Ero sivun ”Jännite” versioiden välillä
>Oh2mqk p (pientä viilausta) |
>Oh2mqk p (pientä säätöä, wikipedialinkkejä) |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Jännite]] on fysikaalisille ''sähköilmiöille'' määritelty | [[Jännite]] on fysikaalisille ''sähköilmiöille'' määritelty | ||
'''potentiaalieron''' muoto. | '''potentiaalieron''' muoto. | ||
[[Jännite|Jännitettä]] mitataan [[ | [[Jännite|Jännitettä]] mitataan [[voltti]] nimisellä yksiköllä, | ||
jota merkitään isolla '''V'''-kirjaimella ja josta käytetään | jota merkitään isolla '''V'''-kirjaimella ja josta käytetään | ||
sähkötekniikassa symbolia: '''U''' | sähkötekniikassa symbolia: '''U''' | ||
= Määritelmiä = | |||
* Potentiaaliero kahden pisteen välillä muodostaa "voiman", jota kutsutaan '''sähkömotoriseksi voimaksi''' (engl: ''electromotive force'', ''' | * Potentiaaliero kahden pisteen välillä muodostaa "voiman", jota kutsutaan '''sähkömotoriseksi voimaksi''' (engl: ''electromotive force'', '''EMF'''), joka kykenee siirtämään elektroneja tai muita varauksen kuljettajia yhdestä pisteestä toiseen. | ||
* Potentiaaliero muodostuu sähköjohtimeen, joka liikkuu kohtisuoraan magneettikenttään nähden. | * Potentiaaliero muodostuu sähköjohtimeen, joka liikkuu kohtisuoraan magneettikenttään nähden. | ||
* [[Virtapiiri|Virtapiirissä]] kahden pisteen välinen potentiaaliero on sama kuin niiden pisteiden sähköpotentiaalien ero. | * [[Virtapiiri|Virtapiirissä]] kahden pisteen välinen potentiaaliero on sama kuin niiden pisteiden sähköpotentiaalien ero. | ||
| Rivi 20: | Rivi 19: | ||
vertailun ensimmäisestä pisteestä toiseen kykenee suorittamaan. | vertailun ensimmäisestä pisteestä toiseen kykenee suorittamaan. | ||
[[SI-järjestelmä|SI]] mittayksikköjärjestelmässä potentiaalieroa, | [[SI-järjestelmä|SI]] mittayksikköjärjestelmässä potentiaalieroa, | ||
sähköistä potentiaalia ja | sähköistä potentiaalia ja EMF:ää mitataan [[Voltti|voltteina]], | ||
josta tulee englanninkielinen termi ''voltage''. | josta tulee englanninkielinen termi ''voltage''. | ||
| Rivi 46: | Rivi 45: | ||
= Mittalaitteet = | |||
* [[galvanometri]], [[kiertokäämimittari]] (virtaa käämissä) | * [[galvanometri]], [[kiertokäämimittari]] (virtaa käämissä) | ||
| Rivi 52: | Rivi 51: | ||
* [[virtageneraattori]]t ja [[vertailija]]t (digitaalisissa muuntimissa) | * [[virtageneraattori]]t ja [[vertailija]]t (digitaalisissa muuntimissa) | ||
TODO: mittalaitteita | TODO: mittalaitteita | ||
= Lisää luettavaa = | |||
: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jännite | |||
: http://en.wikipedia.org/wiki/Potential_difference | |||
Versio 16. toukokuuta 2005 kello 10.48
Jännite on fysikaalisille sähköilmiöille määritelty
potentiaalieron muoto.
Jännitettä mitataan voltti nimisellä yksiköllä, jota merkitään isolla V-kirjaimella ja josta käytetään sähkötekniikassa symbolia: U
Määritelmiä
- Potentiaaliero kahden pisteen välillä muodostaa "voiman", jota kutsutaan sähkömotoriseksi voimaksi (engl: electromotive force, EMF), joka kykenee siirtämään elektroneja tai muita varauksen kuljettajia yhdestä pisteestä toiseen.
- Potentiaaliero muodostuu sähköjohtimeen, joka liikkuu kohtisuoraan magneettikenttään nähden.
- Virtapiirissä kahden pisteen välinen potentiaaliero on sama kuin niiden pisteiden sähköpotentiaalien ero.
Potentiaaliero määritellään työmääränä joka tarvitaan siirtämään yksikkövaraus vertailun päätepisteestä lähtöpisteeseen, tai ekvivalentisti sillä työmäärällä, jonka yksikkövarauksen siirtyminen vertailun ensimmäisestä pisteestä toiseen kykenee suorittamaan. SI mittayksikköjärjestelmässä potentiaalieroa, sähköistä potentiaalia ja EMF:ää mitataan voltteina, josta tulee englanninkielinen termi voltage.
Suomenkielinen "jännite" sana tulee sähkötekniseen käyttöön Ruotsin tai Saksan kielisistä "spänning" tai "spannung" termeistä joilla on ollut mekaanista jännitystä tarkoittava vastemerkitys jo entuudestaan. Vanhemmassa kielenkäytössä myös sähkötekninen termi onkin ollut "jännitys," vieläkin saattaa tavata varoituskylttejä: "vaara! korkeajännitys!"
Jännite on yhteenlaskettavissa seuraavassa mielessä:
Jännite-ero A ja C välillä on sama, kuin A ja B välillä, ynnä B ja C välillä.
A ------ B ------ C
Virtapiirin kaksi kohtaa jotka on kytketty yhteen ideaalisella (vastuksettomalla) johtimella ovat potentiaalieroltaan nollia. Muutkin parit voivat olla samanlaisella nollaerolla ja jos niiden väliin kytketään johde, sen läpi ei kulje virtaa.
Virtapiirin eri osien jännitteet voidaan laskea käyttäen apuna Kirchhoffin piirilakeja.
Mittalaitteet
- galvanometri, kiertokäämimittari (virtaa käämissä)
- oskilloskooppi (jännitekenttää elektrodien välillä)
- virtageneraattorit ja vertailijat (digitaalisissa muuntimissa)
TODO: mittalaitteita