Ero sivun ”APRS esittely” versioiden välillä

Radioamatööriwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
>Oh2mqk
p (TNC <-> modeemi)
>Oh2mqk
 
(87 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
<div class="floatright">__TOC__</div>'''Luonnos artikkeliksi Vipuseen'''
<div class="floatright">__TOC__</div>
::{| FRAME=1
|-
| Tämän artikkelin laajempi verkkoversio on osoitteessa: http://wiki.ham.fi/APRS_esittely
|-
|}
= Mitä on APRS ? =
= Mitä on APRS ? =
Sanan APRS selitetään nykyisin olevan lyhenne englanninkielisistä sanoista: ''Automatic Packet Reporting System'', mutta alunperin se tuli kehittäjänsä Bob Bruningan, WB4APR:n, kutsumerkistä.  P-kirjaimella on ollut selitteenä myös "Position", mutta kun systeemille keksittiin paikkatiedottomia viestintäkäyttöjä, selitesanakin vaihtui.
APRS on radioamatöörien käyttämä liikennöintimuoto, joka on suunniteltu paikalliseen taktiseen käyttöön. Tavoitteena on välittää järjestelmän käyttäjille yhtenevä, karttapohjalla näkyvä lähialueen tilannekuva tapahtumasta, esimerkiksi etsintätilanteesta tai juoksukilpailusta, ja mahdollistaa lyhyiden tekstimuotoisten viestien välittäminen käyttäjien välillä. Paikkatietoja voidaan lähettää liikkuvista kohteista, kuten autoista, veneistä ja lentokoneista, tai kiinteistä kohteista, kuten toistinasemista tai kotiasemista.Viestejä voidaan lähettää bulletiineina suuremmalle joukolle vastaanottajia tai henkilökohtaisina viesteinä käyttäjältä toiselle.
Amerikkalaiseen tapaan ja pakettiradion perinteitä kunnioittaen eri merkistöjen käytön kanssa on ongelmia, eli skandinaaviset merkit (ÅÄÖ) toimivat vaihtelevasti.
Paikkatietojen ja viestien lisäksi APRS mahdollistaa telemetrian eli mittaustulosten välittämisen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa virtalähteen jännitettä, toistinaseman jäähdytysrivan lämpötilaa tai esimerkiksi ovikytkimen asentoa. Myös sääaseman keräämien tietojen välittämiseen on sovittu menetelmä.
Halpojen GPS-paikantimien yleistymisen ansiosta suosituin APRS:n käyttötarkoitus on liikkuvan aseman, esimerkiksi amatöörin oman auton tai veneen, seuranta. Kotiväki näkee, missä amatööri liikkuu, ja amatööri voi katsoa, mihin auto tuli jätettyä edellisiltana.
[[Kuva:Aprs-is-1.gif|thumb|left|300px|Systeemikuva]]
[[Kuva:Aprs-is-1.gif|thumb|left|300px|Systeemikuva]]
APRS on radioamatöörien käyttämä liikennöintimuoto, joka on suunniteltu luonteeltaan taktiseen käyttöön. Tavoitteena on välittää järjestelmän käyttäjille yhtenevä karttapohjalla näkyvä tilannekuva tapahtumasta, etsintätilanteesta tai esimerkiksi urheilukilpailusta, ja mahdollistaa lyhyiden tekstimuotoisten viestien välittäminen käyttäjien välillä. Viestejä voidaan lähettää bulletiineina suuremmalle joukolle vastaanottajia, tai henkilökohtaisina viesteinä käyttäjältä toiselle. Paikkatietoja voidaan lähettää liikkuvista kohteista (autot, veneet, lentokoneet) tai kiinteistä kohteista, kuten toistinasemista.
= Tekniikka =
APRS-paketteja lähetetään pakettiradiosta tutulla tekniikalla, AX.25-protokollalla 1200 bit/s nopeudella 25 kHz kanavarasterilla AFSK-FM-lähetteellä. Kun perinteisen pakettiradion käyttö amatöörien välisessä suorassa viestinnässä on menettänyt merkitystään, ja runkoverkko ja postilaatikot on enimmäkseen ajettu alas, on käytöstä poistuneille TNC:ille ja radioille löytynyt uusiokäyttöä APRS:n parissa. Suomessa ja valtaosassa Eurooppaa on nykyään käytössä taajuus 144.800 MHz.


Paikkatietojen ja viestien lisäksi APRS mahdollistaa telemetrian, eli mittaustulosten välittämisen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa akun jännitettä, toistinaseman jäähdytysrivan lämpötilaa tai jonkin kytkimen asentoa. Myös sääaseman keräämien tietojen välittämiseen on sovittu menetelmä.
= APRS-verkon toiminta =
Käytössä on siis vain yksi taajuus, jolla asemat lähettävät tietoa vuorotellen APRS-paketteina. Yksi paketti sisältää esimerkiksi aseman sijainnin tai yhden tekstiviestin. Kuten FM-lähetteellä yleensä, samalla taajuudella ja kuuluvuusalueella voi lähettää kerrallaan vain yksi asema. Yhden paketin lähettäminen kestää asetuksista ja viestin pituudesta riippuen noin puoli sekuntia, ja kun paketti kulkee toistinasemien kautta, vie se maltillisillakin asetuksilla (WIDE2-2) yhdellä kuuluvuusalueella helposti 3-7 sekuntia.


Halpojen GPS-paikantimien yleistymisen ansiosta suosituin APRS:n käyttötarkoitus on kuitenkin liikkuvan aseman, esimerkiksi amatöörin oman auton, seuranta. Kotiväki näkee missä amatööri liikkuu, ja amatööri voi katsoa, mihin auto tuli jätettyä edellisiltana.
= Liikkuva asema =
Liikkuvalla asemalla paikkatietojen lähettämiseen on näppärintä käyttää tarkoitukseen erikseen suunniteltua trackeriksi kutsuttua radion ja GPS-vastaanottimen väliin kytkettävää laitetta, tai radiota, joka sisältää GPS:ää lukuunottamatta kaikki mainitut komponentit (esimerkiksi HaMDR. R58 tai Kenwoodin APRS-radiot).


APRS-paketteja lähetetään pakettiradiosta tutulla tekniikalla, AX.25-protokollalla kapeakaistaisen FM-lähetteen päällä, yleensä 144 MHz amatöörialueella. Kun pakettiradion käyttö amatöörien välisessä suorassa viestinnässä on menettänyt merkitystään, on käytöstä poistuneille pakettiradiomodeemeille eli TNC:ille ja radioille löytynyt uusiokäyttöä APRS:n parissa. Suomessa ja valtaosassa eurooppaa on käytössä taajuus 144.800 MHz.
Trackereita ovat muun muassa:
* [[Hamdr|Hamdr]] - MDR150 softamodifikaatio radioamatöörikäyttöön
* RB/RC/RD58 radiot - "mopet" - [http://oh3tr.ele.tut.fi/suomi/moppeakatemia/r58aprs.shtml modifioituina]
* Kenwoodin TH-D7 ja TM-D700 / D710
* [[TinyTrack|TinyTracker]]-sarja
* [[OpenTracker]]-sarja
Kolmessa ensimmäisessä on radio mukana, TinyTracker ja OpenTracker ovat erillisiä laitteita, jotka tarvitsevat GPS:n lisäksi radion.


Radion ja TNC:n lisäksi tarvitaan tietokone, jossa on jokin APRS-käyttöön soveltuva ohjelma. Vaikka erillistä TNC:täkään ei olisi, radion voi kytkeä tietokoneen äänikorttiin, ja ajaa tietokoneessa sellaisen ohjelmallista vastinetta. Liikkuvalla asemalla paikkatietojen lähettämiseen on näppärintä käyttää tarkoitukseen erikseen suunniteltua tracker:ksi kutsuttua radion ja GPS-vastaanottimen väliin kytkettävää laitetta, tai GPS:ää lukuunottamatta kaikki mainitut komponentit sisältävää radiota (esim. kotimainen hamdr tai tietyt Kenwood:n mallit).
Oleellista ovat seuraavat asetukset, detaljit hieman vaihtelevat:
* Sanoman lähettäjän AX.25-osoite eli oma radioamatöörikutsu
* Sanoman vastaanottajan AX.25-osoite on yleensä "APRS" tai joskus jotain muuta joka kertoo ohjelmiston, esim. APZMDR
* Sanoman digipeater-polku (path): WIDE2-2
* Paikkatiedon lähetysintervalli, joko:
* Smart Beaconing, minimiaika lähetysten välillä 1-2 minuuttia, maksimi 30 minuuttia
* Ilman smart beaconingia: 4-8 minuuttia
* Mahdollisimman vähän mitään ylimääräisiä kommenttitekstejä
 
= Kotiasema =
Yksinkertaisimmillaan kotiasemalla tarvitaan vain tietokone, jonka selaimella pääsee esimerkiksi <nowiki>http://aprs.fi/</nowiki>-palveluun seuraamaan APRS-asemien liikkeitä kartalla, säätietoja, sekä myös sanomaliikennettä.
 
Tarkoitusta varten tehtyjä APRS-ohjelmia on jonkin verran tarjolla PC-koneisiin
(Windows, Linux, Mac). Niistä on netissä artikkeli:
:http://wiki.ham.fi/APRS-ohjelmat


Sanan APRS selitetään nykyisin olevan lyhenne englanninkielisistä sanoista: ''Automatic Packet Reporting System'', mutta alunperin se tuli kehittäjänsä Bob Bruningan, WB4APR:n kutsumerkistä. P-kirjaimella on ollut selitteenä myös "Position", mutta kun systeemille keksittiin paikkatiedottomia viestintäkäyttöjä, selitesanakin vaihtui.
Näitä ohjelmia voi käyttää joko kytkeytymällä internetin välityksellä APRS-IS-serveriin, tai radion ja TNC:n kanssa. On myös mahdollista kytkeä radio tietokoneen äänikorttiin, ja ajaa tietokoneessa äänikorttiin perustuvaa TNC-ohjelmaa.


= APRS ja Internet =
= Toistinasemat =
APRS:n suosiota on voimakkaasti kasvattanut 1990-luvulla kehitetty APRS Internet System, APRS-IS. Se on Internetissä toimiva verkko, joka välittää paikallisista radioverkoista kuultuja sanomia, ja johon kytkeytymällä voi vastaanottaa koko muun maailman APRS-liikennettä. Verkkoon voi kytkeytyä APRS-ohjelmalla, ja siitä voidaan kerätä tietoa esimerkiksi WWW-pohjaisen karttapalvelun tietokantaan.
Liikkuvilla APRS-asemilla on yleensä pienitehoiset lähettimet, ja ennen kaikkea niiden antennit sijaitsevat hyvin alhaalla. Jotta niiden lähettämät paketit kuuluisivat laajemmalla alueella, tarvitaan toistinasemia, jotka sijaitsevat korkealla olevissa mastoissa, ja kuulevat signaaleja laajalti. Nämä toistinasemat toimivat pakettiradion alkuaikona käytettyjen digipeater-asemien tavoin, ja niitä kutsutaankin yleensä digipeatereiksi tai yksinkertaisesti digeiksi.
 
APRS-aseman lähettämissä paketeissa määritellään toistinasemapolku (path), joka kertoo, kuinka monen peräkkäisen toistinaseman toivotaan toistavan paketin. Hyvä polku riippuu paljolti paikallisen määritelmästä ja siitä, kuinka monen hypyn päässä on lähin igate-asema.
 
Hyvin sijoitettu digi kuulee liikkuvan aseman paketteja 30-60 km päästä maastomuodoista riippuen, Lapissa tunturin huipulla tai rannikolla sijaitsevat jopa yli 100 km päästä.  Ruuhkaiselle seudulle, jossa APRS-liikennettä on enemmän, kannattaa rakentaa järjestelmä, jossa on yksi hyvälle paikalle sijoitettu tehokkaampi lähetin ja monta siihen kytkettyä vastaanotinta eri puolilla aluetta. Näin saadaan APRS-taajuuden kuormaa laskettua merkittävästi kun samaa pakettia ei lähetetä moneen kertaan, mutta toistin kuulee silti hyvin eri katvealueilta lähetetyt paketit. Tampereella tällainen järjestelmä on jo tehty ja Helsingissä sellaisen rakentamista on aloiteltu. Myös korkeamäkisillä seuduilla tiheämmästä vastaanotinverkosta on paljon hyötyä.


OH7LZB:n kehittämä &nbsp; http://aprs.fi/ &nbsp; on esimerkki mahdollisista lisäpalveluista. Web-palvelun kautta voidaan katsella APRS-näkymää Googlen karttojen ja satelliittikuvien avulla, selailla viestejä, ja seurata mitattuja sää- ja telemetriatietoja.
Digipiitterien rakentamiseen ja sijoittamiseen kannattaa pyytää vinkkejä aprs@sral.fi-postituslistalta.


(Tämän voisi siirtää johonkin yleisempään vapepa-kappaleeseen pois Internetin luota, mainita siinä nettioptiona:) Esimerkiksi VaPePa:n toimintapaikalla voisi olla yksisuuntainen yhdyskäytäväasema (jos paikkakunnalla ei ole kiinteää vastaanottoon kykenevää iGatea/verkkoa) ja nettiyhteys (vaikkapa 3G:llä).
= Polun pituus ja pakettien ajoitus =
Lopputuloksena on mahdollisuus seurata etsintäpartioita karttapohjalla lähes reaaliajassa ja niin monella selaimella kuin mille löytyy nettiyhteydet.
Polku määrittelee hyppyjen määrän, ei levitysalueen sädettä, eikä absoluuttista toistinasemien määrää. Jos WIDE2-2 paketin kuulee suoraan kaksi toistinasemaa, molemmat toistavat paketin ja vaihtavat toistettuun pakettiin poluksi WIDE2-1. Tämän jälkeen molempien toistinasemien edelleen lähettämät paketit voivat kukin suunnallaan tulla yhden tai useamman toistimen toistamiksi, riippuen siitä, moniko toistin sattuu nuo WIDE2-1 paketit kuulemaan. Useimmiten toistinasemat kuulevat jatkuvasti muitakin kuin maantieteellisiä naapureitaan, tropokeleillä toisia toistimia jopa 200-300 km päästä.  
Lisäksi vaikkapa aluehälytyskeskus voi seurata samaa näkymää internetistä. Norjalaiset ovat palvelua näin jo hyödyntäneetkin.


APRS-IS-verkkoa käytetään myös ''Citizens Weather Observer Program:n'' (CWOP) datan keruuseen.  Siinä ei-amatöörit lähettävät kotonaan olevien havaintolaitteiden (esim. Davis:in säämittarit) mittaustuloksia verkon kautta 10-15 minuutin välein eri tietokantoihin.
'''Esimerkki 1:''' Jos toistimia olisi 4 kappaletta suorassa rivissä ja kukin toistin kuulisi vain viereiset toistimet, kahden keskimmäisen toistimen kuulema WIDE2-2 paketti tulisi kaikkien neljän toistimen toistamaksi.


(nettiversioon)
'''Esimerkki 2:''' Jos toistimia olisi 4 kappaletta neliön kulmissa ja ne kaikki kuulisivat neliön sisältä WIDE2-1 polulla lähetetyn paketin, tämäkin paketti tulisi kaikkien neljän toistamaksi.
:http://www.findu.com/
:CWOP URL ?


= Välitinasemat =
'''Esimerkki 3:''' Jos paketilla olisi polku WIDE2-2 ja edellisen esimerkin neliön ulkopuolella olisi 8 toistinta lisää, paketti lähetettäisiin samalla taajuudella helposti 12 kertaa peräkkäin.
Välitinasemalla tässä tarkoitetaan ns. Digipeateria, joka toistaa radiolta kuulemansa paketin samalle taajuudelle uudestaan.


Välitinasemat ovat APRS:n verkkoinfrastruktuuria.
Paikkatiedon toistaminen kahden peräkkäisen digin kautta (WIDE2-2) saavuttaa Suomessa halkaisijaltaan 300-400 km kuuluvuusalueen. Pidempi polku aiheuttaa jo tarpeetonta ruuhkaa. '''Lyhyellä sanomalla, lyhyellä välityspolulla ja harvalla toistovälillä kanavalle mahtuu enemmän käyttäjiä!'''
Tyypilliset APRS "päätelaitteet" ovat melko pienitehoisia lähettimiä ja ennenkaikkea niiden antennit sijaitsevat hyvin alhaalla ja siten ovat varsin maastopeitteisiä.  Jotta niiden signaali kuuluisi laajemmalle alueelle, tarvitaan välitinasemia, ns. Digipeatereita jotka sijaitsevat korkealla olevissa mastoissa, kuulevat signaaleja laajalti ja joilla on hieman enemmän lähetystehoakin.


Harvaanasutulla seudulla ei tarvita kovin tiheää digipiitteriverkkoa, jos ne vain ovat kyllin korkealla, ruuhkaisilla seuduilla vastaanottimia pitää olla tiheässä ja aluetta palveleva relelähetin tarvitaan jossakin keskeisellä paikalla, mutta ei välttämättä yhtä korkealla kuin vastaanottimet!
Kiinteät asemat lähettävät paikkatietonsa yleensä kiinteästi säädetyn ajan välein. Olisi toivottavaa, että intervalli olisi eri asemilla hieman eri pituinen, mieluiten satunnainen aika 20 ja 30 minuutin väliltä, etteivät kaikki asemat yrittäisi lähettää pakettiaan yhtä aikaa.
Korkeamäkisillä seuduilla tarvitaan ainakin tiheää vastaanotinverkkoa, vaikka lähettimiä olisikin vähemmän.


Yhdellä antennilla yhdessä paikassa toimiva välitin on toki parempi kuin ei yhtään, mutta niiden sijoittelua pitää harkita huolellisesti niin ettei ruuhkaisen alueen liikenne kuulu kauas ympäristöönsä häiriten ruuhkattomampia seutuja.
Liikkuvat asemat voivat liikkuessaan lähettää paikkatietoa useammin, mutta kuitenkin sen verran harvoin, että kanavalle mahtuvat muutkin asemat lähettämään. Fiksuimmat asemat käyttävät Smart Beaconing-algoritmia, joka lähettää paikkatiedon suoraan ajettassa aika harvoin, mutta kulkusuunnan muuttuessa useammin. Näin kartalle piirtyy kaunis reitti vähemmällä kanavan kuormituksella. Liikkuvan aseman ei normaalitilanteessa liikkuessaan kannata lähettää paikkatietoaan tiheämmin kuin kerran minuutissa. Paikallaan ollessa sopiva intervalli on kerran puolessa tunnissa.
Digipiitterien rakentamiseen halukkaille opastusta antaa "APRS-verkkoryhmä."


''Muista myös: Välitinasemat ovat 24/7 käynnissä olevia autonomisia lähettimiä, eli ne tarvitsevat radioamatöörimääräysten mukaisen automaattiaseman luvan.''
Suomessa yleisin suositeltava polku liikkuville asemille on WIDE2-2 ja kiinteille asemille (esim. digipeaterit, kotiasemat) WIDE2-1.


:(Oheiskuvitukseen http://wiki.ham.fi/Kuva:Pitka_aprs-polku.jpg - tai mielummin siitä painokelpoinen versio OH2MNI:ltä ?)
Aiheesta lisää:
:http://wiki.ham.fi/APRS_asetukset


= Yksisuuntainen yhdyskäytäväasema: Rx-iGate =
= APRS ja Internet =
Yksisuuntainen yhdyskäytävä radioverkosta APRS-IS verkkoon on "helppo" tapaus.
APRS:n suosiota on voimakkaasti kasvattanut 1990-luvulla kehitetty APRS Internet Service, APRS-IS. Se on Internetissä toimiva verkko, joka välittää paikallisista radioverkoista kuultuja sanomia ja johon kytkeytymällä voi vastaanottaa koko muun maailman APRS-liikennettä. Verkkoon voidaan kytkeytyä APRS-ohjelmalla ja siitä voidaan kerätä tietoa esimerkiksi WWW-pohjaisen karttapalvelun tietokantaan.
Kyseessähän on kenen tahansa vastaanotettavissa olevaa radioviestintää ja niinpä sellaisen <u>vastaanottimen</u> tekoon ei tarvita edes minkäänlaisia radioamatööritutkintoja.


APRS-IS verkkoon viestejä välittävän laitteen pitäisi kyllä käytännössä antaa oikea amatöörikutsu passcode:ineen siihen verkkoon kirjautuessaan, jotta yhdyskäytävän kautta saadut viestit voidaan välittää ulos kaksisuuntaisilta yhdyskäytäviltä, jos niin katsotaan tarvittavan.
OH7LZB:n kehittämä &nbsp; http://aprs.fi/ &nbsp; on esimerkki mahdollisista lisäpalveluista. Web-palvelun kautta voidaan katsella APRS-näkymää Googlen karttojen ja satelliittikuvien avulla, selailla viestejä ja seurata mitattuja sää- ja telemetriatietoja.


= Kaksisuuntainen yhdyskäytäväasema: Tx-iGate =
APRS-IS-verkkoa käytetään myös ''Citizens Weather Observer Program:n'' (CWOP) datan keruuseen.  Siinä ei-amatöörit lähettävät kotonaan olevien havaintolaitteiden (esim. Davis:in sääasemat) mittaustuloksia verkon kautta 10-15 minuutin välein eri tietokantoihin.
Kaksisuuntaisella yhdyskäytävällä on enemmän haasteita.
Sääntöjä on varsin paljon siitä, minkälaisia paketteja saa ylipäätään välittää radion suuntaan.
Huonosti säädetty yhdyskäytävä tulvittaa radiokanavalle liikennettä jolle ei ole "alueellista taktista merkitystä", tai jolla ei muuten ole vastaanottajaa alueella.  Lisäksi se saattaa yksinään lähetellä radiokanavan tukkoon niin että alueelliset liikkuvat asemat eivät saa viestejään läpi!


Kaksisuuntaisen yhdyskäytävän teko on niin haastavaa puuhaa että <u>älä yritä yksin</u>, vaan  halukkaiden kannattaa hakea opastusta ja debuggausapua "APRS-verkkoryhmältä," jotta tulos on toimiva.
= Yksisuuntainen yhdyskäytäväasema: RX-igate =
Paketteja radioverkosta yksisuuntaisesti APRS-IS-verkkoon välittävää asemaa kutsutaan RX-igateksi. Koska viestintä on kenen tahansa vapaasti vastaanotettavissa olevaa radioviestintää, RX-igaten pystyttämiseen ei tarvita erillisiä lupia, ei edes radioamatöörilupaa. Pystyttäminen on varsin helppoa eikä vastaanottimia voi olla koskaan liikaa. Suomessa vastaanottimien verkko kattaa hyvin vain tiheämmin asutun seudun, suuremmat kaupungit sekä länsirannikon. Kalustoksi riittää jatkuvasti päällä oleva tietokone, 144 MHz vastaanotin ja TNC tai äänikortti. Ohjeita igaten pystyttämiseen seuraa toisessa artikkelissa ja niitä on tämän artikkelin verkkoversion viitteissä.


''On myös huomattavaa, että kaksisuuntaisessa yhdyskäytävässä on 24/7 käynnissä oleva lähetin, eli se tarvitsee radioamatöörimääräysten mukaisen automaattiaseman luvan.''
::Katso artikkelia: [[APRS_iGate]]


= Liikkuvan aseman tekeminen =
= Kaksisuuntainen yhdyskäytäväasema: TX-igate =
Liikkuvalla APRS-asemalla tulisi olla jonkinlainen navigointilaite (nykyisin GPS) joka kertoo aseman ajantasaiset koordinaatit.
TX-igate lähettää APRS-IS-verkosta vastaanottamiaan paketteja takaisin radioverkon puolelle ja mahdollistaa APRS-tekstiviestien maailmanlaajuisen välittämisen. TX-igatella voidaan myös saada muusta APRS-verkosta etäisyyden vuoksi täysin eristäytyneellä seudulla taajuudelle hieman aktiviteettia.
Tällainen GPS-laite kytkettynä sarjalinjalla sopivaan ns. ''Tracker'' laitteeseen ja radioon mahdollistaa hetkittäisten sijaintikoordinaattien lähetyksen radioverkkoon ja sieltä edelleen kaiken nielevään internetin päällä palvelevaan APRS-IS runkoverkkoon, josta tiedot kulkeutuu mm. http://aprs.fi/ webiin.


Tracker laitteita ovat mm.:
TX-igaten pystyttämisessä on kuitenkin käytettävä harkintaa, ettei siitä synny enemmän haittaa kuin hyötyä.
* [[Hamdr|Hamdr]] - MDR150 softamodifikaatio radioamatöörikäyttöön
Mikäli igate lähettää laajalta alueelta lähtöisin olevia paketteja, lähettää paketit toistinaseman läpi tai esimerkiksi hyvän antennin ja suuren tehon ansiosta kuuluu laajalla alueella, se voi helposti saada APRS-taajuuden tukkoon niin, etteivät pienitehoisten liikkuvien asemien lähettämät paketit enää mene läpi.
* Kenwoodin monet VHF radiot
APRS on alunperin suunniteltu vain paikkatiedon välittämiseen pienehkön paikallisen alueen sisällä ja sen rajoituksien vuoksi on mahdotonta saada yhden aseman paikkatietoja näkymään koko maassa ilman, että verkko alkaa sulaa käsiin.
* [[TinyTrack|TinyTracker]] sarja
* [[OpenTracker]] sarja
Kahdessa ensimmäisessä on radio mukana, TT ja OT ovat yksinäisiä laitteita jotka tarvitsevat GPS:n ja ulkoisen radion.


Oleellista ovat seuraavat asetukset, detaljit hieman vaihtelevat:
Mikäli TX-igaten lähettämät paketit kulkevat digipeaterin kautta, ne saattavat aiheuttaa liikenteen moninkertaistumisen kauempana, ennestään ruuhkaisella alueella, vaikka igaten hiljaisilla kotikulmilla mitään ongelmaa ei syntyisikään.
* Sanoman lähettäjän AX.25 osoite
Vaikutus voi olla erittäin dramaattinen pienen kelipiikin sattuessa, jos alunperin etelästä kotoisin olevat paketit kuuluvat useamman pohjoisemman TX-igaten kautta uudelleen takaisin etelään.
* Sanoman vastaanottajan AX.25 osoite on yleensä "APRS" tai joskus jotain muuta joka kertoo ohjelmiston
* Sanoman välityspolkutiedoiksi mieluiten:  WIDE1-1,WIDE2-1
* Paikkatiedon oletuslähetysväliksi 5-8 minuuttia
* Käynnistetään ns. "Smart Beaconing", jos sellaista laitteesta löytyy.


Paikkatiedon toistaminen enemmän kuin kahdesti tuolla WIDEn-N systeemillä ei ole suotavaa, eikä sellainen ole edes tarpeen.
Pääsääntöisesti TX-igaten kannattaa lähettää vain seudulla olevalle asemalle kohdistetut tekstiviestit. Mikäli muuta liikennettä lähetetään, sitä ei kannata lähettää digipeater-verkon yli, eikä kovin suurella teholla. Ennen uuden TX-igaten pystyttämistä kannattaa kysyä neuvoa parametreihin allekirjoittaneilta tai aprs@sral.fi-postituslistalta.
Mitä useammin pakettia toistetaan radioverkossa, sitä laajemmalle alueelle se leviää, yhdelläkin välittimellä helposti 100 kilometriä, mitä laajempi radiojakelu ei ''lähiseudun taktisen tilannetiedon'' suhteen välttämättä ole tarpeen.
Sanoman välityspolun liika laveus on jopa erittäin haitallista: sen sijaan että sanoma leviäisi vain 100-200 km etäisyydelle, se saattaakin levitä Tampereen tienoilta lähetettynä kaikkialle Suomeen (WIDE4-4 riittää moiseen ylilyöntiin.)
Lisäksi se saa tyypillisen 0.5 sekuntia kestävän lähetteen varaamaan radiokanavaa vastaavasti pitempään - jopa 20 sekuntia, kun sitä toistellaan useasti.


'''Lyhyellä välitysjakelulla ja harvalla toistovälillä kanavalle mahtuu enemmän käyttäjiä!'''
::Katso artikkelia: [[APRS_iGate]]


Aiheesta lisää:
= APRS ja pelastuspalvelu =
:http://wiki.ham.fi/APRS_digipiittauspolkuesimerkki
APRS:n muodostama tilannekuva soveltuu hyvin vapaaehtoisen pelastuspalvelun käyttöön. Mikäli etsintä ei tapahdu olemassaolevan APRS-verkon kuuluvuusalueella, tapahtumapaikalle voi viedä väliaikaisen digin tai igaten, jolle saa nettiyhteyden vaikkapa GPRS-verkon avulla. Tällöin tilannekuvaa voi seurata netin yli vaikka aluehälytyskeskuksesta.


= APRS ja koti-PC =
Useissa suomalaisten meripelastajien aluksissa on automaattiaseman luvilla toimivat APRS-trackerit.
:TODO: PC ohjelmia ?  Viite erillisiin artikkeleihin ?
Tapio OH2KKU on tehnyt meripelastajien käyttöön erityisesti tarkoitetun karttasovelluksen:
:http://kartta.helsinginmeripelastusyhdistys.fi/
Sovellus on ollut käytössä pari vuotta ja siitä on ollut hyötyä mm. siten että meripelastusviranomainen käyttää sitä vapaaehtoisten meripelastusalusten sijainnin seuraamiseen.
Norjalaiset meripelastajat ovat hyödyntäneet aprs.fi-palvelua vastaavalla tavalla.


APRS-IS-yhteyteen kykenevä aprs-sovellus, xastir, aprs-scs, winaprs, jne
= APRS ja VHF keliseuranta =
APRS-digit ja TX-igatet lähettelevät omia tietojaan melko säännöllisesti. Keräämäällä tietoa siitä, mitkä kaikki asemat ovat ne kuulleet, voidaan seurata 144 MHz bandin kelien kehittymistä. Koska APRS-IS suodattaa pois saman paketin duplikaatit, tämä ei onnistu normaalin APRS-IS verkon läpi. Kehitteillä onkin kotimainen APRS-IS-serveriohjelmisto, johon kytkeytyneistä igateista kuullut paketit saataisiin välitettyä kelivaroittimelle ilman duplikaattien suodatusta.


= Lisätietoja =
= Lisätietoja =
:http://wiki.ham.fi/Luokka:APRS
:http://wiki.ham.fi/APRS_esittely
:http://wiki.ham.fi/APRS_esittely
:http://wiki.ham.fi/APRS
:http://wiki.ham.fi/APRS_asetukset
:http://wiki.ham.fi/APRS_digipiitteri
:http://wiki.ham.fi/APRS-ohjelmat
:http://wiki.ham.fi/APRS_iGate
:WB4APR: http://eng.usna.navy.mil/~bruninga/aprs.html
:http://wiki.ham.fi/APRS_iGaten_ominaisuudet
:CWOP: http://www.wxqa.com/
:SRAL APRS linkkejä: http://sral.fi/linkit/?6
:Suomalainen APRS-postituslista:  http://sral.fi/mailman/listinfo/aprs/ (aprs@sral.fi)
:APRS postituslista @ SRAL.FI ( http://sral.fi/mailman/listinfo/aprs/ )
:Aktiivisia suomalaisia APRS-harrastajia löytyy myös IRCnet:n kanavalta #aprs
::Täältä tavoittaa APRS-verkkoryhmän - enimmät suomalaiset APRS harrastajat
 
:IRCnet kanava #aprs
:Kirjoittajatiimi: Matti OH2MQK, Tapio OH2KKU, Hessu OH7LZB, Antti OH2MNI, Reijo OH1GWK, Pena OH3BK
:Kiitokset kommenteista #ham.fi ja #aprs IRCnet ryhmille.


[[Luokka:APRS]]
[[Luokka:APRS]]

Nykyinen versio 20. toukokuuta 2008 kello 10.44

Mitä on APRS ?

Sanan APRS selitetään nykyisin olevan lyhenne englanninkielisistä sanoista: Automatic Packet Reporting System, mutta alunperin se tuli kehittäjänsä Bob Bruningan, WB4APR:n, kutsumerkistä. P-kirjaimella on ollut selitteenä myös "Position", mutta kun systeemille keksittiin paikkatiedottomia viestintäkäyttöjä, selitesanakin vaihtui.

APRS on radioamatöörien käyttämä liikennöintimuoto, joka on suunniteltu paikalliseen taktiseen käyttöön. Tavoitteena on välittää järjestelmän käyttäjille yhtenevä, karttapohjalla näkyvä lähialueen tilannekuva tapahtumasta, esimerkiksi etsintätilanteesta tai juoksukilpailusta, ja mahdollistaa lyhyiden tekstimuotoisten viestien välittäminen käyttäjien välillä. Paikkatietoja voidaan lähettää liikkuvista kohteista, kuten autoista, veneistä ja lentokoneista, tai kiinteistä kohteista, kuten toistinasemista tai kotiasemista.Viestejä voidaan lähettää bulletiineina suuremmalle joukolle vastaanottajia tai henkilökohtaisina viesteinä käyttäjältä toiselle. Amerikkalaiseen tapaan ja pakettiradion perinteitä kunnioittaen eri merkistöjen käytön kanssa on ongelmia, eli skandinaaviset merkit (ÅÄÖ) toimivat vaihtelevasti.

Paikkatietojen ja viestien lisäksi APRS mahdollistaa telemetrian eli mittaustulosten välittämisen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa virtalähteen jännitettä, toistinaseman jäähdytysrivan lämpötilaa tai esimerkiksi ovikytkimen asentoa. Myös sääaseman keräämien tietojen välittämiseen on sovittu menetelmä.

Halpojen GPS-paikantimien yleistymisen ansiosta suosituin APRS:n käyttötarkoitus on liikkuvan aseman, esimerkiksi amatöörin oman auton tai veneen, seuranta. Kotiväki näkee, missä amatööri liikkuu, ja amatööri voi katsoa, mihin auto tuli jätettyä edellisiltana.

Systeemikuva

Tekniikka

APRS-paketteja lähetetään pakettiradiosta tutulla tekniikalla, AX.25-protokollalla 1200 bit/s nopeudella 25 kHz kanavarasterilla AFSK-FM-lähetteellä. Kun perinteisen pakettiradion käyttö amatöörien välisessä suorassa viestinnässä on menettänyt merkitystään, ja runkoverkko ja postilaatikot on enimmäkseen ajettu alas, on käytöstä poistuneille TNC:ille ja radioille löytynyt uusiokäyttöä APRS:n parissa. Suomessa ja valtaosassa Eurooppaa on nykyään käytössä taajuus 144.800 MHz.

APRS-verkon toiminta

Käytössä on siis vain yksi taajuus, jolla asemat lähettävät tietoa vuorotellen APRS-paketteina. Yksi paketti sisältää esimerkiksi aseman sijainnin tai yhden tekstiviestin. Kuten FM-lähetteellä yleensä, samalla taajuudella ja kuuluvuusalueella voi lähettää kerrallaan vain yksi asema. Yhden paketin lähettäminen kestää asetuksista ja viestin pituudesta riippuen noin puoli sekuntia, ja kun paketti kulkee toistinasemien kautta, vie se maltillisillakin asetuksilla (WIDE2-2) yhdellä kuuluvuusalueella helposti 3-7 sekuntia.

Liikkuva asema

Liikkuvalla asemalla paikkatietojen lähettämiseen on näppärintä käyttää tarkoitukseen erikseen suunniteltua trackeriksi kutsuttua radion ja GPS-vastaanottimen väliin kytkettävää laitetta, tai radiota, joka sisältää GPS:ää lukuunottamatta kaikki mainitut komponentit (esimerkiksi HaMDR. R58 tai Kenwoodin APRS-radiot).

Trackereita ovat muun muassa:

Kolmessa ensimmäisessä on radio mukana, TinyTracker ja OpenTracker ovat erillisiä laitteita, jotka tarvitsevat GPS:n lisäksi radion.

Oleellista ovat seuraavat asetukset, detaljit hieman vaihtelevat:

  • Sanoman lähettäjän AX.25-osoite eli oma radioamatöörikutsu
  • Sanoman vastaanottajan AX.25-osoite on yleensä "APRS" tai joskus jotain muuta joka kertoo ohjelmiston, esim. APZMDR
  • Sanoman digipeater-polku (path): WIDE2-2
  • Paikkatiedon lähetysintervalli, joko:
  • Smart Beaconing, minimiaika lähetysten välillä 1-2 minuuttia, maksimi 30 minuuttia
  • Ilman smart beaconingia: 4-8 minuuttia
  • Mahdollisimman vähän mitään ylimääräisiä kommenttitekstejä

Kotiasema

Yksinkertaisimmillaan kotiasemalla tarvitaan vain tietokone, jonka selaimella pääsee esimerkiksi http://aprs.fi/-palveluun seuraamaan APRS-asemien liikkeitä kartalla, säätietoja, sekä myös sanomaliikennettä.

Tarkoitusta varten tehtyjä APRS-ohjelmia on jonkin verran tarjolla PC-koneisiin (Windows, Linux, Mac). Niistä on netissä artikkeli:

http://wiki.ham.fi/APRS-ohjelmat

Näitä ohjelmia voi käyttää joko kytkeytymällä internetin välityksellä APRS-IS-serveriin, tai radion ja TNC:n kanssa. On myös mahdollista kytkeä radio tietokoneen äänikorttiin, ja ajaa tietokoneessa äänikorttiin perustuvaa TNC-ohjelmaa.

Toistinasemat

Liikkuvilla APRS-asemilla on yleensä pienitehoiset lähettimet, ja ennen kaikkea niiden antennit sijaitsevat hyvin alhaalla. Jotta niiden lähettämät paketit kuuluisivat laajemmalla alueella, tarvitaan toistinasemia, jotka sijaitsevat korkealla olevissa mastoissa, ja kuulevat signaaleja laajalti. Nämä toistinasemat toimivat pakettiradion alkuaikona käytettyjen digipeater-asemien tavoin, ja niitä kutsutaankin yleensä digipeatereiksi tai yksinkertaisesti digeiksi.

APRS-aseman lähettämissä paketeissa määritellään toistinasemapolku (path), joka kertoo, kuinka monen peräkkäisen toistinaseman toivotaan toistavan paketin. Hyvä polku riippuu paljolti paikallisen määritelmästä ja siitä, kuinka monen hypyn päässä on lähin igate-asema.

Hyvin sijoitettu digi kuulee liikkuvan aseman paketteja 30-60 km päästä maastomuodoista riippuen, Lapissa tunturin huipulla tai rannikolla sijaitsevat jopa yli 100 km päästä. Ruuhkaiselle seudulle, jossa APRS-liikennettä on enemmän, kannattaa rakentaa järjestelmä, jossa on yksi hyvälle paikalle sijoitettu tehokkaampi lähetin ja monta siihen kytkettyä vastaanotinta eri puolilla aluetta. Näin saadaan APRS-taajuuden kuormaa laskettua merkittävästi kun samaa pakettia ei lähetetä moneen kertaan, mutta toistin kuulee silti hyvin eri katvealueilta lähetetyt paketit. Tampereella tällainen järjestelmä on jo tehty ja Helsingissä sellaisen rakentamista on aloiteltu. Myös korkeamäkisillä seuduilla tiheämmästä vastaanotinverkosta on paljon hyötyä.

Digipiitterien rakentamiseen ja sijoittamiseen kannattaa pyytää vinkkejä aprs@sral.fi-postituslistalta.

Polun pituus ja pakettien ajoitus

Polku määrittelee hyppyjen määrän, ei levitysalueen sädettä, eikä absoluuttista toistinasemien määrää. Jos WIDE2-2 paketin kuulee suoraan kaksi toistinasemaa, molemmat toistavat paketin ja vaihtavat toistettuun pakettiin poluksi WIDE2-1. Tämän jälkeen molempien toistinasemien edelleen lähettämät paketit voivat kukin suunnallaan tulla yhden tai useamman toistimen toistamiksi, riippuen siitä, moniko toistin sattuu nuo WIDE2-1 paketit kuulemaan. Useimmiten toistinasemat kuulevat jatkuvasti muitakin kuin maantieteellisiä naapureitaan, tropokeleillä toisia toistimia jopa 200-300 km päästä.

Esimerkki 1: Jos toistimia olisi 4 kappaletta suorassa rivissä ja kukin toistin kuulisi vain viereiset toistimet, kahden keskimmäisen toistimen kuulema WIDE2-2 paketti tulisi kaikkien neljän toistimen toistamaksi.

Esimerkki 2: Jos toistimia olisi 4 kappaletta neliön kulmissa ja ne kaikki kuulisivat neliön sisältä WIDE2-1 polulla lähetetyn paketin, tämäkin paketti tulisi kaikkien neljän toistamaksi.

Esimerkki 3: Jos paketilla olisi polku WIDE2-2 ja edellisen esimerkin neliön ulkopuolella olisi 8 toistinta lisää, paketti lähetettäisiin samalla taajuudella helposti 12 kertaa peräkkäin.

Paikkatiedon toistaminen kahden peräkkäisen digin kautta (WIDE2-2) saavuttaa Suomessa halkaisijaltaan 300-400 km kuuluvuusalueen. Pidempi polku aiheuttaa jo tarpeetonta ruuhkaa. Lyhyellä sanomalla, lyhyellä välityspolulla ja harvalla toistovälillä kanavalle mahtuu enemmän käyttäjiä!

Kiinteät asemat lähettävät paikkatietonsa yleensä kiinteästi säädetyn ajan välein. Olisi toivottavaa, että intervalli olisi eri asemilla hieman eri pituinen, mieluiten satunnainen aika 20 ja 30 minuutin väliltä, etteivät kaikki asemat yrittäisi lähettää pakettiaan yhtä aikaa.

Liikkuvat asemat voivat liikkuessaan lähettää paikkatietoa useammin, mutta kuitenkin sen verran harvoin, että kanavalle mahtuvat muutkin asemat lähettämään. Fiksuimmat asemat käyttävät Smart Beaconing-algoritmia, joka lähettää paikkatiedon suoraan ajettassa aika harvoin, mutta kulkusuunnan muuttuessa useammin. Näin kartalle piirtyy kaunis reitti vähemmällä kanavan kuormituksella. Liikkuvan aseman ei normaalitilanteessa liikkuessaan kannata lähettää paikkatietoaan tiheämmin kuin kerran minuutissa. Paikallaan ollessa sopiva intervalli on kerran puolessa tunnissa.

Suomessa yleisin suositeltava polku liikkuville asemille on WIDE2-2 ja kiinteille asemille (esim. digipeaterit, kotiasemat) WIDE2-1.

Aiheesta lisää:

http://wiki.ham.fi/APRS_asetukset

APRS ja Internet

APRS:n suosiota on voimakkaasti kasvattanut 1990-luvulla kehitetty APRS Internet Service, APRS-IS. Se on Internetissä toimiva verkko, joka välittää paikallisista radioverkoista kuultuja sanomia ja johon kytkeytymällä voi vastaanottaa koko muun maailman APRS-liikennettä. Verkkoon voidaan kytkeytyä APRS-ohjelmalla ja siitä voidaan kerätä tietoa esimerkiksi WWW-pohjaisen karttapalvelun tietokantaan.

OH7LZB:n kehittämä   http://aprs.fi/   on esimerkki mahdollisista lisäpalveluista. Web-palvelun kautta voidaan katsella APRS-näkymää Googlen karttojen ja satelliittikuvien avulla, selailla viestejä ja seurata mitattuja sää- ja telemetriatietoja.

APRS-IS-verkkoa käytetään myös Citizens Weather Observer Program:n (CWOP) datan keruuseen. Siinä ei-amatöörit lähettävät kotonaan olevien havaintolaitteiden (esim. Davis:in sääasemat) mittaustuloksia verkon kautta 10-15 minuutin välein eri tietokantoihin.

Yksisuuntainen yhdyskäytäväasema: RX-igate

Paketteja radioverkosta yksisuuntaisesti APRS-IS-verkkoon välittävää asemaa kutsutaan RX-igateksi. Koska viestintä on kenen tahansa vapaasti vastaanotettavissa olevaa radioviestintää, RX-igaten pystyttämiseen ei tarvita erillisiä lupia, ei edes radioamatöörilupaa. Pystyttäminen on varsin helppoa eikä vastaanottimia voi olla koskaan liikaa. Suomessa vastaanottimien verkko kattaa hyvin vain tiheämmin asutun seudun, suuremmat kaupungit sekä länsirannikon. Kalustoksi riittää jatkuvasti päällä oleva tietokone, 144 MHz vastaanotin ja TNC tai äänikortti. Ohjeita igaten pystyttämiseen seuraa toisessa artikkelissa ja niitä on tämän artikkelin verkkoversion viitteissä.

Katso artikkelia: APRS_iGate

Kaksisuuntainen yhdyskäytäväasema: TX-igate

TX-igate lähettää APRS-IS-verkosta vastaanottamiaan paketteja takaisin radioverkon puolelle ja mahdollistaa APRS-tekstiviestien maailmanlaajuisen välittämisen. TX-igatella voidaan myös saada muusta APRS-verkosta etäisyyden vuoksi täysin eristäytyneellä seudulla taajuudelle hieman aktiviteettia.

TX-igaten pystyttämisessä on kuitenkin käytettävä harkintaa, ettei siitä synny enemmän haittaa kuin hyötyä. Mikäli igate lähettää laajalta alueelta lähtöisin olevia paketteja, lähettää paketit toistinaseman läpi tai esimerkiksi hyvän antennin ja suuren tehon ansiosta kuuluu laajalla alueella, se voi helposti saada APRS-taajuuden tukkoon niin, etteivät pienitehoisten liikkuvien asemien lähettämät paketit enää mene läpi. APRS on alunperin suunniteltu vain paikkatiedon välittämiseen pienehkön paikallisen alueen sisällä ja sen rajoituksien vuoksi on mahdotonta saada yhden aseman paikkatietoja näkymään koko maassa ilman, että verkko alkaa sulaa käsiin.

Mikäli TX-igaten lähettämät paketit kulkevat digipeaterin kautta, ne saattavat aiheuttaa liikenteen moninkertaistumisen kauempana, ennestään ruuhkaisella alueella, vaikka igaten hiljaisilla kotikulmilla mitään ongelmaa ei syntyisikään. Vaikutus voi olla erittäin dramaattinen pienen kelipiikin sattuessa, jos alunperin etelästä kotoisin olevat paketit kuuluvat useamman pohjoisemman TX-igaten kautta uudelleen takaisin etelään.

Pääsääntöisesti TX-igaten kannattaa lähettää vain seudulla olevalle asemalle kohdistetut tekstiviestit. Mikäli muuta liikennettä lähetetään, sitä ei kannata lähettää digipeater-verkon yli, eikä kovin suurella teholla. Ennen uuden TX-igaten pystyttämistä kannattaa kysyä neuvoa parametreihin allekirjoittaneilta tai aprs@sral.fi-postituslistalta.

Katso artikkelia: APRS_iGate

APRS ja pelastuspalvelu

APRS:n muodostama tilannekuva soveltuu hyvin vapaaehtoisen pelastuspalvelun käyttöön. Mikäli etsintä ei tapahdu olemassaolevan APRS-verkon kuuluvuusalueella, tapahtumapaikalle voi viedä väliaikaisen digin tai igaten, jolle saa nettiyhteyden vaikkapa GPRS-verkon avulla. Tällöin tilannekuvaa voi seurata netin yli vaikka aluehälytyskeskuksesta.

Useissa suomalaisten meripelastajien aluksissa on automaattiaseman luvilla toimivat APRS-trackerit. Tapio OH2KKU on tehnyt meripelastajien käyttöön erityisesti tarkoitetun karttasovelluksen:

http://kartta.helsinginmeripelastusyhdistys.fi/

Sovellus on ollut käytössä pari vuotta ja siitä on ollut hyötyä mm. siten että meripelastusviranomainen käyttää sitä vapaaehtoisten meripelastusalusten sijainnin seuraamiseen. Norjalaiset meripelastajat ovat hyödyntäneet aprs.fi-palvelua vastaavalla tavalla.

APRS ja VHF keliseuranta

APRS-digit ja TX-igatet lähettelevät omia tietojaan melko säännöllisesti. Keräämäällä tietoa siitä, mitkä kaikki asemat ovat ne kuulleet, voidaan seurata 144 MHz bandin kelien kehittymistä. Koska APRS-IS suodattaa pois saman paketin duplikaatit, tämä ei onnistu normaalin APRS-IS verkon läpi. Kehitteillä onkin kotimainen APRS-IS-serveriohjelmisto, johon kytkeytyneistä igateista kuullut paketit saataisiin välitettyä kelivaroittimelle ilman duplikaattien suodatusta.

Lisätietoja

http://wiki.ham.fi/Luokka:APRS
http://wiki.ham.fi/APRS_esittely
http://wiki.ham.fi/APRS_asetukset
http://wiki.ham.fi/APRS-ohjelmat
WB4APR: http://eng.usna.navy.mil/~bruninga/aprs.html
CWOP: http://www.wxqa.com/
Suomalainen APRS-postituslista: http://sral.fi/mailman/listinfo/aprs/ (aprs@sral.fi)
Aktiivisia suomalaisia APRS-harrastajia löytyy myös IRCnet:n kanavalta #aprs
Kirjoittajatiimi: Matti OH2MQK, Tapio OH2KKU, Hessu OH7LZB, Antti OH2MNI, Reijo OH1GWK, Pena OH3BK
Kiitokset kommenteista #ham.fi ja #aprs IRCnet ryhmille.
Noudettu kohteesta ”https://wiki.sral.fi/w/index.php?title=APRS_esittely&oldid=822”