Ero sivun ”Morse” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh6bg
(Muutettiin yhtäsuuruusmerkin koodia)
>Oh2mqk
p (Vaihdetaan luokittelua)
 
(3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Category:Lähetelajit]]
[http://en.wikipedia.org/wiki/Samuel_Morse Samuel Morse] kehitti viestitysmenetelmän, jossa kirjainmerkit kuvataan pitkien ja lyhyiden merkkien yhdistelminä. Alkuperäinen Morsen käyttämä koodi oli erilainen kuin nykyään tavallisimmin käytetty merkistö, mutta edelleen puhutaan kuitenkin "Morsen aakkosista". Merkkien pitkiä ja lyhyitä osia kutsutaan pisteiksi ja viivoiksi. Pisteen ja viivan suhde on 1:3, eli viiva on kolmen pisteen mittainen. Saman merkin sisällä pisteiden ja viivojen välinen aika on saman pituinen kuin piste. Kirjainväli sanassa on saman pituinen kuin viiva. Sanojen välissä oleva tauko on pidempi, viiden (tai joskus seitsemän) pisteen pituinen.
 
[[Samuel Morse]] kehitti viestitysmenetelmän, jossa kirjainmerkit kuvataan pitkien ja lyhyiden merkkien yhdistelminä. Alkuperäinen Morsen käyttämä koodi oli erilainen kuin nykyään tavallisimmin käytetty merkistö, mutta edelleen puhutaan kuitenkin "Morsen aakkosista". Merkkien pitkiä ja lyhyitä osia kutsutaan pisteiksi ja viivoiksi. Pisteen ja viivan suhde on 1:3, eli viiva on kolmen pisteen mittainen. Saman merkin sisällä pisteiden ja viivojen välinen aika on saman pituinen kuin piste. Kirjainväli sanassa on saman pituinen kuin viiva. Sanojen välissä oleva tauko on pidempi, viiden (tai joskus seitsemän) pisteen pituinen.


Kuulovastaanotolla tyypillisimmät nopeudet vaihtelevat 60-120 merkkiin minuutissa henkilöstä riippuen, mutta jotkut kykenevät vastaanottamaan jopa yli 250 merkin minuuttivauhtia. Tavallinen englanninkielinen puhe vastaisi noin 450 merkin minuuttivauhtia. Morse-koodin vastaanoton harjoittelussa tulisi opetella vastaanottamaan merkit kokonaisina rytmikuvioina mieltämättä niitä pisteiksi tai viivoiksi. Muuten nopeuden kasvattaminen myöhemmin voi olla hyvin vaikeaa.
Kuulovastaanotolla tyypillisimmät nopeudet vaihtelevat 60-120 merkkiin minuutissa henkilöstä riippuen, mutta jotkut kykenevät vastaanottamaan jopa yli 250 merkin minuuttivauhtia. Tavallinen englanninkielinen puhe vastaisi noin 450 merkin minuuttivauhtia. Morse-koodin vastaanoton harjoittelussa tulisi opetella vastaanottamaan merkit kokonaisina rytmikuvioina mieltämättä niitä pisteiksi tai viivoiksi. Muuten nopeuden kasvattaminen myöhemmin voi olla hyvin vaikeaa.
Rivi 31: Rivi 29:
  W .--
  W .--
  X -..-
  X -..-
  Y --.-
  Y -.--
  Z --..
  Z --..
  Å .--.-
  Å .--.-
Rivi 56: Rivi 54:
  yhteyden loppu  ...-.-
  yhteyden loppu  ...-.-
  [[hätäkutsu]]  ...---...
  [[hätäkutsu]]  ...---...
[[Category:Lähetelajit]][[Category:Yleistieto]][[Category:Liikenne]]

Nykyinen versio 18. joulukuuta 2007 kello 14.26

Samuel Morse kehitti viestitysmenetelmän, jossa kirjainmerkit kuvataan pitkien ja lyhyiden merkkien yhdistelminä. Alkuperäinen Morsen käyttämä koodi oli erilainen kuin nykyään tavallisimmin käytetty merkistö, mutta edelleen puhutaan kuitenkin "Morsen aakkosista". Merkkien pitkiä ja lyhyitä osia kutsutaan pisteiksi ja viivoiksi. Pisteen ja viivan suhde on 1:3, eli viiva on kolmen pisteen mittainen. Saman merkin sisällä pisteiden ja viivojen välinen aika on saman pituinen kuin piste. Kirjainväli sanassa on saman pituinen kuin viiva. Sanojen välissä oleva tauko on pidempi, viiden (tai joskus seitsemän) pisteen pituinen.

Kuulovastaanotolla tyypillisimmät nopeudet vaihtelevat 60-120 merkkiin minuutissa henkilöstä riippuen, mutta jotkut kykenevät vastaanottamaan jopa yli 250 merkin minuuttivauhtia. Tavallinen englanninkielinen puhe vastaisi noin 450 merkin minuuttivauhtia. Morse-koodin vastaanoton harjoittelussa tulisi opetella vastaanottamaan merkit kokonaisina rytmikuvioina mieltämättä niitä pisteiksi tai viivoiksi. Muuten nopeuden kasvattaminen myöhemmin voi olla hyvin vaikeaa.

Morse-koodia käytettiin ennen yleisesti myös langallisessa viestinnässä esimerkiksi rautateillä. Nykyään sen käyttö on käytännössä lopetettu muualla kuin radioamatöörien keskuudessa sekä eri maiden armeijoissa. 1.11.2003 alkaen ei Suomessa ole enää vaadittu morse-koodin osaamista radioamatööritutkinnoissa.

A .-
B -...
C -.-.
D -..
E .
F ..-.
G --.
H ....
I ..
J .---
K -.-
L .-..
M --
N -.
O ---
P .--.
Q --.-
R .-.
S ...
T -
U ..-
V ...-
W .--
X -..-
Y -.--
Z --..
Å .--.-
Ä .-.-
Ö ---.
Ü ..--
1 .----
2 ..---
3 ...--
4 ....-
5 .....
6 -....
7 --...
8 ---..
9 ----.
0 -----
?  ..--..
/  -..-.
,  --..--
=  -...-
+  .-.-.
yhteyden loppu  ...-.-
hätäkutsu  ...---...