Ero sivun ”Balansoitu sekoitin” versioiden välillä
>Oh2mqk p (Hieman lisäkommentteja balansoiduista modulaattoreista..) |
>Oh2mqk p (puhutaan sekoittimista..) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Category:Tekniikka]] | [[Category:Tekniikka]] {{stub}} | ||
[[Balansoitu | [[Balansoitu sekoitin]] (engl: ''Balanced Mixer'') tunnetaan tilanteesta riippuen myös nimellä | ||
''Balansoitu [[ilmaisin]]'' ja ''balansoitu [[modulaattori]],'' sekä ''Kertojailmaisin'' | |||
(engl: ''Product Detector''). Nimityksen valinta riippuu lähinnä siitä, minkälaiset signaalit | |||
ovat kyseessä ja mistä portista ne kulkevat sisään/ulos milloinkin, sekä miten täsmälleen | |||
operaatio tehdään. | |||
Tämä kuuluu [[sekoitin|sekoitinten]] kirjavaan seurakuntaan ja tuottaa vähemmän sekoitustuloksia, kuin rosoisimmat tavalliset sekoittimet, mutta enemmän kuin kaksois-balansoidut sekoittimet. | Tämä kuuluu [[sekoitin|sekoitinten]] kirjavaan seurakuntaan ja tuottaa vähemmän sekoitustuloksia, | ||
kuin rosoisimmat tavalliset sekoittimet, mutta enemmän kuin kaksois-balansoidut sekoittimet. | |||
[[Balansoitu | [[Balansoitu sekoitin|Balansoidun sekoittimen]] erityispiirteeksi voitaneen laskea | ||
[[paikallisoskillaattori]]-signaalin poisjäänti sekoitustuloksesta. | |||
Signaalin sekoitus ylöspäin:<br> | Signaalin sekoitus ylöspäin:<br> | ||
Rivi 13: | Rivi 18: | ||
Signaalin sekoitus alaspäin:<br> | Signaalin sekoitus alaspäin:<br> | ||
[[Kuva:hamwiki-balmod-spektri2.png]] | [[Kuva:hamwiki-balmod-spektri2.png]] | ||
==Balansoimattomat== | |||
* ks: [[sekoitin]] | |||
* ks: [[aliharmooninen sekoitin]] | |||
==Yksinkertaisesti balansoidut== | ==Yksinkertaisesti balansoidut== | ||
Rivi 81: | Rivi 91: | ||
==Kaksoisbalansoidut== | ==Kaksoisbalansoidut== | ||
* ks: [[Kaksoisbalansoitu sekoitin]] |
Versio 18. marraskuuta 2004 kello 14.12
Balansoitu sekoitin (engl: Balanced Mixer) tunnetaan tilanteesta riippuen myös nimellä Balansoitu ilmaisin ja balansoitu modulaattori, sekä Kertojailmaisin (engl: Product Detector). Nimityksen valinta riippuu lähinnä siitä, minkälaiset signaalit ovat kyseessä ja mistä portista ne kulkevat sisään/ulos milloinkin, sekä miten täsmälleen operaatio tehdään.
Tämä kuuluu sekoitinten kirjavaan seurakuntaan ja tuottaa vähemmän sekoitustuloksia, kuin rosoisimmat tavalliset sekoittimet, mutta enemmän kuin kaksois-balansoidut sekoittimet.
Balansoidun sekoittimen erityispiirteeksi voitaneen laskea paikallisoskillaattori-signaalin poisjäänti sekoitustuloksesta.
Balansoimattomat
- ks: sekoitin
- ks: aliharmooninen sekoitin
Yksinkertaisesti balansoidut
Muuntajakytkentäiset
Diodimikseri
Portit A, B, C vaihtelevat tilanteittain:
- DSB modulaattori:
- Tuottaa normaalin (LO+AF) ja invertoidun (LO-AF) version puhekaistasta välitaajuudelle pitäen samalla LO-signaalin poissa lopputuloksesta (LO-reject > 50 dB)
- Tyypillisesti A=LO, B=DSB out, C=AF
- Balansoitu ilmaisin:
- Tässä sekotetaan BFO (Beat Frequency Oscillator) ja välitaajuus keskenään saaden SSB signaalin puuttuva puolikas (ja samalla mekanismilla sointiääni CW lähetteeseen)
- Heterodye-taajuudensiirto
- Suoria tai käänteisiä (taajuusavaruudessa) siirtymiä taajuudessa alaspäin: f2 = LO - f1, tai f2 = f1 - LO (onko LO yli vai alle f1)
- Suoria tai käänteisiä siirtymiä taajuudessa ylöspäin: f2 = LO + f1, tai f2 = LO - f1
TODO: Portit A,B,C ... käyttötavat per portti ??
Eduiksi voidaan laskea:
- Toimivat äänitaajuuksista (30 Hz) alkaen
- Kestävät yleensä huomattavan suuria signaalitasoja (+10 dBm .. +20 dBm)
- Tarjoavat hyvää paikallisoskillaattorin signaalin poisjääntiä sekoitustuloksesta (LO-rejection)
- Rakennettavissa toimimaan jopa 10-20 GHz mikroaaltotaajuuksilla.
- Tarjoaa galvaanista erotusta
Haittoja:
- RF-muuntajat ovat kalliita -> valmiit (mm. Minicircuits) modulikomponentit ovat kalliita
- Saatavuus vaikeutuu kaiken aikaa
- LO-signaalissa pitää olla paljon tehoa (ainakin +17 dBm) jotta RF/IF signaalille (suunnasta riippuen) saadaan hyvä dynamiikka
J-FET-mikseri
Käytetään yleensä erityisen voimakasta dynamiikkasietoa vaativissa HF-vastaanottimissa ensimmäisenä välitaajuussekoittimena. Esim: Yaesu FT-1000MP:
(kuva)
Eduiksi voidaan laskea:
- Suurehko ottoimpedanssi sekä RF että LO porteissa
- Pienehkö antoimpedanssi IF porttiin
- Hyvin suuri RF signaalin dynamiikkasieto
- J-FET kytkinten ansiosta hyvin pieni LO signaalitarve.
Haittoja:
- Neljä identtistä J-FET transistoria eivät ole ihan bulkkitavaraa, vaan joutuu valikoimaan
- Biasointi tarvitsee viritystä
Tehofet-mikserit
...jne...
(RadCom handbook..)
Integroidut piirit
Nämä ovat uudempia, massatuotantoon sopivia rakennuspalikoita.
- Pieni tehokulutus
- Halpoja ja helpohkosti saatavia massatuotteita
- Yleensä oivallisia HF - VHF - UHF alueilla
- Eivät kestä (tai edes vaadi) ihan niin suuria signaalitehoja, kuin muuntajakytkentäiset rakenteet
Haittoja:
- Ei galvaanista erotusta (ei kovin tärkeää, mutta...)
TODO: mitä esimerkkejä ?