Ero sivun ”Friisin yhtälö” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
>Oh2mqk pEi muokkausyhteenvetoa |
>Oh2mqk pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Jossa ''A'' on sieppauspinta-ala: | Jossa ''A'' on sieppauspinta-ala: | ||
<center><math>A_{capture} = G_2 * \lambda^2 | <center><math>A_{capture} = \frac{ G_2 * \lambda^2 }{ 4 \pi }\,</math></center> | ||
(tämä pitää vain uskoa | (tämä pitää vain uskoa - tai lukea pitkä fysikaalinen ja matemaattinen todistus antenniteorian kirjoista.) | ||
Lopulta saadaan vastaanotetuksi tehoksi kaikkien palasten läpi: | Lopulta saadaan vastaanotetuksi tehoksi kaikkien palasten läpi: | ||
<center><math>P_2 = P_1 * G_1 * G_2 * \frac{ \lambda^2 }{ \left ( 2 \pi r \right ) ^2 }</math></center> | <center> | ||
{| | |||
|- | |||
|align="right"|<math>P_2</math> | |||
|align="left"|<math>= \frac{ P_1 }{ 4 \pi r^2 } * G_1 * G_2 * \lambda^2 * 4 \pi\,</math> | |||
|- | |||
| | |||
|align="left"|<math>= P_1 * G_1 * G_2 * \frac{ \lambda^2 }{ \left ( 2 \pi r \right ) ^2}</math> | |||
|- | |||
|} | |||
</center> | |||
Kun lähettimen ja vastaanottimen antennit ovat puhtaasti isotrooppisia, vastaavat vahvistukset eliminoituvat: | Kun lähettimen ja vastaanottimen antennit ovat puhtaasti isotrooppisia, vastaavat vahvistukset eliminoituvat: |
Versio 8. marraskuuta 2004 kello 21.40
Kirjoittaminen kesken...
Friis:in yhtälö:
Lähtökohtana on isotrooppisesta säteilijästä saadaan tehotiheys S etäisyydellä r, joka on teho jaettuna k.o. pallon pinta-alalla:
jos lähetysantennissa on vahvistusta (G1), kerrotaan sillä kaukokentässä saavutettava tehotiheys.
Vastaanottoantenniin saadaan sitten teho:
Jossa A on sieppauspinta-ala:
(tämä pitää vain uskoa - tai lukea pitkä fysikaalinen ja matemaattinen todistus antenniteorian kirjoista.)
Lopulta saadaan vastaanotetuksi tehoksi kaikkien palasten läpi:
Kun lähettimen ja vastaanottimen antennit ovat puhtaasti isotrooppisia, vastaavat vahvistukset eliminoituvat:
Ja kun tavoitellaan vapaan avaruuden häviöiden kaavaa, noita hieman pyöritetään:
oh2bns: mqk: sehän perustuu ihan yksinkertaisesti siihen, että tietty teho isotrooppisessa säteilijässä saa aikaan tietyn tehotiheyden r metrin päässä, joka on teho / ko. pallon pinta-alalla. oh2bns: sitten antenni nappaa ko. tehosta sieppauspinta-ala * tehotiheys oh2bns: ja tuo sieppauspinta on se mistä siihen Friisin kaavaan tulee ne lambdat oh2bns: (tjsp :) oh2bns: siitä pallon pinta-alasta? oh2bns: vapaan tilan vaimennushan ei ole aallonpituudesta riippuvainen oh2bns: Jep, siis etäisyydellä r tehotiheys on S = P / (4*pi*r²) tai jos lähetysantennissa on gainia, kerrotaan vielä G1:llä oh2bns: tästä saadaan vastaanottoantenniin teho P2 = A * S oh2bns: A on sieppauspinta-ala A = G2 * lambda² (4*pi) (tämä pitää vaan uskoa :) oh2bns: joten vastaanotettu teho on P2 = P1 * G1 * G2 * lambda² / (2*pi*r)² oh2bns: tosta voi sitten puljata sen vapaan tilan vaimennuksen kun jättää gainit pois oh2bns: tämä oli Lindellin kirjasta