Friisin yhtälö

Radioamatööriwikistä
Versio hetkellä 8. marraskuuta 2004 kello 21.45 – tehnyt >Oh2mqk
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kirjoittaminen kesken...

Friis:in yhtälö:

Lähtökohtana on isotrooppisesta säteilijästä saadaan tehotiheys S etäisyydellä r, joka on teho jaettuna k.o. pallon pinta-alalla:

jos lähetysantennissa on vahvistusta (G1), kerrotaan sillä kaukokentässä saavutettava tehotiheys.

Vastaanottoantenniin saadaan sitten teho:

Jossa Acapture on sieppauspinta-ala:

(tämä pitää vain uskoa - tai lukea pitkä fysikaalinen ja matemaattinen todistus antenniteorian kirjoista.)

Lopulta saadaan vastaanotetuksi tehoksi kaikkien palasten läpi:

Kun lähettimen ja vastaanottimen antennit ovat puhtaasti isotrooppisia, vastaavat vahvistukset eliminoituvat:

Ja kun tavoitellaan vapaan avaruuden häviöiden kaavaa, noita hieman pyöritetään:



oh2bns: mqk: sehän perustuu ihan yksinkertaisesti siihen, että tietty teho
        isotrooppisessa säteilijässä saa aikaan tietyn tehotiheyden r metrin
        päässä, joka on teho / ko. pallon pinta-alalla.
oh2bns: sitten antenni nappaa ko. tehosta sieppauspinta-ala * tehotiheys
oh2bns: ja tuo sieppauspinta on se mistä siihen Friisin kaavaan tulee ne lambdat
oh2bns: (tjsp :)
oh2bns: siitä pallon pinta-alasta?
oh2bns: vapaan tilan vaimennushan ei ole aallonpituudesta riippuvainen
oh2bns: Jep, siis etäisyydellä r tehotiheys on S = P / (4*pi*r²) tai jos
        lähetysantennissa on  gainia, kerrotaan vielä G1:llä
oh2bns: tästä saadaan vastaanottoantenniin teho P2 = A * S
oh2bns: A on sieppauspinta-ala A = G2 * lambda² / (4*pi) (tämä pitää vaan uskoa :)
oh2bns: joten vastaanotettu teho on P2 = P1 * G1 * G2 * lambda² / (2*pi*r)²
oh2bns: tosta voi sitten puljata sen vapaan tilan vaimennuksen kun jättää gainit pois
oh2bns: tämä oli Lindellin kirjasta