IPv6-pakettiradio
IPv6-pakettiradio on kokoelma höyrypäisiä ideoita, jotka tavoittelevat lähinnä AX.25:n UI protokollan päällä kulkevien protokollien kääntämistä päälaelleen siten, että IPv6:n IP-kehys on link-layer osoittamiseen ja korvaa kokonaan AX.25 kehyksen ja sen sisällä ajetaan sitten mitä protokollaa satutaan haluamaan. Mieluiten UI-sovellukset käyttävät UDPv6 kehyksiä. CONS protokollana tarjolla on TCPv6.
Yksityiskohtia
Toisin kuin AX.25:ssä, Network Layer hoitaa tässä digi-beat toiminnot, eli käytännössä hop-to-hop REITITYKSEN. (Reititysprotokollana RSPF-v6 fiksummissa noodeissa ja RIPv6 vähemmän fiksuissa.)
Network Layer
Network-layerin oletetaan olevan jotakin, joka toimittaa datakehyksen IPv6 käsittelyyn. Alempana eräitä ajatuksia asiasta.
- Asemien IPv6 osoitteet ovat kahdenlaisia:
- Kiinteitä asemakohtaisia osoitteita, joiden prefiksit ovat esim. peräisin lähimmän tukiaseman tarjoamasta prefiksistä
- Dynaamisia MOBILEv6 osoitteita, jotka vaihtuvat lähimmän reitittävän tukiaseman mukaan
- "NETWORK" prefiksit jaetaan tukiasemille manuaalisella verkonsuunnitteluprosessilla, joka ottaa huomioon tukiasemien väliset yhteydet.
- "LOCAL" suffiksit ovat kuin uniikit MAC osoitteet eetterikorteissa, niihin voidaan koodata (vaikkapa ASCIIna) asematunnus
- AX.25:n WIDE* kohdeosoitteet implementoidaan määrittämällä joukko IPv6 multicast kohdeosoitteita, jotka leviävät halutuille alueille ja yhdistämällä tähän sopivan alhainen HOPLIMIT arvo IPv6 paketin headeriin.
- e.g. WIDE-3: HopLimit=3, Dst: Mcgroup-Wide
- e.g. OHWIDE-*: HopLimit=31, Dst: Mcgroup-Wide-OH
| NETWORK 2001:XXXX:XXXX:XXXX |
LOCAL 0x00,'O','H','2','N','X','X',0x00 |
- LOCAL-osan tavu 0 on vakio 0x00 ja määrittää aseman kutsun koodausmenetelmän
- LOCAL-osan tavu 0 on vakio 0x01 ja määrittää aseman kutsun koodausmenetelmän
- tavut 1..6 koodaavat aseman kutsumerkin shiftatulla ASCII-koodilla (ord(c)-32; käyttämällä ASCII-merkit 32..95) kompressoimalla 6 bittiä per merkki siten, että tähän tilaan mahtuu 8 kirjainta ja numeroa.
- tavu 8 on varattu AX.25 SSID datalle
Link layer
Link-layer on äärimmäisen yksinkertainen, toisin kuin AX.25:ssä:
- HDLC-kehys
- A=0
- C=0
- 2 tavua jotka kertoo perässä tulevan paketin pituuden (network byte order)
- 2 tavua jotka kertoo protokolla-id:n (IPv6:lle Ethernetin: 0x86DD, network byte order)
- IPv6 paketti
- FCS
Physical layer
Mahdollisia linkkitason lähestymistapoja:
- Bell-202/NBFM -- ei kiitos
- GMSK: paljon parempi
- FEC + GMSK: vieläkin parempi
- IEEE 802.11 BPSK/QPSK
GMSK + FEC
GMSK modulaatio tarjoaa seuraavat ominaisuudet:
- Vakio teho (kuten FM)
- tuotettavissa ja vastaanotettavissa FM yhteensopivilla radioilla
FEC (Forward Error Correction) on tapa lisätä linkin S/N:ää hyötyliikenteelle, kun apuna käytetään datavirtaan lisättyä korjaavaa redundanssidataa. Mahdollisia tapoja:
- Reed-Solomon: vanha ja patenttivapaa
- Turbokoodit: 1-2 dB parempi, mutta patentit kiusaa
FEC+Interleave: tekniikalla lisätään hyötybittien ja tarkistusbittien ajallista etäisyyttä toisistaan niin, että lyhyt (kipinä-)häiriö ei nitistäisi kaikkia bittejä, vaan kehys saataisiin pelastettua.
Implementaatio on mahdollisesti yhdistelmä FPGA:ta ja DSP:tä. KISS-TNC voisi olla tehtävissä. TNC:hen tulee suoraan radion IF, sekä RSS jännite ja se tuottaa ulos IF:ää. Kytkentä audio-linjaan ei toimi.
Sama IF-KISS-TNC osaisi kyllä tehdä myös nykyiset modulaatiot.
IEEE 802.11 BPSK/QPSK
WLAN-raudan käyttö...
Surplussaa on jonkin verran, mutta kuluttajatekniikan (kuten muunkin) ongelma on, että mikään kompleksisempi komponentti X ei ole saatavilla kymmentäkään vuotta...