Feldhell

Hellschreiber l. kirkaskirjoittaja, keksijänsä sveitsiläisen Rudolf Hellin (1901-2002) mukaan, on alunperin hyvin vanha keksintö juontaen juurensa aina 1920-luvulle. Feldhell eli kenttäkirkaskirjoitin on vanhin Hellschreiber-variantti.

Feldhell-modulaatio

Feldhell muistuttaa eräänlaista faxia: kapealla vaakasuuntaisella nauhalla oleva teksti skannataan pystysuunnassa ja lähetetään avaintamalla kantoaaltoa päälle ja pois. Skannausvauhti on 17.5 pystyriviä per sekunti ja alkuperäisen laitteiston merkistössä kirjaimet muodostuivat 7x7 matriisissa olevista pikseleistä.

Vastaanottomenetelmä on erikoislaatuinen: vastaanotossa ei tehdä mitään päätöksiä signaalin laadusta. Tavallisestihan dekooderi tekee päätöksen esim. siitä onko tuleva bitti nolla vai ykkönen. Feldhell-vastaanotin vain muuntaa signaalin voimakkuuden harmaasävyiksi. Tätä vastaanottomenetelmää kutsutaan sumeaksi (fuzzy).

Myös ajastus on "vapaasti juokseva." Virheet asemien äänikorttien näytteistystaajuuksissa näkyvät tekstin kallistumisena. Vastaanotin näyttääkin saman signaalin kaksi kertaa päällekäin jolloin pahasti vinokin teksti pysyy luettavana.

Juuri se, että signaalin tulkinta jää operaattorin aivoille, tekee Feldhellistä tunteettoman monenkaltaisille häiriöille.