Magneettinen looppi

Yleistä

Magneettinen looppi on suurikokoinen kela, jonka päiden välissä on kondensaattori,jonka avulla kela saadaan resonanssiin. Se poikkeaa Loop-antennista siinä, että kelan pituus on pieni (yleensä 1/4 aallonpituudesta, tai vähemmän), eikä se ilman kondensaattoria ole resonanssissa.

Magneettinen looppi viritetään resonanssiin muuttamalla kondensaattorin arvoa. Kapasitanssin kasvatus muuttaa resonanssia matalammalle taajuudelle, ja pienentäminen vastaavasti korkeammalle taajuudelle.

Magneettisen loopin vahvistus on teoriassa hieman dipolia pienempi, mutta käytännössä se voi soveltua kuunteluun kaupunkiolosuhteissa huomattavasti dipolia paremmin, sillä sähköiset häiriöt kipinöivistä kytkimistä ja moottoreista tarttuvat huonosti magneettikenttään kytkeytyvään pieni-impedanssiseen antenniin. Loopin Q-arvo on hyvin suuri, joten antenni on varsin kapeakaistainen (tyypillisesti 10-25 kHz), ja sen virittäminen säätökondensaattorin avulla tarkkaa, mutta kapeakaistaisuus on myös omiaan suodattamaan häiriöitä sekä vastaanotossa että lähetyksessä.

Kun looppia käytetään lähettämiseen, kondensaattorin yli vaikuttaa hyvin suuri jännite, esimerkiksi 5 kilovolttia 100 watin lähetysteholla, ja kondensaattori on mitoitettava tämä huomioonottaen.

Mitoitus

Esimerkki 14 MHz loopille:

• aallonpituus: ${\frac {14}{300}}\,=21.42857m$
• 1/4 aallonpituudesta: ${\frac {21.42857}{4}}\,=5.35714m$
• halkaisija: ${\frac {5.35714}{\pi }}\,=1.70m$

Loopin voi kondensaattorilla virittää kaksinkertaiselle aallonpituudelle mitoitettuun nähden hyötysuhteen mainittavasti kärsimättä.

---

Katso myös:

• Loop