Ero sivun ”Pakettiradio” versioiden välillä
>Oh2mqk p (tekstiviilausta) |
>Oh2mqk p (tekstiviilausta) |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Jonkin verran liikennettä on myös [[70cm]] taajuusalueella ja harvinaisia tapauksia [[23cm]] taajuusalueella. | Jonkin verran liikennettä on myös [[70cm]] taajuusalueella ja harvinaisia tapauksia [[23cm]] taajuusalueella. | ||
Modulaatioita: | '''Modulaatioita:''' | ||
* BELL-102/NBFM ("AFSK") 1200 bps | * BELL-102/NBFM ("AFSK") 1200 bps | ||
* G3RUH/NBFM ("RUH") 9600 bps | * G3RUH/NBFM ("RUH") 9600 bps | ||
Linkki-protokollia: | '''Linkki-protokollia:''' | ||
* [[AX.25]] (mm. [[APRS]] käyttää tätä) | * [[AX.25]] (mm. [[APRS]] käyttää tätä) | ||
* [[ROSE]] | * [[ROSE]] | ||
* [[NETROM]] | * [[NETROM]] | ||
Sovellusprotokollia: | '''Sovellusprotokollia:''' | ||
* [[APRS]] | * [[APRS]] | ||
* [[TCP/IP]] | * [[TCP/IP]] | ||
Rivi 48: | Rivi 48: | ||
== Puutteet ja ongelmat == | == Puutteet ja ongelmat == | ||
'''Radiot ja modulaatio:''' | |||
* [[FM]] radioita käytettäessä on vastaanotossa ylimääräinen "FM-kynnys", noin 10-15 dB jonka verran parempi signaalin pitää olla, kuin vastaava [[SSB]] vastaanotto. | * [[FM]] radioita käytettäessä on vastaanotossa ylimääräinen "FM-kynnys", noin 10-15 dB jonka verran parempi signaalin pitää olla, kuin vastaava [[SSB]] vastaanotto. | ||
* Kaistaleveys on ylipäätään pieni | * Kaistaleveys on ylipäätään pieni | ||
Rivi 65: | Rivi 66: | ||
** Jotta 1600 bittisen viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, kolmiportaisen linkin kullekin bitille laskettava perillemenon onnistumistodennäköisyys pitää olla parempi, kuin: 0.90<sup>1/(3*1600)</sup> = 0.999978 = 1 - 2.2*10<sup>-5</sup> | ** Jotta 1600 bittisen viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, kolmiportaisen linkin kullekin bitille laskettava perillemenon onnistumistodennäköisyys pitää olla parempi, kuin: 0.90<sup>1/(3*1600)</sup> = 0.999978 = 1 - 2.2*10<sup>-5</sup> | ||
*** Linkkien halutun BERrin pitää olla siis parempi, kuin: 2.2*10<sup>-5</sup> | *** Linkkien halutun BERrin pitää olla siis parempi, kuin: 2.2*10<sup>-5</sup> | ||
'''Linkkiprotokollat:''' | |||
* AX.25:n luojat myöntävät avoimesti, että he eivät tienneet että mitä olivat tekemässä sitä tehdessään, erityisesti he eivät ymmärtäneet X.25 protokollan toimintaa | |||
** Eksplisiittinen hop-routing HDLC-kehyksen osoitekentässä on hirvittävä teko | |||
* Protokollassa ei ole mitään virheenkorjausta itsessään, vaan se luottaa HDLC-kehyksen CRC:n löytävän kaikki virheet | |||
* Linkkitasolla viitataan noin tusinaan SSID:hen, joita AX.25 asemalla voi olla ja sovellukset joutuvat sitten pärjäämään parhaansa mukaan, koska tärkeimmät nykyisistä sovelluksista käyttävät AX.25:n UI (Unnumbered Information) kehyksiä, joiden sisällä ei ole automaattista tapaa tunnistaa käytettyä sovellusta... | |||
'''Sovellusprotokollat:''' | |||
* APRS on hirveä ad-hoc temppujen kokoelma ilman alkeellisimpiakaan protocol-id tietoja siitä: | |||
** että kyseessä on APRS:ää sisältävä UI kehys | |||
** mitä APRS varianttia kehys sisältää |
Versio 1. heinäkuuta 2005 kello 15.15
"pakettiradio = 30-luvulla syntyneet, 40-luvun pula-aikamentaliteetin sisäistäneet sedät tekivät 50-luvun protokollilla, 60-luvun radioilla ja 70-luvun modeemistandardeilla 80-luvulla radioverkkoa 90-luvun tarpeisiin (kjt 02.12.2001 19:36)"
Pakettiradio on
Pakettiradiolla tarkoitetaan joukkoa radioamatööritaajuuksilla käytettäviä modulaatioita ja protokollia, joilla kuljetetaan erilaisia datasanomia enemmän tai vähemmän automaattisesti paikasta toiseen..
2000-luvulla tärkein käyttötapa pakettiradiolle on ollut APRS järjestelmä.
Runkoverkko
Pakettiradion runkoverkko on nykyisin pääasiassa Internet ja 1980-luvun puheet tämän tekniikan käytöstä hätäapuna kaiken muun petettyä voidaan unohtaa.
Liityntärajapinnat
Pakettiradion liityntärajapintana on enimmäkseen 1200 baud AFSK, jota erityisesti APRS käyttää. Myös nopeampia liityntämoodeja on tarjolla, alkaen G3RUH:in 9600 bps RUH-modeemeista kapeakaista-FM radioiden audion päällä.
Pakettiradioliikenne on pääosin 2m taajuusalueella NBFM modulaation päällä. Jonkin verran liikennettä on myös 70cm taajuusalueella ja harvinaisia tapauksia 23cm taajuusalueella.
Modulaatioita:
- BELL-102/NBFM ("AFSK") 1200 bps
- G3RUH/NBFM ("RUH") 9600 bps
Linkki-protokollia:
Sovellusprotokollia:
Puutteet ja ongelmat
Radiot ja modulaatio:
- FM radioita käytettäessä on vastaanotossa ylimääräinen "FM-kynnys", noin 10-15 dB jonka verran parempi signaalin pitää olla, kuin vastaava SSB vastaanotto.
- Kaistaleveys on ylipäätään pieni
- Surplussaa radioina käytettäessä, tarjolla on käytännössä:
- Puhekäyttöön suunniteltuja NBFM radioita
- Jotka käsittelevät sisään ja uloskulkevaa audiosignaalia yleensä varsin rumasti suhteessa datamodulaatioiden tarpeisiin
- Ryhmäkulkuajat vaihtelevat
- DC-kytkentää modulaattorille ei ole saatavilla
- DC-kytkentää ilmaisimelta ei ole saatavilla
- Modulaatio (Bell-102) on tarkoitettu lankamodeemiliikenteeseen ja sitä tukevia analogisia piirejä ei enää saa (mutta mikroprosessoreissa on niin paljon tehoa, että se voidaan tehdä pienellä halvalla prosessorilla)
- Modulaation päällä ei ole minkäänlaista virheenkorjausta:
- jos 200 tavua pitkän paketin lähetyksen aikana yksikin bitti menee rikki, koko paketti on kelvoton ja se joudutaan lähettämään uudestaan.
- Pakettimodulaation kantama on 10-50 km, suunta-antennisilla linkki-asemilla ehkä jopa 80 km.
- Helsinki-Tampere väliin tarvitaan ainakin 2 väliasemaa
- Jos 200 tavuisen paketin yksikin bitti (1600 bittiä) menee rikki yhdelläkään välihypyllä, ei viesti mene ehjänä perille.
- Jotta viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, yhteyden linkkien toimivuuden pitää olla parempi, kuin 96%. (Ptot = P1 * P2 * P3 ...)
- Jotta 1600 bittisen viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, kolmiportaisen linkin kullekin bitille laskettava perillemenon onnistumistodennäköisyys pitää olla parempi, kuin: 0.901/(3*1600) = 0.999978 = 1 - 2.2*10-5
- Linkkien halutun BERrin pitää olla siis parempi, kuin: 2.2*10-5
Linkkiprotokollat:
- AX.25:n luojat myöntävät avoimesti, että he eivät tienneet että mitä olivat tekemässä sitä tehdessään, erityisesti he eivät ymmärtäneet X.25 protokollan toimintaa
- Eksplisiittinen hop-routing HDLC-kehyksen osoitekentässä on hirvittävä teko
- Protokollassa ei ole mitään virheenkorjausta itsessään, vaan se luottaa HDLC-kehyksen CRC:n löytävän kaikki virheet
- Linkkitasolla viitataan noin tusinaan SSID:hen, joita AX.25 asemalla voi olla ja sovellukset joutuvat sitten pärjäämään parhaansa mukaan, koska tärkeimmät nykyisistä sovelluksista käyttävät AX.25:n UI (Unnumbered Information) kehyksiä, joiden sisällä ei ole automaattista tapaa tunnistaa käytettyä sovellusta...
Sovellusprotokollat:
- APRS on hirveä ad-hoc temppujen kokoelma ilman alkeellisimpiakaan protocol-id tietoja siitä:
- että kyseessä on APRS:ää sisältävä UI kehys
- mitä APRS varianttia kehys sisältää