Ero sivun ”Koaksiaali” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (nopeuskerroin..)
>Oh2mqk
p (typografiaa)
 
(9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Category:Teoria]]  
[[Category:Teoria]][[Category:Tekniikka]] __TOC__
[[Koaksiaali|Koaksiaalikaapeli]] on radioamatöörin tärkein laitteiden välisten kytkentöjen tarvikeaine.


'''Koaksiaalikaapeli''' (engl: ''coaxial cable'' -- "samankeskinen kaapeli") muodostuu sisäkkäisistä johtimista
Radioamatööri käyttää enimmäkseen [[impedanssi|impedanssiltaan]] 50 [[Ohmi|Ohmista]] kaapelia kytkennöissään, joka on vakiintunut radiotehoa tuottavien lähetinlaitteiden liityntäimpedanssiksi.
joissa merkitsee ulomman sisäpinta ja sisemmän ulkopinta:
Tuo impedanssi on kompromissi ilmaeristeisen koaksiaalin parhaan tehokeston (noin 30 Ohmia) ja pienimmän häviön (noin 75 Ohmia) välillä.
 
Piensignaalikäytössä (TV vastaanotto, jne.) haetaan kaapelin pienintä häviötä ja se tavoitetaan ilmaeristeisellä kaapelilla noin 75 Ohmin paikkeilla.
Videokäytössä näkee paljon 75 Ohmisia kaapeleita, samoin kaapeli-tv jakeluverkoissa ja tv-antenniverkoissa.
 
'''''Väärän''''' impedanssin kaapelia voi käyttää, kunhan tekee
impedanssisovituksen, esimerkiksi un-un '''''[[balun|balunilla]]'''''.
 
== Kaapeleita ==
Muutamia tavallisia kaapeleita:
* RG58 = noin 5 mm paksu notkea polyeteenitäytteinen kaapeli
* RG8 = noin 10-12 mm paksu notkea polyeteenitäytteinen kaapeli
** RG10, RG-213: lähisukulaisia
** Oivallisia kaapeleita HF alueen antennilinjoiksi
* RG-214: Kaksi päällekkäistä hopeoitua punosta, muutoin kuin RG-213
** Käytetään tilanteissa joissa tarvitaan lyhyehköjä taipuisia vetoja esim. antennimastojen kääntömekanismeihin
** Käytetään myös tilanteissa joissa tarvitsee pienentää kaapelin läpikuuluvuutta (esim. toistimimen radion ja duplekserin välillä)
* AirCom ...
* AirCell ...
* EcoCell ...
* zzz: semi-rigid; mikroaalloille sopivaa melkoisen jäykkää kaapelia jolla on pienet häviöt, tarkoitettu laitteiden sisäisiin kytkentöihin
* RF-1/2": "hardline", eli umpimetallinen vaippa ja umpinainen sisäjohdin.
** Eristeaineena vaahdotettua polyeteeniä jonka <math>\varepsilon_r\,</math> on lähellä ykköstä.
** Oivallista kaapelia antennien syöttölinjoiksi VHF:llä ja vielä 432 MHz UHF:llä.
* RF-7/8": "hardline", paksumpaa kaapelia jossa myös umpinainen vaippa, mutta keskijohdin on ontto putki.
**  Eristeaineena vaahdotettua polyeteeniä jonka <math>\varepsilon_r\,</math> on lähellä ykköstä.
** Oivallista kaapelia antennien syöttölinjoiksi kaikkialla UHF:llä.
 
== Taustoja ==
[[koaksiaali|Koaksiaalikaapeli]] (engl: ''coaxial cable'' -- "samankeskinen kaapeli") muodostuu sisäkkäisistä
johtimista ja niiden välisestä eristeestä.
 
Systeemissä merkitsee eristeaineen lisäksi ulomman johtimen
sisäpinta ja sisemmän johtimen ulkopinta:
:[[Image:Hamwiki-koaksiaali-1.png]]
:[[Image:Hamwiki-koaksiaali-1.png]]
Kaapelin [[impedanssi]]:
Kaapelin [[impedanssi]]:
:<math>
:<math>
Z_0 = \frac{ 138 }{ \sqrt{\epsilon_r} } * \log_{10} \left(\frac{D}{d}\right)
Z_0 = \frac{1}{2\pi}\sqrt{\frac{\mu_0 \mu_r}{\varepsilon_0 \varepsilon_r}}\ln \frac{D}{d} {\,\,\,\rm [\Omega]}
</math>
</math>
Missä:
Missä:
* d = sisäjohtimen ulkoläpimitta
* d = sisäjohtimen ulkoläpimitta
* D = ulkojohtimen sisäläpimitta
* D = ulkojohtimen sisäläpimitta
* <math>\epsilon_r\,</math> = välitäytteen dielectrinen vakio (= 1 ilmalle)
* <math>\mu_0 = 4\pi \cdot 10^{-7} {\,\,\,\rm [\frac{N}{A^2}]} </math>, eli tyhjön [[permeabiliteetti]]vakio
* <math>\varepsilon_0 = \frac{1}{c^2 \mu_0} \approx 8.8541878176 \cdot 10^{-12} {\,\,\,\rm [\frac{A s}{N m^2}]}</math>, tyhjön [[permittiivisyys]]vakio
* <math>\varepsilon_r\,</math> = välitäytteen suhteellinen [[permittiivisyys]]vakio (= 1 ilmalle)
 
Toisella tavalla muotoillen vakiot auki laskien ja logaritmin kantalukua vaihtaen saadaan kirjallisuudessa esiintyvä muoto:
:<math>
Z_0 = \frac{ 138 }{ \sqrt{\varepsilon_r} } * \log_{10} \left(\frac{D}{d}\right) {\,\,\,\rm [\Omega]}
</math>
 
 
Kaapelin [[kapasitanssi]]:
:<math>
C = \frac{ 24.127 \, \varepsilon_r }{ \log_{10}\left(\frac{D}{d}\right)} {\,\,\,\rm [pF/m]}
</math>
 
 
Kaapelin [[induktanssi]]:
:<math>
L = 0.4606 \, \log_{10}\left(\frac{D}{d}\right) {\,\,\,\rm [nH/m]}
</math>
 
 
Kaapelin ylärajataajuus (''cutoff frequency''):
:<math>
f_c = \frac{ 300 }{ 0.5 \, \pi ( D + d ) \sqrt{\varepsilon_r} } {\,\,\,\,\rm [GHz]}
</math>
'''Tässä D ja d ovat millimetreinä!''' &nbsp;
Ylärajataajuuden yläpuolella koaksiaalikaapelin johtimien väliseen
eristetilaan mahtuu erilaisia sähkömagneettisia kenttiä vapaina
aaltoina ja kyseinen välitila käyttäytyy [[aaltoputki|aaltoputkena]],
jolloin kaapelissa alkaa kulkea muitakin etenemismuotoja, kuin
haluttu '''TEM''', jotka saattavat pienistäkin kaapelin
epälineaarisuuksista - vaikkapa taivutuksista - herätä ja
interferoida varsinaisen halutun signaalin kanssa.


Signaalin nopeus kaapelissa on:
 
Signaalin etenemisnopeus kaapelissa on:
:<math>
:<math>
v = \frac{c}{\sqrt{\epsilon_r}}
v = \frac{c}{\sqrt{\varepsilon_r}}
</math>
</math>
Tämä on tarpeellista ottaa huomioon, kun tehdään esim. [[aallonpituus|neljännesaallonpituuden]] mittaisia kaapeleita esim. antennien vaiheistuksiin.
Tämä on tarpeellista ottaa huomioon, kun tehdään esim. [[aallonpituus|neljännesaallonpituuden]] mittaisia kaapeleita esim. antennien vaiheistuksiin.


Yleensä kaapelien ominaisuuksien kuvaussivuilla on annettu tämä <math>v/c</math> valmiina '''''nopeuskertoimena''''', jolloin
Yleensä kaapelien ominaisuuksien kuvaussivuilla on annettu
tämä <math>v/c</math> valmiina  
'''''[[nopeuskerroin|nopeuskertoimena]]''''', jolloin
käyttäjän ei itse tarvitse tehdä tuota laskutoimitusta, vaan voi muuttaa tarvittavaa mittaa kertomalla tyhjössä vallitsevan
käyttäjän ei itse tarvitse tehdä tuota laskutoimitusta, vaan voi muuttaa tarvittavaa mittaa kertomalla tyhjössä vallitsevan
aallonpituuden nopeuskertoimella saaden kaapelissa vallitsevan aallonpituuden.
aallonpituuden nopeuskertoimella saaden kaapelissa vallitsevan aallonpituuden.


Siis ilmalla/tyhjöllä eristetyssä kaapelissa nopeus on valonnopeus, kaikissa muissa aineissa
Siis ilmalla/tyhjöllä eristetyssä kaapelissa signaalin etenemisnopeus
<math>\epsilon_r\,</math> tapaa olla ykköstä havaittavasti suurempi jolloin signaalin
on valonnopeus, kaikissa muissa aineissa <math>\varepsilon_r\,</math>
tapaa olla ykköstä havaittavasti suurempi jolloin signaalin
etenemisnopeus vastaavasti pienenee.
etenemisnopeus vastaavasti pienenee.
== Muuta luettavaa ==
* [[Kaapelihäviöt]]
* [[Impedanssi]]
* http://www.epanorama.net/documents/wiring/cable_impedance.html
* http://www.microwaves101.com/encyclopedia/coax.cfm
* http://www.eccosorb.com/Dielectric_Chart.pdf

Nykyinen versio 30. heinäkuuta 2007 kello 15.21

Koaksiaalikaapeli on radioamatöörin tärkein laitteiden välisten kytkentöjen tarvikeaine.

Radioamatööri käyttää enimmäkseen impedanssiltaan 50 Ohmista kaapelia kytkennöissään, joka on vakiintunut radiotehoa tuottavien lähetinlaitteiden liityntäimpedanssiksi. Tuo impedanssi on kompromissi ilmaeristeisen koaksiaalin parhaan tehokeston (noin 30 Ohmia) ja pienimmän häviön (noin 75 Ohmia) välillä.

Piensignaalikäytössä (TV vastaanotto, jne.) haetaan kaapelin pienintä häviötä ja se tavoitetaan ilmaeristeisellä kaapelilla noin 75 Ohmin paikkeilla. Videokäytössä näkee paljon 75 Ohmisia kaapeleita, samoin kaapeli-tv jakeluverkoissa ja tv-antenniverkoissa.

Väärän impedanssin kaapelia voi käyttää, kunhan tekee impedanssisovituksen, esimerkiksi un-un balunilla.

Kaapeleita

Muutamia tavallisia kaapeleita:

  • RG58 = noin 5 mm paksu notkea polyeteenitäytteinen kaapeli
  • RG8 = noin 10-12 mm paksu notkea polyeteenitäytteinen kaapeli
    • RG10, RG-213: lähisukulaisia
    • Oivallisia kaapeleita HF alueen antennilinjoiksi
  • RG-214: Kaksi päällekkäistä hopeoitua punosta, muutoin kuin RG-213
    • Käytetään tilanteissa joissa tarvitaan lyhyehköjä taipuisia vetoja esim. antennimastojen kääntömekanismeihin
    • Käytetään myös tilanteissa joissa tarvitsee pienentää kaapelin läpikuuluvuutta (esim. toistimimen radion ja duplekserin välillä)
  • AirCom ...
  • AirCell ...
  • EcoCell ...
  • zzz: semi-rigid; mikroaalloille sopivaa melkoisen jäykkää kaapelia jolla on pienet häviöt, tarkoitettu laitteiden sisäisiin kytkentöihin
  • RF-1/2": "hardline", eli umpimetallinen vaippa ja umpinainen sisäjohdin.
    • Eristeaineena vaahdotettua polyeteeniä jonka on lähellä ykköstä.
    • Oivallista kaapelia antennien syöttölinjoiksi VHF:llä ja vielä 432 MHz UHF:llä.
  • RF-7/8": "hardline", paksumpaa kaapelia jossa myös umpinainen vaippa, mutta keskijohdin on ontto putki.
    • Eristeaineena vaahdotettua polyeteeniä jonka on lähellä ykköstä.
    • Oivallista kaapelia antennien syöttölinjoiksi kaikkialla UHF:llä.

Taustoja

Koaksiaalikaapeli (engl: coaxial cable -- "samankeskinen kaapeli") muodostuu sisäkkäisistä johtimista ja niiden välisestä eristeestä.

Systeemissä merkitsee eristeaineen lisäksi ulomman johtimen sisäpinta ja sisemmän johtimen ulkopinta:

Hamwiki-koaksiaali-1.png


Kaapelin impedanssi:

Missä:

  • d = sisäjohtimen ulkoläpimitta
  • D = ulkojohtimen sisäläpimitta
  • , eli tyhjön permeabiliteettivakio
  • , tyhjön permittiivisyysvakio
  • = välitäytteen suhteellinen permittiivisyysvakio (= 1 ilmalle)

Toisella tavalla muotoillen vakiot auki laskien ja logaritmin kantalukua vaihtaen saadaan kirjallisuudessa esiintyvä muoto:


Kaapelin kapasitanssi:


Kaapelin induktanssi:


Kaapelin ylärajataajuus (cutoff frequency):

Tässä D ja d ovat millimetreinä!   Ylärajataajuuden yläpuolella koaksiaalikaapelin johtimien väliseen eristetilaan mahtuu erilaisia sähkömagneettisia kenttiä vapaina aaltoina ja kyseinen välitila käyttäytyy aaltoputkena, jolloin kaapelissa alkaa kulkea muitakin etenemismuotoja, kuin haluttu TEM, jotka saattavat pienistäkin kaapelin epälineaarisuuksista - vaikkapa taivutuksista - herätä ja interferoida varsinaisen halutun signaalin kanssa.


Signaalin etenemisnopeus kaapelissa on:

Tämä on tarpeellista ottaa huomioon, kun tehdään esim. neljännesaallonpituuden mittaisia kaapeleita esim. antennien vaiheistuksiin.

Yleensä kaapelien ominaisuuksien kuvaussivuilla on annettu tämä valmiina nopeuskertoimena, jolloin käyttäjän ei itse tarvitse tehdä tuota laskutoimitusta, vaan voi muuttaa tarvittavaa mittaa kertomalla tyhjössä vallitsevan aallonpituuden nopeuskertoimella saaden kaapelissa vallitsevan aallonpituuden.

Siis ilmalla/tyhjöllä eristetyssä kaapelissa signaalin etenemisnopeus on valonnopeus, kaikissa muissa aineissa tapaa olla ykköstä havaittavasti suurempi jolloin signaalin etenemisnopeus vastaavasti pienenee.

Muuta luettavaa