Ero sivun ”Kohinaluku” versioiden välillä
>Oh2mqk p (tynkä, mutta luokiteltu) |
>Oh2mqk (ensimmäinen rääpäle) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Category:Teoria]][[Category:Tekniikka]] | [[Category:Teoria]][[Category:Tekniikka]] | ||
[[Kohinaluku]] (noise figure, NF): | |||
Määritellään laitteen (yleensä jollain tavalla aktiivisen l. vahvistavan) | |||
sisäisen rakenteen tuottamana termisen (valkoisen) kohinan osuutena sen | |||
ulostulosignaaliin mielenkiinnon kohteena olevalla kaistaleveydellä. | |||
[[Kohinaluku]] annetaan yleensä [[desibeli|desibeleinä (dB)]] ja se on | |||
lämpökohinatehoa systeemi-impedanssilla vakiossa kohinalämpötilassa | |||
(yleensä +20°C, 293 K) mielenkiinnon kohteena olevalla kaistaleveydellä. | |||
[[Kohinaluku]] saadaa selville mittaamalla systeemin syötteessä oleva | |||
kohinateho ja sen ulos antama kohintateho ja vähentämällä tästä systeemin | |||
sisäinen vahvistus. | |||
Vahvistinasteiden ketjutus merkitsee, että loppupään asteiden sisäinen | |||
kohinaluku katoaa merkityksettömäksi suhteessa niitä edeltävien asteiden | |||
kohinalukuun. Esivahvistimen kohinaluku dominoi koko järjestelmää. | |||
Versio 1. toukokuuta 2005 kello 15.05
Kohinaluku (noise figure, NF):
Määritellään laitteen (yleensä jollain tavalla aktiivisen l. vahvistavan)
sisäisen rakenteen tuottamana termisen (valkoisen) kohinan osuutena sen
ulostulosignaaliin mielenkiinnon kohteena olevalla kaistaleveydellä.
Kohinaluku annetaan yleensä desibeleinä (dB) ja se on lämpökohinatehoa systeemi-impedanssilla vakiossa kohinalämpötilassa (yleensä +20°C, 293 K) mielenkiinnon kohteena olevalla kaistaleveydellä.
Kohinaluku saadaa selville mittaamalla systeemin syötteessä oleva kohinateho ja sen ulos antama kohintateho ja vähentämällä tästä systeemin sisäinen vahvistus.
Vahvistinasteiden ketjutus merkitsee, että loppupään asteiden sisäinen kohinaluku katoaa merkityksettömäksi suhteessa niitä edeltävien asteiden kohinalukuun. Esivahvistimen kohinaluku dominoi koko järjestelmää.