q-koodien lisäksi on myös mm. kolmikirjaimiset sotilaskäyttöön tarkoitetut Z-koodit ja lääketieteellisiä viestejä varten tarkoitetut M-koodit.

Ensimmäiset Q-koodit laati vuonna 1909 Englannin Postiviranomainen Berliinissä vuonna 1906 pidetyn kansainvälisen konferenssin pohjalta. Se käsitti koodit väliltä QRA…QSJ. Monet näistä ovat edelleen käytössä alkuperäisessä merkityksessään. Poikkeuksiakin on: esimerkiksi koodin QSB merkitys oli alun perin ”kipinänne on huono”; tarve tälle viestille kuitenkin hävisi kipinälähettimien häviämisen myötä, ja koodi saikin nykyisen merkityksensä. Nämä alkuperäiset Q-koodit ovat luettavissa osoitteessa: http://www.telegraph-office.com/pages/q-signals-1909.html.

Q-koodit jaetaan kolmeen ryhmään niiden käyttötarkoituksen mukaan: ilmailuradioliikenne (QAA…QNZ), merenkulun radioliikenne (QOA…QQZ) ja kaikki radioliikenne (QRA…QUZ). Ilmailussa ja merenkulussa ei käytetä sähkötystä enää juuri lainkaan, mutta jotkin Q-koodit elävät yhä näiden alojen kielen käytössä. Kolmas ryhmä sen sijaan on radioamatöörien ansiosta edelleen ahkerassa käytössä. Hamikäytössä jotkin koodit ovatkin saaneet vakiintuneen merkityksen (Taulukko 2).

Näiden lisäksi ARRL on laatinut viestinvälitysverkkoja varten QN-koodit. Esimerkiksi koodin QNC merkitys tässä yhteydessä on “Minulla on viesti kaikille verkon asemille.” Näitä QN-koodeja käytetään yksinomaan ARRL:n viestinvälityksessä. Niitä ei siis OH-hamin tarvitse tuntea.

Q-koodeja voi käyttää toteamuksina / pyyntöinä tai lisäämällä kysymysmerkin koodin perään myös kysymyksinä. Esimerkiksi QRM tarkoittaa ” Minulla on häiriöitä”, mutta QRM? ”Onko sinulla häiriöitä?” Koodia voi lisäksi käyttää substantiivina vaikka puhekielessä, jolloin sen merkitys on ”häiriö (ihmisen aiheuttama)”.

Taulukko 2. Yleisimpien Q-koodien merkitys radioamatöörikäytössä
Q-koodi MERKITYS RADIOAMATÖÖRIKÄYTÖSSÄ

TOTEAMUKSENA

KYSYMYKSENÄ SUBSTANTIIVINA
QRL Tämä taajuus on käytössä. Onko tämä taajuus käytössä? -
QRM Minulla on häiriöitä. Onko sinulla häiriöitä? häiriö (ihmisen aiheuttama)
QRN Minulla on ilmastohäiriöitä. Onko sinulla ilmastohäiriöitä? ilmastohäiriö
QRO Lisää tehoasi. Lisäänkö tehoa? suuri lähetysteho
QRP Vähennä tehoasi. Vähennänkö tehoa? pieni lähetysteho
QRQ Lähetä nopeammin. (CW) Lähetänkö nopeammin? suuri lähetysnopeus
QRS Lähetä hitaammin. (CW) Lähetänkö hitaammin? pieni lähetysnopeus
QRT Lopeta(n) lähettäminen/sen. Lopetanko lähettämisen? lähetystauko
QRV Olen valmis. Oletko valmis? valmis lähettämään
QRX Pysy taajuudella./Odota. - -
QRZ - Kuka kutsuu? qrz.com-sivusto
QSB Minulla on häipymistä. (fading) Onko sinulla häipymistä? häipyminen
QSK Kuulen merkkien välillä. (CW) Kuuletko merkkien välillä? ”täysbreikki”
QSL Kuittaan. Kuittaatko? kortti tai e-kuittaus
QSO - - radioamatööriyhteys
QST Minulla on sanoma kaikille. - sanoma kaikille, ARRL:n jäsenlehti
QSY Siirry(n) (taajuudelle …). Siirrynkö (taajuudelle …)? taajuusmuutos
QTC Minulla on sanoma sinulle. Onko sinulla sanomaa minulle? sanoma, SSA:n jäsenlehti
QTH Sijaintini on… Mikä on sijaintisi? asemapaikka

Sähkötysyhteyden alku-, väli- ja loppumerkit

Sähkötysyhteyksiä varten on käyttöön vakiintunut joitakin alku-, väli- ja loppumerkkejä (Taulukko 3). Suurin osa näistä annetaan ”yhteen pötköön” ilman väliä merkkien välissä. Näin ne eivät ole varsinaisia lyhenteitä vaan merkkijonoja. Kokenut sähköttäjä erottaa nämä merkkijonot ja ymmärtää heti, mikä alku-, väli- tai loppumerkki on kyseessä.

Vaikka nämä merkit on alun perin tarkoitettu sähkötysliikenteeseen, ovat ne levinneet myös RTTY- ja muuhun digiliikenteeseen. Puheliikenteessä niitä ei käytetä.

Taulukko 3. Yleisimmät sähkötysyhteyden alku-, väli- ja loppumerkit. Yläviivalla varustetut merkit annetaan peräkkäin ilman väliä.
lyhenne merkitys
lähetysvuoron loppu
odota, hetkinen
”Break”, lähetysvuoron aloittaminen tai lopettaminen ilman asematunnuksia
”Break in Text” välimerkki sanoman osien välissä, sama kuin =
”Closing station”, suljen aseman, Tämän jälkeen asema hiljenee.
”Go Ahead”, jatka
kuuntelen
lähetyksen aloitus
kuuntelen sinua, jatka
yhteyden lopetus
hätäkutsu
virhe, myös •••••••