Ero sivun ”Koaksiaali” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mmy
p (typofix)
>Oh2mqk
p (impedanssista ja nopeuskertoimesta)
Rivi 2: Rivi 2:
[[Category:Teoria]]
[[Category:Teoria]]


'''Koaksiaalikaapeli''' muodostuu sisäkkäisistä johtimista. Johtimien keskinäisten pinta-alojen suhde vaikuttaa kaapelin [[Impedanssi]]iin.  
'''Koaksiaalikaapeli''' muodostuu sisäkkäisistä johtimista joissa merkitsee ulomman sisäpinta ja sisemmän ulkopinta.
Johtimien keskinäisten pinta-alojen suhde vaikuttaa kaapelin [[Impedanssi|Impedanssiin]].


[[Image:Hamwiki-koaksiaali-impedanssi.png]]
[[Image:Hamwiki-koaksiaali-impedanssi.png]]
Kaapelin impedanssi:
:<math>
Z_0 = \frac{ 138 }{ \sqrt{\epsilon_r} } * \log_{10} \left(\frac{D}{d}\right)
</math>
Missä:
* d = sisäjohtimen ulkoläpimitta
* D = ulkojohtimen sisäläpimitta
* <math>\epsilon_r\,</math> = välitäytteen dielectrinen vakio (= 1 ilmalle)
Signaalin nopeus kaapelissa on:
:<math>
v = \frac{c}{\sqrt{\epsilon_r}}
</math>
Tämä on tarpeellista ottaa huomioon, kun tehdään esim. neljännesaallonpituuden mittaisia kaapeleita.
Siis ilmalla/tyhjöllä eristetyssä kaapelissa nopeus on valonnopeus, kaikissa muissa aineissa
<math>\epsilon_r\,</math> tapaa olla ykköstä havaittavasti suurempi jolloin signaalin
etenemisnopeus vastaavasti pienenee.

Versio 30. marraskuuta 2004 kello 13.27

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Radioamatööriwikiä laajentamalla artikkelia.

Koaksiaalikaapeli muodostuu sisäkkäisistä johtimista joissa merkitsee ulomman sisäpinta ja sisemmän ulkopinta. Johtimien keskinäisten pinta-alojen suhde vaikuttaa kaapelin Impedanssiin.

Hamwiki-koaksiaali-impedanssi.png

Kaapelin impedanssi:

Missä:

  • d = sisäjohtimen ulkoläpimitta
  • D = ulkojohtimen sisäläpimitta
  • = välitäytteen dielectrinen vakio (= 1 ilmalle)

Signaalin nopeus kaapelissa on:

Tämä on tarpeellista ottaa huomioon, kun tehdään esim. neljännesaallonpituuden mittaisia kaapeleita.

Siis ilmalla/tyhjöllä eristetyssä kaapelissa nopeus on valonnopeus, kaikissa muissa aineissa tapaa olla ykköstä havaittavasti suurempi jolloin signaalin etenemisnopeus vastaavasti pienenee.