Berylliumoksidi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Berylliumoksidi (BeO) on erinomainen lämmönjohde ja sähköinen eriste keraamisessa muodossaan. Koska useimmat Beryllium-metallin kemialliset muodot ovat kuitenkin eri tavoin myrkyllisiä, myös sen oksidin keraaminen muoto on saanut suhteettoman suuren pelkoarvon.
- BeO hienona tomuna ei ole terveellistä keuhkoihin vedettynä - kuitenkin passiivinenkin tupakointi ja jopa liikennepöly on yksilön kannalta vaarallisempaa kuin tehotransistorin tai -vastuksen BeO eristenapin murtumasta tuleva pölymäärä.
- BeO keraamisessa muodossa vaatii sulaakseen noin +2570°C lämpötilan. Komponenttien raju ylikuormitus höyrystää Wolframia (käytetään hehkulamppujen hehkulankoina) lukuunottamatta kaikki metalliset johteet paljon ennen kuin BeO edes sulaa. Rigisi on helpommin pieni lammikollinen sulaa metallia jossa kelluu muutama BeO-nappi ja muuta pintaroskaa.
- BeO eristenapit ovat mekaaniselta kestoltaan Aluminan (Alumiini-oksidi) veroisia - ja paljon kovempia kuin sisustamisessa käytettävät keraamiset lattialaatat
- BeO:ta sisältävät komponentit eivät vapauta sitä ainetta missään muodossa normaalien komponentin kiinnittämistoimien seurauksena. Juotosten tinaus ei vaikuta mitenkään BeO:hon.
Vihjeitä vääristä toimintatavoista BeO:ta sisältävien komponenttien käsittelyssä:
- Ota isompi vasara, saat pienempiä siruja
- Käytä lisää voimaa, tulkoot ulos edes siruina jos ei muuten
- Leikataan laite auki hiomalaikalla
- Pistetään härveli sellaisenaan silppuriin
- Happi-asetyleeni polttoleikkaus
Turvallisia hävitystapoja BeO:lle:
- Hautaaminen kaatopaikalle (toki kiellettyä)
- Toimitus SER kierrätykseen
Verrattakoon että pienloistelampuille hyväksytään hävittäminen juurikin yhdyskuntajätteen seassa hautaamalla. Niissä on sentään pieni määrä metallista elohopeaa joka on oikeasti ympäristövaarallista, toisin kuin keraaminen BeO.