Ero sivun ”Paraboloidiantennin keilaleveys” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
pEi muokkausyhteenvetoa
>Oh2mqk
(Pari laskentaesimerkkiä)
 
(6 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
==Paraboloidin keilaleveys==
<div class="floatright">__TOC__</div>
 
[[Category:Teoria]]
= Antennin keilaleveys =
Paraboloidiantenneja käytetään tilanteissa, jossa sellainen saadaan realisoitua muodossa, jossa antennin läpimitta on vähintään noin 10 kertaa käytetty aallonpituus.
Paraboloidiantenneja käytetään tilanteissa, jossa sellainen saadaan realisoitua muodossa, jossa antennin läpimitta on vähintään noin 10 kertaa käytetty aallonpituus.


Rivi 9: Rivi 10:
Fysikaalisesti ideaalinen paraboloidi käyttäytyy ikään kuin kyseessä olisi yhdensuuntaista aaltorintamaa lävitseen päästävä diffraktoiva aukko, jonka läpimitta on sama, kuin peilin läpimitta.
Fysikaalisesti ideaalinen paraboloidi käyttäytyy ikään kuin kyseessä olisi yhdensuuntaista aaltorintamaa lävitseen päästävä diffraktoiva aukko, jonka läpimitta on sama, kuin peilin läpimitta.


Reaalisessa paraboloidissa lopputulokseen vaikuttaa syötön ns. muotokerroin (''ff''), joka ideaaliselle koko peilin tasateholla valaisevalle ''tiiliskivelle'' on 1.0, reaaliselle ''Gaussilaiselle'' on 1.3 ja rankasti alivalaisevalle piikille voi olla jopa 3.0.
Reaalisessa paraboloidissa lopputulokseen vaikuttaa syötön ns. muotokerroin (<math>F_f\,</math>), joka ideaaliselle koko peilin tasateholla valaisevalle ''tiiliskivelle'' on 1.0, reaaliselle ''Gaussilaiselle'' on 1.3 ja rankasti alivalaisevalle piikille voi olla jopa 3.0.


Kolmen desibelin keilaleveys on ''radiaaneina'':
Kolmen [[Desibeli|desibelin]] [[keilaleveys]] on ''radiaaneina'':
<center><math>\theta_{radiaani} = \frac{ \lambda * ff }{ D }</math></center>
:::<math>\theta_{radiaani} = \frac{ \lambda * F_f }{ D }\,</math>


Sama asteina:
Sama asteina:
<center><math>\theta_{aste} = \frac{ 180 * \lambda * ff }{ \pi * D }</math></center>
:::<math>\theta_{aste} = \frac{ 180 * \lambda * F_f }{ \pi * D }\,</math>


Jossa:
Jossa:
*<math>D</math> on peilin läpimitta
*<math>D\,</math> on peilin läpimitta
*<math>\lambda</math> on aallonpituus samassa yksikössä, kuin peilin läpimitta
*<math>\lambda\,</math> on aallonpituus samassa yksikössä, kuin peilin läpimitta
*<math>ff</math> on syötön muotokerroin (''form factor'')
*<math>F_f\,</math> on syötön muotokerroin (''form factor'')


Käytännössä keilaleveyden lisäksi kiinnostaa saavutettava vahvistus:
Käytännössä keilaleveyden lisäksi kiinnostaa saavutettava signaalin [[Antennivahvistus|tehovahvistus]]:


Jännitevahvistus:
Jännitevahvistus:
<center><math>G_U = \frac{ \pi * D }{ ff * \lambda }</math></center>
:::<math>G_{\rm U_{ant}} = \frac{ \pi * D }{ F_f * \lambda }\,</math>


Tehovahvistus:
Tehovahvistus:
<center><math>G_P = {\left ( \frac{ \pi * D }{ ff * \lambda } \right )}^2 * \eta</math></center>
:::<math>G_{\rm P_{ant}} = {\left ( \frac{ \pi * D }{ F_f * \lambda } \right )}^2 * \eta\,</math>


Jossa:
Jossa:
*<math>D</math> on peilin läpimitta
*<math>D</math> on peilin läpimitta
*<math>\lambda</math> on aallonpituus samassa yksikössä, kuin peilin läpimitta
*<math>\lambda\,</math> on aallonpituus samassa yksikössä, kuin peilin läpimitta
*<math>ff</math> on syötön muotokerroin (''form factor'')
*<math>F_f\,</math> on syötön muotokerroin (''form factor'')
*<math>\eta</math> on peilin pinnan hyvyyskerroin, yleensä 0.65-0.80. Ideaaliselle peilille tämä on 1.00.
*<math>\eta\,</math> on peilin pinnan hyvyyskerroin, yleensä 0.65-0.80. Ideaaliselle peilille tämä on 1.00.


Tehovahvistuksen muutto desibeleiksi suhteessa isotrooppiseen säteilijään [[dBi]]:
Tehovahvistuksen muunto [[desibeli|desibeleiksi]] suhteessa [[isotrooppinen säteilijä|isotrooppiseen säteilijään]] [[dBi]]:
<center><math>G_P[dBi] = 10 * \log (G_P)</math></center>
:::<math>G_P[dBi] = 10 * \log_{10}(G_P)\,</math>


----
----
= Harjoituksia =
==H.1==
::''Antennin keilaleveys on 1.0 astetta, mikä on sen vahvistus desibeleinä ?''
Lähestymistapoja on kaksi:
# Lasketaan 1.0 asteen läpimittaisen läiskän pinta-alan suhde pallon kokonaispinta-alaan, tai:
# Etsitään <math>\lambda\,</math>, joka antaa halutun <math>\theta_{aste}\,</math> arvon.
Jälkimmäisellä:
Asettamalla: <math>\lambda = 0.001, F_f = 1.0\,</math> ja sitten kääntämällä
<math>\theta_{aste}\,</math>:een yhtälö ratkaisemaan <math>D\,</math>:
:::<math>\theta_{aste} = \frac{ 180 * 0.001 }{ \pi * D }\,</math>
:::<math>D = \frac{180 * 0.001 }{\pi * \theta_{aste}}\,</math>


Viestikalliolta löytyy laskin, joka laskee [[http://www.viestikallio.fi/tools/dish-beamwidth.php 1/2-tehon (3 dB) keilaleveydet paraboloidipeilijärjestelmille]].
Joka tässä tapauksessa antaa: <math>D = 0.057296\,</math>
 
Sijoitetaan sitten vahvistuksen laskentaan: (<math>\eta = 0.65\,</math>)
 
:::<math>G_{\rm P_{ant}} = {\left ( \frac{ \pi * D }{ F_f * \lambda } \right )}^2 * \eta = {\left( \frac{ \pi * 0.057296 }{ 1.0 * 0.001 }\right)}^2 * 0.65 = 21060\,</math>
 
Lopuksi muunnos desibeleiksi:
:::<math>10*\log_{10}\left(21060\right) = 43.2\,</math>
 
 
==H.2==
::''Antennin haluttu keilaleveys on 1.0 astetta, minkä kokoinen peili tarvitaan 1.3 GHz:lla ?''
 
Ensin haetaan aallonpituus ja sitten muunnetaan <math>\theta_{aste}\,</math> yhtälöä niin, että ratkotaan <math>D\,</math>:
 
:::<math>\lambda = 300 000.0 / f_{[GHz]}\,</math> metriä
 
:::<math>\theta_{aste} = \frac{ 180 * \lambda * F_f }{ \pi * D }\,</math>
 
:::<math>D = \frac{180 * \lambda * F_f}{\pi * \theta_{aste}}\,</math>
 
Eli siis:
 
:::<math>D = \frac{ 130 * \left(300 000.0 / 1.3\right) * 1.3 }{ \pi * 1.0 } = 17.19\,</math> metriä
 
----
= Ulkoisia viitteitä =
Viestikalliolta löytyy laskin, joka laskee [http://www.viestikallio.fi/tools/dish-beamwidth.php 1/2-tehon (3 dB) keilaleveydet paraboloidipeilijärjestelmille].

Nykyinen versio 28. marraskuuta 2005 kello 21.24

Antennin keilaleveys

Paraboloidiantenneja käytetään tilanteissa, jossa sellainen saadaan realisoitua muodossa, jossa antennin läpimitta on vähintään noin 10 kertaa käytetty aallonpituus.

Paraboloidi on matemaattinen kolmiulotteinen pyörähdyspinta, joka kykenee keskittämään äärettömän kaukaa tulevan aaltorintaman yhteen pisteeseen (ns. polttopiste) -- tai vastavuoroisesti kääntämään pistemäisestä lähteestä pallomaisesti lähtevän aaltorintaman yhdensuuntaiseksi aaltorintamaksi.

Realisoiduissa mikroaaltoalueen antenneissa syöttöpisteessä on tavallisesti lähettimen ja/tai vastaanottimen syöttötorvi, joka valaisee koko paraboloidin pinnan, mutta ei juurikaan yli reunoista.

Fysikaalisesti ideaalinen paraboloidi käyttäytyy ikään kuin kyseessä olisi yhdensuuntaista aaltorintamaa lävitseen päästävä diffraktoiva aukko, jonka läpimitta on sama, kuin peilin läpimitta.

Reaalisessa paraboloidissa lopputulokseen vaikuttaa syötön ns. muotokerroin (), joka ideaaliselle koko peilin tasateholla valaisevalle tiiliskivelle on 1.0, reaaliselle Gaussilaiselle on 1.3 ja rankasti alivalaisevalle piikille voi olla jopa 3.0.

Kolmen desibelin keilaleveys on radiaaneina:

Sama asteina:

Jossa:

  • on peilin läpimitta
  • on aallonpituus samassa yksikössä, kuin peilin läpimitta
  • on syötön muotokerroin (form factor)

Käytännössä keilaleveyden lisäksi kiinnostaa saavutettava signaalin tehovahvistus:

Jännitevahvistus:

Tehovahvistus:

Jossa:

  • on peilin läpimitta
  • on aallonpituus samassa yksikössä, kuin peilin läpimitta
  • on syötön muotokerroin (form factor)
  • on peilin pinnan hyvyyskerroin, yleensä 0.65-0.80. Ideaaliselle peilille tämä on 1.00.

Tehovahvistuksen muunto desibeleiksi suhteessa isotrooppiseen säteilijään dBi:


Harjoituksia

H.1

Antennin keilaleveys on 1.0 astetta, mikä on sen vahvistus desibeleinä ?

Lähestymistapoja on kaksi:

  1. Lasketaan 1.0 asteen läpimittaisen läiskän pinta-alan suhde pallon kokonaispinta-alaan, tai:
  2. Etsitään , joka antaa halutun arvon.

Jälkimmäisellä:

Asettamalla: ja sitten kääntämällä :een yhtälö ratkaisemaan :

Joka tässä tapauksessa antaa:

Sijoitetaan sitten vahvistuksen laskentaan: ()

Lopuksi muunnos desibeleiksi:


H.2

Antennin haluttu keilaleveys on 1.0 astetta, minkä kokoinen peili tarvitaan 1.3 GHz:lla ?

Ensin haetaan aallonpituus ja sitten muunnetaan yhtälöä niin, että ratkotaan :

metriä

Eli siis:

metriä

Ulkoisia viitteitä

Viestikalliolta löytyy laskin, joka laskee 1/2-tehon (3 dB) keilaleveydet paraboloidipeilijärjestelmille.