Ilmari-historiaa

Radioamatööriwikistä
Versio hetkellä 14. elokuuta 2007 kello 13.35 – tehnyt >Oh2mqk (Viite Ilmari-2007a -lentoon)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kopioitu melkein sellaisenaan lähteestä: Ilmareiden historiaa

Ilmari-lentojen historiaa

Lentojen numeroinnissa on ongelmia, eri lähteissä lasketaan eri tavoin (unohtaen välillä lennon tai pari).

ILMARI on Suomen Radioamatööriliiton säähavaintopallo, johon on sijoitettu radioamatöörilaitteita.

Ensimmäinen Ilmari lähetettiin 1967-05-28. Uranuurtaja ja kaikkien Ilmareiden puuhamies on ollut ehdottomasti Pauli Töyrylä OH2DV.

Pauli sai innoituksensa Osmo A Wiion OH2TK 1963 Tampereen VHF-päivillä pitämästä esityksestä, että radioamatöörien pitäisi kokeilla luotainpallolla lennätettäviä laitteita.

Tähän mennessä Ilmarin lähtöjä on ollut 18 kpl joista viimeisin Paulin lähettämistä oli 1980-05-25.

Nyt lähes 20-vuoden tauon jälkeen on taas syntynyt innostusta Ilmari-projektiin ja mikä mukavinta Pauli OH2DV on lupautunut antamaan arvokasta tietämystään aikaisemmista Ilmareista, ettei nykyistä projektia tarvitse aloittaa aivan "tyhjästä", kuten Pauli itse joutui aikanaan. Ilmari oli tuolloin todella suuri uroteko ja sai laajaa kansainvälistäkin kiinnostusta.

Nykyisin radioamatöörit lennättävät "Ilmareita" jatkuvasti, eniten Yhdysvalloissa, jossa käytetään jopa pienoisraketteja hyötykuorman kuljetukseen säähavaintopallon lisänä.

Harri Hyvönen, OH6VM, 1998

Kuvakokoelmaa OH2DV:n haastattelusta 2002-Lokakuu-19: OH2DV

Ilmari-I (1967-05-28)

  • Majakat: 144.380 MHz 10 mW, 433.140 MHz 1mW A1
  • Lähtö 1967-Touko-28 klo 10:20 Järvelän kansakoululta. Paikalla opettaja Eero Valio OH2NX.
  • Viimeinen signaali kopitettiin klo 12:22 paikallista aikaa.
  • Laajimmillaan kuuluvuutta oli koko eteläisen suomen alueella.
  • Ilmarin löysi Järvenpääläinen Roine Laine Valkialammen rannalta, Vihdistä.

ILMAPALLOILUUN!

Radioamatööritoiminta voi olla myös innokasta kokeilua, ei yksin »workkimista». Eräs tällainen kokeilun aihe on »Ilmarin» tapaiset aktiviteetit. Kun toiminnassamme on menty voimakkaasti tehdastekoisiin laitteisiin on paikallaan myös herättää uudenlaista aktiviteettia amatöörialueillamme. VHF-, UHF- ja SHF-alueet ovat kuin luotuja tähän tarkoitukseen. Näiden etuina ovat:

  • Pieni häiriötaso avaruuskohinan pienentyessä,
  • antennit ovat pienempiä, tehokkaampia,
  • alueilla on tilaa.

Kokeiluilmapalloon voitaisiin asentaa välineet ilman lämpötilan, korkeuden, ilmanpaineen yms. mittausta varten. Tässä vain muutama mahdollisuus. Kokeilu erilaisilla antureilla olisi varmasti mitä mielenkiintoisinta.

Viranomaisten suhtautuminen tällaisiin kokeisiin on nyt myönteinen eräiden periaatekysymysten tultua selvitetyiksi. Lupia tarvitaan a) plh:lta ilmapalloradioasemaa varten ja b) kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailuosastolta pallon lähettämistä varten.

Plh:lle esiteltävässä anomuksessa olisi ilmoitettava laitteen teho, taajuus tai taajuudet, lähtöpaikka, lähtöaika, lähetelaji.

  • Lähtökohtana kokeessa on se, ettei pallo laitteineen saa mennä maan rajojen ulkopuolelle. Tämä olisi varmistettava lähettämällä pallo riittävän kaukana maan rajoista. Toinen mahdollisuus olisi se, että pallo varustettaisiin laitteilla (vastaanotin + räjäytyspanos), joka rikkoisi sen, jolloin laite saataisiin alas haluttaessa. Ensinmainitussa tapauksessa rajalle on oltava matkaa 100-150 km, minkä lisäksi on huomioitava tuuliolosuhteet. Tiedot niistä saa lentokentän meteorologeilta.

Ilmailuosaston lupa tarvitaan siitä syystä, että liikenneilmailun turvallisuus voitaisiin taata. Onhan ilmapallo sentään melko kookas esine. Tässä anomuksessa on mainittava laitteen paino (huom. yli 1kg painoiset on varustettava laskuvarjolla), laitteen koko, lähetysaika ja -paikka, sekä selostus siitä mitä laitteita pallossa on. Jokainen koeanomus käsitellään yksittäistpauksena.

Toivottavaa on, että tällainen kokeilunhalu leviäisi muuallekin Suomeen. Esim. Jyväskylä ja Tampere olisivat FB lähetyspaikkoja. Löytyisiköhän RA:n lukijoiden piiristä halukkaita rakentajia tai vaikutusvaltaisia henkilöitä, joiden kautta voisimme saada edullisesti komponentteja tarkoitukseen ?. .. Kokeilunhalua olisi erituisesti erilaisiin majakoihin ja translaattoreihin.

Mitä tulee kustannuksiin, niin esim. Peritex-pallot maksavat 14 mk (kantokyky 400 g) tai 35 mk (800 g), plh:n lupa 15 mk, laitteen kotelovarustukset (styrox-muovi tms.) ja muut sellaiset tarvikkeet 10 mk, lisäksi itse laitteen kustannukset. Järvelän kokeen välittömät kustannukset liikkuivat siinä 70 markan tienoilla.

Erityisesti haluaisin esittää kiitokset kaikille niille, jotka vaikuttivat 28. 5. 67 toimeenpannun kokeen onnistumiseen, SRAL:n hallitusta myönteisestä suhtautumisesta asiaan, Oy AGA Ab:tä yhtiön lahjoittamasta kaasusta sekä painepullon ja tarpeellisten venttiilien lainasta, viranomaisia heidän tuestaan sekä kaikkia niitä amatööritovereita, jotka olivat paikalla avustamassa tai omissa QTH:issaan havaintoja tekemässä ja niistä raportoimassa!

Pauli Töyrylä, OH2DV
Kesäkuu 1967; Osa 1, 2,

3, 4.
RA:n artikkeli.

Artikkeleita eri lehdistä Ilmari-I lentoa koskien.

Ilmari-I: kytkentäkaavio.

Ilmari-II (1968-05-23)

  • Translaattori: syöttö: 432.3 MHz ± 150 kHz, lähtö: 145.6 MHz, 1W PeP lineaarinen
  • Majakka I: 145.982 MHz 50 mW A1
  • Majakka II: 28.715 MHz 50 mW A1
  • Lähtö: 1968-Touko-23 klo 12:05 Tampereen Lielahdesta. Lähettäjänä OH2BEW.
  • Oli toiminnassa klo 14:30 asti ja sen kautta piti yhteyksiä noin 12 suomalaista ja muutama ruotsalainen amatööri.
  • Löydettiin vuoden kuluttua Padasjoen Vesijaolta.
  • Sisälsi lämpötilan CW telemetrian (pistetiheyden muodossa) sekä 145 MHz, että 28 MHz majakoissa.

Ilmari-II: lohkokaavio 1, lohkokaavio 2, kytkentäkaavio 1, kytkentäkaavio 2.


Ilmari-III (1969-05-25)

  • Translaattori tehtiin Nro-2:n mallilla osia kannibalisoiden..
  • Translaattori: syöttö: 432.3 MHz ± 150 kHz, lähtö: 145.6 MHz, 0.5W PeP
  • Majakka I: 145.860 MHz 50 mW A1
  • Majakka II: 3.573 MHz 50 mW A1
  • Lähtö: 1969-Touko-25 klo 12:10 Jokioisista
  • Löytyi 7km Somerolta etelään erään maanviljelijän viljapellosta.
  • Sisälsi lämpötilan ja paristojännitteen CW telemetrian (pistetiheyden muodossa, 2m: lämpötila, 80m: paristojännite)


Ilmari-IV (1969-06-29)

  • Ilmari-I/III lensi jälleen
  • Lähtö: 1969-Kesä-29 klo 12:00 Jokioisista(?)
  • Löytäjät OH2TH/M ja OH1SH/M (paikka ?)

Ilmari-IV:hen oli suunnitteilla 1296.85 MHz:n vastaanotin, mutta tämä ei toteutunut.

Näihin aikoihin oli toiveita samanaikaiseen lentoon Saksan ARTOB:in kanssa (Ilmari tai vastaava kaasupallo Ruotsista lähtevänä), jolloin oltaisiin voitu rakentaa radiosilta Suomen ja Saksan välille.

UKW-Berichte, Timo Ekko, OH1SM


Ilmari-V (1970-07-12)

  • Ilmari-I/III lensi jälleen
  • Majakka I: 145.863 MHz 50 mW A1 (taajuus muutos!)
  • Lähtö: 1970-Heinä-12 klo 12:37 (paikka ?)
  • Löytyi Lammin kylän läheisyydestä

Ilmari-VI (1971-03-07)

  • Ilmari-II lensi jälleen
  • Majakka II: 3.573 MHz 50 mW A1 (taajuusmuutos!)
  • Lähtö: 1971-Maaliskuu-07 klo 12:01 Kuopion Rissalan lentokentältä
  • Löytyi noin 0.5km itään Rekivaaran vanhainkodista.

Lähtötapahtumia.

Kokeiltiin mahdollisimman hidasta nousua, eli vain vähän nostetta antavaa palloa

Ilmari-VII (1971-05-30)

  • Ilmari-III lensi jälleen
  • Lähtö: 1971-Toukokuu-30 klo 11:00 Jokioisista
  • Löytyi Patan kylästä noin 12 km Jokioisista etelään (ylös ja melkein samaan paikkaan alas..)

Ilmari-VIII (1972-05-28)

  • Ilmari-III lensi jälleen
  • Majakka II: 3.595 MHz 50 mW A1 (taajuusmuutos!)
  • Lähtö: 1972-Toukokuu-28 klo 11:00 Jokioisista
  • OH1OZ löysi tämän yksilön Kärkölän läheltä

Lähtövalmisteluja,
Löytö.

massavertailua Ilmari-VIII vs. ARTOB-59 vs. Mirabel-II

Ilmari-IX (1973-09-09)

  • Vain päiväys kirjattuna logikirjan sivulle ? Lehtileikkeissä kerrotaan lisää. (leike)
  • Majakka I: 145.525 MHz F2 (taajuusmuutos!)
  • Majakka II: 3.575 MHz 50 mW A1 (taajuusmuutos!)

Ilmari-X (1975-05-25)

  • Lähtö: 1975-Toukokuu-25 klo 11:00 (paikka ?)
  • ..
  • Ongelmia ja vastoinkäymisiä runsaasti; lämpöeristysmurheiden takia paristot kylmettyivät liikaa ja napajännite putosi, jolloin translaattorin välitaajuusaste alkoi värähdellä muuttuen kovin kuuroksi...
  • Sisälsi Reinon, OH3MA, tekemän uuden digitaalisen (CMOS) telemetriajärjestelmän, joka sähkötti tietoa numeroina.


Ilmari-XI (1975-09-14)

  • Translaattori: syöttö: 432.3 MHz ± 150 kHz, lähtö: 145.6 MHz, 0.5W PeP
  • Majakka I: 145.525 MHz F2
  • Majakka II: 3.573 MHz A1
  • Lähtö: 1975-Touko-25 klo 11:00 Jokioisista
  • Sisälsi Reinon, OH3MA, tekemän digitaalisen (CMOS) telemetriajärjestelmän, joka sähkötti tietoa numeroina.
  • Löytäjä OH2AYS

Ilmari-XII (1976-05-30)

  • Ilmari-X uudestaan
  • Massa: 2550g !
  • Lähtö: 1975-Touko-30 klo 11:00 Jokioisista
  • Voimakas kaakkoistuuli puhalsi Ilmarin Vaasan ja Perämeren yli pohjois-ruotsiin, josta se löytyi ja palautettiin!

Ilmari-XIII (1975-08-29)

  • Ilmari-X uudestaan
  • Lähtö: 1975-Elokuu-29(31?) klo 11:00 Jokioisista
  • Lähdön hinta 150-200 mk
  • Löytäjä OH1OZ

Ilmari-XIV (1976-05-30)

  • Jokioisista yo. päivänä, löytäjä OH1OZ

Ilmari-XV (1977-06-12)

  • Ilmari-X uudestaan
  • Lähtö: 1977-Kesäkuu-12 klo 11:00 Jokioisista
  • Lähdön (pallon) hinta ~300 mk
  • Löytäjä OH2CD

Telemetriadatakuvaajat.

Ilmari-XVI (1977-08-28)

  • Ilmari-X uudestaan
  • Lähtö: 1977-Elokuu-12 klo 10:00 Jokioisista

Telemetriadatakuvaajat.

Ilmari-XVII (1978-05-28)

  • Ilmari-X uudestaan
  • 12. lähtö samalla translaattorilla
  • Lähtö: 1978-Toukokuu-28 klo 10:00 Jokioisista
  • Putosi mereen Helsingin lounaispuolelle, oletettiin kadonneen, löytyi lopulta Porkkalan niemen kärjestä noin kuukauden päästä.
  • Kärsi korroosiovaurioita meriretkellään.


Telemetriadatakuvaajat.

Ilmari-XVII (1979-09-09)

  • Ilmari-X kunnostettuna
  • Lähtö: 1979-Syyskuu-09 klo 11:00 OH3HV:n pihalta Hollolasta
  • Löytyi Sysmästä, OH1OZ

Ilmari-XIX-? (1980-05-25)

Tällaisesta on kuulopuheita, mitään tietoa ei löydy esim. Vipusesta.

Ilmari-XIX alias "Ilmari-98" (1998-07-18)

Harri Hyvösen, OH6VM, kirjoittamat jutut: Ilmari-XIX

Timo Pekurisen, OH2JBB, kertomaa Ilmari-XIX haku

Lentoprofiili pallon nousun ajalta:
  

[Kuva:http://www.viestikallio.fi/ilmari/history/ilmari-98-flight.gif%7Cwidth=432]

(PDF)

APRS:n saamaa korkeustietoa lennon ajalta:
  

[http://www.viestikallio.fi/ilmari/history/ilmari-xix-fixes.gif <img src="http://www.viestikallio.fi/ilmari/history/ilmari-xix-fixes.gif"

width="432">]
(PDF)   (Time/Pos/Alt data)

Pula-Ilmarit I..III (2004-2006)

OH6AAD:n ja kaverien projekti:

Ilmari-2007a (2007-08-11)

Radioamatööritekniikan seuran AMSAT-OH ryhmän Ilmari-jaoksen aktiivisella cross-band lineaaritoistimella varustettu ilmapallo.

Lennosta detaljeja sivulla: Ilmari-2007a