Ero sivun ”Pakettiradio” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
>Oh2mqk (syyttävää sormea pakettiradiota kohtaan) |
>Oh2mqk p (tekstiviilausta) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Category:APRS]][[Category:Tekniikka]][[Category:Pakettiradio]] | [[Category:APRS]][[Category:Tekniikka]][[Category:Pakettiradio]] | ||
<div class="floatright">__TOC__</div> | |||
<blockquote> | <blockquote> | ||
''"pakettiradio = 30-luvulla syntyneet, 40-luvun pula-aikamentaliteetin sisäistäneet sedät | ''"pakettiradio = 30-luvulla syntyneet, 40-luvun pula-aikamentaliteetin sisäistäneet sedät | ||
| Rivi 6: | Rivi 8: | ||
</blockquote> | </blockquote> | ||
== Pakettiradio on == | |||
ja protokollia, joilla kuljetetaan erilaisia datasanomia enemmän tai vähemmän automaattisesti | ''Pakettiradiolla'' tarkoitetaan joukkoa radioamatööritaajuuksilla käytettäviä | ||
paikasta toiseen.. | modulaatioita ja protokollia, joilla kuljetetaan erilaisia datasanomia enemmän tai vähemmän | ||
automaattisesti paikasta toiseen.. | |||
2000-luvulla tärkein käyttötapa [[pakettiradio]]lle on ollut [[APRS]] järjestelmä. | 2000-luvulla tärkein käyttötapa [[pakettiradio]]lle on ollut [[APRS]] järjestelmä. | ||
Pakettiradion runkoverkko on nykyisin pääasiassa Internet ja 1980-luvun puheet | == Runkoverkko == | ||
''Pakettiradion runkoverkko'' on nykyisin pääasiassa Internet ja 1980-luvun puheet | |||
tämän tekniikan käytöstä hätäapuna kaiken muun petettyä voidaan unohtaa. | tämän tekniikan käytöstä hätäapuna kaiken muun petettyä voidaan unohtaa. | ||
== Liityntärajapinnat == | |||
Pakettiradion liityntärajapintana on enimmäkseen 1200 baud [[AFSK]], jota erityisesti | Pakettiradion liityntärajapintana on enimmäkseen 1200 baud [[AFSK]], jota erityisesti | ||
| Rivi 19: | Rivi 26: | ||
Myös nopeampia liityntämoodeja on tarjolla, alkaen G3RUH:in 9600 bps RUH-modeemeista | Myös nopeampia liityntämoodeja on tarjolla, alkaen G3RUH:in 9600 bps RUH-modeemeista | ||
kapeakaista-FM radioiden audion päällä. | kapeakaista-FM radioiden audion päällä. | ||
Pakettiradioliikenne on pääosin [[2m]] taajuusalueella [[FM|NBFM]] modulaation päällä. | Pakettiradioliikenne on pääosin [[2m]] taajuusalueella [[FM|NBFM]] modulaation päällä. | ||
| Rivi 58: | Rivi 45: | ||
* [[F6FBB|F6FBB posti]] | * [[F6FBB|F6FBB posti]] | ||
* [[DX-CLUSTER]] | * [[DX-CLUSTER]] | ||
== Puutteet ja ongelmat == | |||
* [[FM]] radioita käytettäessä on vastaanotossa ylimääräinen "FM-kynnys", noin 10-15 dB jonka verran parempi signaalin pitää olla, kuin vastaava [[SSB]] vastaanotto. | |||
* Kaistaleveys on ylipäätään pieni | |||
* [[Surplussa|Surplussaa]] radioina käytettäessä, tarjolla on käytännössä: | |||
** Puhekäyttöön suunniteltuja [[FM|NBFM]] radioita | |||
** Jotka käsittelevät sisään ja uloskulkevaa audiosignaalia yleensä varsin rumasti suhteessa datamodulaatioiden tarpeisiin | |||
** Ryhmäkulkuajat vaihtelevat | |||
** DC-kytkentää modulaattorille ei ole saatavilla | |||
** DC-kytkentää ilmaisimelta ei ole saatavilla | |||
* Modulaatio (Bell-102) on tarkoitettu lankamodeemiliikenteeseen ja sitä tukevia analogisia piirejä ei enää saa (mutta mikroprosessoreissa on niin paljon tehoa, että se voidaan tehdä pienellä halvalla prosessorilla) | |||
* Modulaation päällä ei ole minkäänlaista virheenkorjausta: | |||
** jos 200 tavua pitkän paketin lähetyksen aikana yksikin bitti menee rikki, koko paketti on kelvoton ja se joudutaan lähettämään uudestaan. | |||
* Pakettimodulaation kantama on 10-50 km, suunta-antennisilla linkki-asemilla ehkä jopa 80 km. | |||
** Helsinki-Tampere väliin tarvitaan ainakin 2 väliasemaa | |||
** Jos 200 tavuisen paketin yksikin bitti (1600 bittiä) menee rikki yhdelläkään välihypyllä, ei viesti mene ehjänä perille. | |||
** Jotta viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, yhteyden linkkien toimivuuden pitää olla parempi, kuin 96%. (P<sub>tot</sub> = P<sub>1</sub> * P<sub>2</sub> * P<sub>3</sub> ...) | |||
** Jotta 1600 bittisen viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, kolmiportaisen linkin kullekin bitille laskettava perillemenon onnistumistodennäköisyys pitää olla parempi, kuin: 0.90<sup>1/(3*1600)</sup> = 0.999978 = 1 - 2.2*10<sup>-5</sup> | |||
*** Linkkien halutun BERrin pitää olla siis parempi, kuin: 2.2*10<sup>-5</sup> | |||
Versio 1. heinäkuuta 2005 kello 15.03
"pakettiradio = 30-luvulla syntyneet, 40-luvun pula-aikamentaliteetin sisäistäneet sedät tekivät 50-luvun protokollilla, 60-luvun radioilla ja 70-luvun modeemistandardeilla 80-luvulla radioverkkoa 90-luvun tarpeisiin (kjt 02.12.2001 19:36)"
Pakettiradio on
Pakettiradiolla tarkoitetaan joukkoa radioamatööritaajuuksilla käytettäviä modulaatioita ja protokollia, joilla kuljetetaan erilaisia datasanomia enemmän tai vähemmän automaattisesti paikasta toiseen..
2000-luvulla tärkein käyttötapa pakettiradiolle on ollut APRS järjestelmä.
Runkoverkko
Pakettiradion runkoverkko on nykyisin pääasiassa Internet ja 1980-luvun puheet tämän tekniikan käytöstä hätäapuna kaiken muun petettyä voidaan unohtaa.
Liityntärajapinnat
Pakettiradion liityntärajapintana on enimmäkseen 1200 baud AFSK, jota erityisesti APRS käyttää. Myös nopeampia liityntämoodeja on tarjolla, alkaen G3RUH:in 9600 bps RUH-modeemeista kapeakaista-FM radioiden audion päällä.
Pakettiradioliikenne on pääosin 2m taajuusalueella NBFM modulaation päällä. Jonkin verran liikennettä on myös 70cm taajuusalueella ja harvinaisia tapauksia 23cm taajuusalueella.
Modulaatioita:
- BELL-102/NBFM ("AFSK") 1200 bps
- G3RUH/NBFM ("RUH") 9600 bps
Linkki-protokollia:
Sovellusprotokollia:
Puutteet ja ongelmat
- FM radioita käytettäessä on vastaanotossa ylimääräinen "FM-kynnys", noin 10-15 dB jonka verran parempi signaalin pitää olla, kuin vastaava SSB vastaanotto.
- Kaistaleveys on ylipäätään pieni
- Surplussaa radioina käytettäessä, tarjolla on käytännössä:
- Puhekäyttöön suunniteltuja NBFM radioita
- Jotka käsittelevät sisään ja uloskulkevaa audiosignaalia yleensä varsin rumasti suhteessa datamodulaatioiden tarpeisiin
- Ryhmäkulkuajat vaihtelevat
- DC-kytkentää modulaattorille ei ole saatavilla
- DC-kytkentää ilmaisimelta ei ole saatavilla
- Modulaatio (Bell-102) on tarkoitettu lankamodeemiliikenteeseen ja sitä tukevia analogisia piirejä ei enää saa (mutta mikroprosessoreissa on niin paljon tehoa, että se voidaan tehdä pienellä halvalla prosessorilla)
- Modulaation päällä ei ole minkäänlaista virheenkorjausta:
- jos 200 tavua pitkän paketin lähetyksen aikana yksikin bitti menee rikki, koko paketti on kelvoton ja se joudutaan lähettämään uudestaan.
- Pakettimodulaation kantama on 10-50 km, suunta-antennisilla linkki-asemilla ehkä jopa 80 km.
- Helsinki-Tampere väliin tarvitaan ainakin 2 väliasemaa
- Jos 200 tavuisen paketin yksikin bitti (1600 bittiä) menee rikki yhdelläkään välihypyllä, ei viesti mene ehjänä perille.
- Jotta viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, yhteyden linkkien toimivuuden pitää olla parempi, kuin 96%. (Ptot = P1 * P2 * P3 ...)
- Jotta 1600 bittisen viestin perillemenon todennäköisyys on parempi kuin 90%, kolmiportaisen linkin kullekin bitille laskettava perillemenon onnistumistodennäköisyys pitää olla parempi, kuin: 0.901/(3*1600) = 0.999978 = 1 - 2.2*10-5
- Linkkien halutun BERrin pitää olla siis parempi, kuin: 2.2*10-5