Berylliumoksidi

Radioamatööriwikistä
Versio hetkellä 28. marraskuuta 2007 kello 12.29 – tehnyt >Oh2mqk (kemiallinen liukoisuus (tai sen puute))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Berylliumoksidi (BeO) on erinomainen lämmönjohde ja sähköinen eriste keraamisessa muodossaan. Koska useimmat Beryllium-metallin kemialliset muodot ovat kuitenkin eri tavoin myrkyllisiä, myös sen oksidin keraaminen muoto on saanut suhteettoman suuren pelkoarvon.

  • BeO hienona tomuna ei ole terveellistä keuhkoihin vedettynä - kuitenkin passiivinenkin tupakointi ja jopa liikennepöly on yksilön kannalta vaarallisempaa kuin tehotransistorin tai -vastuksen BeO eristenapin murtumasta tuleva pölymäärä.
  • BeO keraamisessa muodossa vaatii sulaakseen noin +2530°C lämpötilan ja kiehuakseen noin +3900°C. Komponenttien raju ylikuormitus höyrystää Wolframia (käytetään hehkulamppujen hehkulankoina) lukuunottamatta kaikki metalliset johteet paljon ennen kuin BeO edes sulaa. Rigisi on helpommin pieni lammikollinen sulaa metallia jossa kelluu muutama BeO-nappi ja muuta pintaroskaa.
  • BeO eristenapit ovat mekaaniselta kestoltaan Aluminan (Alumiini-oksidi) veroisia - ja paljon kovempia kuin sisustamisessa käytettävät keraamiset lattialaatat
  • BeO:ta sisältävät komponentit eivät vapauta sitä ainetta missään muodossa normaalien komponentin kiinnittämistoimien seurauksena. Juotosten tinaus ei vaikuta mitenkään BeO:hon.
  • BeO:ta sisältävien komponenttien irroitus juotoksistaan ja pulttauksistaan niitä mekaanisesti särkemättä on turvallista.
  • BeO -keraami menee läpi yhdyskuntajätteen polttolaitoksesta vapauttamatta itsestään mitään palokaasuihin.
  • BeO -keraami liukenee voimakkaisiin happoihin, mutta ei happamiinkaan luonnonvesiin.

Vihjeitä vääristä toimintatavoista BeO:ta sisältävien komponenttien käsittelyssä:

  • Ota isompi vasara, saat pienempiä siruja
  • Käytä lisää voimaa, tulkoot ulos edes siruina jos ei muuten
  • Leikkaa laite auki hiomalaikalla
  • Pistä härveli sellaisenaan silppuriin
  • Käytä happi-asetyleeni polttoleikkausta

Turvallisia hävitystapoja BeO:lle:

  • Hautaaminen kaatopaikalle (toki kiellettyä)
  • Toimitus SER kierrätykseen

Verrattakoon että pienloistelampuille hyväksytään[1] hävittäminen juurikin yhdyskuntajätteen seassa hautaamalla. Niissä on sentään pieni määrä metallista elohopeaa joka on oikeasti ympäristövaarallista, toisin kuin keraaminen BeO.


[1]: Pääkaupunkiseudun YTV:n ohjeet pitää pienloistelamppuja ongelmajätteinä, mutta uusien pienloistelamppujen kyljissä ei enää ole mitään "pitää kierrättää" merkintöjä.